Tiistaina ei katsota Aleksi Ojalan kävelykenkiä, vaan sitä, missä kunnossa takareisi on

Aleksi Ojala olisi täydessä tikissään mitaliehdokas 35 kilometrin kävelyssä.

YleisurheiluYleisurheilun EM

Tiistaina ei katsota Aleksi Ojalan kävelykenkiä, vaan sitä, missä kunnossa takareisi on

Aleksi Ojala vangitsee ensimmäisenä suomalaiskatseet tiistaina. Vuoden 1934 EM-kisoissa katseita vangitsi peräti 13 suomalaismitalistia.

Elmo toimitus
TEKSTI Elmo toimitus
@elmotvcom
JULKAISTU 16.8.2022 | KUVAT All Over Press

Yleisurheilun EM-kisat: Päivä 2 – 16.8.2022

Suomalaiset

Suomalaisten suurimmat toiveet kohdistuvat kävelijä Aleksi Ojalaan, joka starttaa kello 9.35 35 kilometrin kisaan. Ojala oli Eugenen MM-kisoissa neljänneksi paras eurooppalainen, mutta Ojala osallistunut lainkaan Kalevan Kisoihin takareisivamman vuoksi. Näin Ojalan iskukunnon päällä on vähintään kysymysmerkki. Terveenä ollessaan Ojala olisi ilman muuta yksi mitaliehdokas.

Elisa Neuvonen starttaa samaan aikaan naisten 35 kilometrin kisaan.  Eugen MM-kisoissa Neuvonen oli 20:s uudella SE-ajalla 2.57.42.

Aamupäivän kohokohtiin kuuluu myös Topi Raitasen 3000 metrin alkueräjuoksu. Raitasen pitäisi selviytyä heittämällä finaaliin. Myös moukarinaisten, Silja Kososen, Krista Tervon ja Sara Killisen, karsintaheitot kannattaa katsoa tarkkaan, sillä Tervo ja Kosonen ovat Euroopan tämän kauden tilastokolmonen ja -nelonen.

Tarina

Suomessa muistellaan mielellään suomalaisten yleisurheilijoiden hurjia saavutuksia olympialaisissa. Ehkä jossain välissä kannattaisi muistella myös suomalaisurheilijoiden loistavia saavutuksia yleisurheilun EM-kisoissa.

Matti Järvinen voitti vuoden 1932 olympiakullan lisäksi EM-kultaa 1934 ja 1938. @ Museovirasto

Ensimmäiset EM-kisat pidettiin syyskuussa 1934 Stadio Mussolinilla Roomassa – ja katsos Ville pirua, mikä maa olikaan kisojen mitalirohmu?

Oikein.

Se oli Suomi, joka saalisti kisoissa yhteensä 13 mitalia. Kakkosena mitalien määrässä oli vuoden 1936 Berliniin olympialaisiin voimakkaasti satsannut Saksa, joka voitti 11 mitalia.

Suomi ja Saksa voittivat kisoissa yhteensä 12 Euroopan mestaruutta, kun kaikki muut maat voittivat yhteensä 10 maailmanmestaruutta.

Suomi voitti kisoissa viisi Euroopan mestaruutta. Ilmari Salminen voitti 10 000 metriä ja Armas Toivonen maratonin. Kalevi Kotkas voitti EM-kultaa korkeushypyssä,  Ville Pörhölä moukarissa ja Matti Järvinen keihäässä.

Arvo Askola varmisti Suomen kaksoisvoiton kympillä ottamalla EM-hopeaa. Matti Sippala oli keihään kaksoisvoiton takuumies. Akilles Järvinen aitoi hopeaa 400 metrillä ja neljännen hopeamitalin toi Risto Kuntsi kuulassa.

Pronssia kisoista toivat kotiin Ilmari Salminen 5000 metrillä, Veikko Peräsalo korkeudessa, John Lindroth seipäässä ja Onni Rajasaari kolmiloikassa.

Suomen mitalisaalis, 13 mitalia, on kovin suomalaissaalis EM-areenalle. Vuoden 1938 kisoissa Suomi voitti 11 mitalia ja vuoden 1946 kisoissa 12 mitalia. Neljännen kerran Suomi saavutti maagisen 10 mitalin rajan Roomassa 1974. Neljä vuotta sitten Berliinissä Suomi jäi ensimmäisen kerran kokonaan ilman mitalia.