Joensuu passitti Sotkamon Jymyn ensimmäisen kerran sitten kauden 1999 ulos välieristä kaatamalla Jymyn Hiukassa 2-0 (1-0, 2-1). Pekka, taisi olla melkoinen paukku?

Se, että Joensuu voitti tämän kolmannen ottelun, ei ollut kahden ensimmäisen puolivälieräottelun perusteella enää mikään yllätys. Yllätys olisi ollut se, jos Jymy olisi saanut kahdessa ensimmäisessä ottelussa olleen juminsa laukaistua.

Se on toki yllätys, että Sotkamon kausi romahti tällä tavalla. Kesä oli antanut lupauksen siitä, että Jymy olisi oikeasti yksi neljästä suuresta ja varma joukkue ainakin välierissä.

Nyt sitten Sotkamon pahimmat pelot realisoituivat. Jymy lähti kauteen sillä tavalla riskialttiilla strategialla, että sillä oli huippuluokan ykköskärki ja kova, mutta erittäin kapea kotiutusosasto, ja kakkoskärjen rooli oli marginaalinen. Tämä tarkoitti sitä, että ykköskärjen oli pakko onnistua tai muuten Jymy oli vaikeuksissa, Ja tässä ottelusarjassa petti nimenomaisesti juuri Jymyn ykköskärki.

Kalle Kuosmanen pelasi selvästi alle oman tasonsa tämän ottelusarjan ja Joni Rytkönen oli täysin pihalla niin sisällä kuin ulkona. Jopa Niko Korhoselle sattui Joensuussa sunnuntaina musta päivä, mutta tänään Niko Korhonen ja Ville Viita ja odotuksiin nähden myös Iivari Vihanto olivat ainoat, jotka saivat puhtaat paperit sisäpelissä.

Kun Jymyn ykköskärjen peli ei kulkenut, loppu oli sen jälkeen enemmän seurausta kuin syytä. Toki eiväthän esimerkiksi Roope Korhosenkaan kotiutusyritykset olleet parasta Roopea, mutta vahinko oli tapahtunut jo ykköskärjessä.

Ulkopeli oli valtaosin normaalia Jymyä – lukuun ottamatta Joni Rytköstä, jolla oli todella synkeät puolivälierät myös ulkona. Katsoisin tässä myös pelinjohtoa. Tämä Rytkösen tilanne ei voi olla kenellekään yllätys ja tässä mielessä Rytkösen ei olisi pitänyt tänään olla kuin korkeintaan jokerina. Toki Jymyltä alkoivat miehet loppua, mutta Ville Viita olisi aivan hyvin voitu laittaa kakkoseksi ja piilottaa ulkona kolmospuolelle. Myös Aleksanteri Huotari olisi voitu ottaa etukentälle. Ainakaan yhtä huonompi vaihtoehto Rytköseen verrattuna hänkään ei olisi ollut.

Jymy menetti juuri ennen puolivälieräsarjan alkua Jussi Korhosen. Kuinka suuri vaikutus tällä oli Jymyn katastrofiin?

Ei Jymy Korhosen poissaoloon kaatunut. Korhonen saatiin paikattua kohtalaisen hyvin niin ulkona kuin varsinkin sisällä, mutta sen Korhosen poissaolo tietenkin maksoi, ettei Niilo Piiponniemeä voitu peluuttaa jokerina. Mutta korostan sitä, että Jymy mureni siihen, että sen ykköskärki oli tässä sarjassa rikki.

Kolikolla on aina toinen puoli ja tässä tapauksessa se oli huiman tempun tehnyt Joensuu. Miten kova Joensuu on välierissä nyt nähdyn perusteella?

Se on ensin sanottava, että tänään ottelu oli kokonaisuudessaan heikkotasoinen ja Joensuu lähes tyrkytti voittoa Sotkamolle, mutta Sotkamo oli menettänyt uskonsa itseensä ja mahdollisuuksiinsa.

Mutta kaikki kunnia Joensuulle. Se pystyi runkosarjan lopussa korjaamaan kurssinsa ja löysi toimivan konseptin sisäpeliin. Uusi kärki, Konsta Kettunen-Konsta Piironen, toimii erinomaisesti, vaikka tänään Kettunen ei parhaimmillaan ollutkaan. Elmeri Lieto on ollut todella hyvä hankinta niin sisä- kuin ulkopelin kannalta, Henri Litmanen on pelannut tällä kaudella viimeinkin itselleen parhaalla paikalla nelosena ja Juho Toivola ja Patrik Wahlsten ovat todella hyvä jokerikaksikko. Toivola on raivokumuransa kanssa ollut koko kauden erinomainen ja Wahlstenin voima on hänen arvaamattomuutensa ja vaarallisuutensa. Kun pelaajalla on tuollaiset uhat, ulkokentän ei ole vara nukahtaa kertaakaa.

Mutta Joensuun tärkein ase on kuitenkin se ulkopeli. Aapo Komulainen oli runkosarjassa Juha Puhtimäen kanssa sarjan paras lukkari, mutta tässä ottelusarjassa Ville Väliaho vei taistelun Komulaista vastaan pystyyn. Eikä Väli-Ville vienyt vain Komulaista, hän vei myös Sotkamon kaarta, pelinjohtoja ja syöttötuomareitakin. Ja vilauttipa Väliaho tänään jopa jalkojaan. Kertakaikkisen loistopelit Väliaholta.

JoMalla oli myös toinen yhtä ylivertainen ase, Iiro Kuosa, joka pelaa satumaista etumiespeliä tällä hetkellä. Välillä tuntuu, ettei Joensuun etukenttään uppoa minkäänlainen lyönti.

Etukentän lisäksi linja on kokonaisuudessaan erittäin pallovarma ja luotettava ja vaikka Konsta Piironen ja Justus Niemeläinen ei olekaan Superin paras takakenttä, sekin on alkanut pitää.

Miten pitkälle Joensuu voi nykyiskussaan mennä?

Me emme vielä tiedä Joensuun vastustajaa välierissä, sillä Vimpelin ja Kiteen välieräsarja on kesken. Olettavasti sieltä tulee vastaan Vimpeli, mutta teoriassa sieltä voi tulla vastaan myös Kouvola tai Hyvinkää, sillä Kiteen voittaessa Vimpelin, Manse saisi vastaansa Kiteen ja JoMa voittajan tästä toisesta vielä auki olevasta sarjasta.

Mutta tulipa sieltä vastaan mikä joukkue tahansa, Joensuu on joka tapauksessa välieräsarjassa altavastaaja. Avain sen finaalipaikkaan on ilman muuta siinä, miten hyvin sen ulkopeli kestää. En usko, että Joensuu tulisi juhlimaan juoksuilla mitään jäljellä olevaa potentiaalista vastustajaa vastaan. Jos kuitenkin ulkopeli kestää ja juoksuilla ei juhlita, silloin Joensuun mahdollisuudet kasvavat.

Nyt Joensuussa kannattaa nauttia Sotkamon pudottamisesta ja alkaa miettiä välieriä sitten, kun vastustaja on selvillä. Kovan tempun JoMa joka tapauksessa teki.

Näetkö, että Kitee voisi yllättää Vimpelin ja sotkea välieräparit?

Pidän Vimpeliä edelleen selvänä suosikkina, mutta se, mikä Vimpelin pelissä askarruttaa, on sen ulkopeli. Kitee teki tänäänkin 14 kolmostilannetta ja se on tehnyt näissä kolmessa ottelussa yhteensä 34 kolmostilannetta eli keskimäärin yli 11 kolmostilannetta ottelua kohden. Toki Kitee on hyvä sisäpelijoukkue, mutta miten hyvin Vimpelin ulkopeli toimii silloin, jos vastus kovenee?

Vimpelin isot pojat onnistuivat tänään, mutta jos Vimpeli menee välieriin, sen olisi tärkeää saada mielellään jo torstaina alle hyvä ja sen itseluottamusta pönkittävä voitto ja peliesitys. Vimpelin peli alkaa selvästi ahdistua mitä kauemmin jakso pysyy juoksujen määrässä tasaisena ja peli alkaa puuroutua. Ja tässä on Kiteenkin sauma torstaina.

Hyvinkää voitti Kouvolan 2-1 (1-0, 0-9, 1-0). Pitääkö Hyvinkäällä valmistautua torstaina toiseen suuryllätykseen eli Kouvolan putoamiseen?

Tässä sarjassa tilanne on juuri sellainen, millainen se oli sunnuntain toisen ottelun jälkeen. Pidän Kouvolaa edelleen vahvempana ja parempana joukkueena, mutta kuten tänään nähtiin, pesäpallo-ottelun voi voittaa lyömällä kaksi juoksua oikeassa paikassa ja päästää sitten vaikka yhdeksän juoksua toisessa paikassa.

Sanoin jo sunnuntain pelin jälkeen, että kotiedulla ei tässä parissa ole juurikaan merkitystä. Pihkalassa on varmasti torstaina hurja tunnelma, mutta en usko, että se heilauttaisi Kouvolaa sen enempää. He ovat tottuneen pelaamaan viime vuosina kovia pelejä ja olleet ennenkin ahtaissa paikoissa ja tulleet sieltä ulos.

Siksi torstain ottelu ja koko ottelusarja on edelleen täysin ympäripyöreä ja on mahdoton sanoa, kumpi joukkueista menee välieriin.