TPS:stä tuli jo toinen Veikkausliiga-seura, joka on vaihtanut valmentajaa kauden alkumetreillä.

HIFK aloitti rumban aiemmin tällä viikolla, ja perjantaina TPS ilmoitti vapauttaneensa Tommi Pikkaraisen päävalmentajan tehtävistä. Pian sen jälkeen turkulaisseura tiedotti nimittäneensä Jonatan Johanssonin, entisen Suomen maajoukkuepelaajan, uudeksi päävalmentajaksi.

Sarjanousija TPS:n kausi on alkanut neljällä tappiolla. Joukkue on tehnyt neljässä pelissä vain yhden maalin. Ennen Veikkausliiga-kauden alkua Suomen Cupissa ja harjoitusotteluissa tulokset olivat niin ikään heikkoja: Veikkausliiga-joukkueita vastaan pelatuissa otteluissa se iski ainoastaan yhden maalin.

Tulosten puolesta potkut ovat aiheelliset, vaikka toki TPS oli jo lähtökohtaisesti yksi sarjan heikoimmista joukkueista, jonka tavoite kaudelle olisi sarjapaikan säilyttäminen.

Potkujen taustalla on kuitenkin laajempikin kuvio kuin pelkät tulokset.

”Pitkää päivää” rekrytoinnin eteen

TPS halusi keulakuvakseen nimen. Sellaisen, joka tunnettaisi tässä maassa. Sellainen löytyi Johanssonista.

Seuran liiketoiminnan kehitysjohtajan Arto Kuuluvaisen twiitin mukaan tämän valmentajavaihdoksen eteen oli painettu ”pitkää päivää”.

Welcome Back @JonatanTintin! Siellä on @jannekytola painanut pitkää päivää tämän mahdollistamiseksi.Huucastissa #muuten julkaistiin pari viikkoa sitten massiivinen Tintin haastattelu, jossa @KimKallstrom86 näki jo tulevaisuuteen. –>https://t.co/xhFHpyy3fn#FCTPS #Veikkausliiga

— Arto Kuuluvainen (@kuuluvainen) July 24, 2020

Johansson on TPS:lle imagollisesti juuri se keulakuva, jota se ainakin omasta mielestään tarvitsee: pitkäaikainen maajoukkuepelaaja, jolla on vahvaa taustaa TPS:stä niin pelaajana kuin myöhemmin valmentajana. Oma poika, vaikka ei seuran kasvatti olekaan.

Johanssonilla on valmentajataustaa sopivasti myös ulkomailta, mikä tuo riittävän uskottavuuden ympärille. Hän on valmentajana nuori, joten hänestä voidaan myös puhua trendikkäästi modernina, jos sille päälle satutaan.

Johansson tunnetaan nimenä, ei toki juurikaan valmentaja-ansioistaan, mutta tunnetaan kuitenkin. Ja se on tärkeintä. Se, kuinka hyvä valmentaja Johansson on, nähdään pian.

Palkkasiko TPS siis ennen muuta jalkapallovalmentajan vai brändihahmon? Kumpi painoi enemmän vaakakupissa rekrytointia tehdessä?

Moni tekijä viittaa jälkimmäiseen.

TPS tarvitsee räiskettä

TPS on ollut viime vuosina hissijoukkue Veikkausliigan ja Ykkösen välillä. Kuva seurasta ulospäin on valju. TPS vaikuttaa hieman hajuttomalta.

Ei ole ollut urheilullista menestystä. Ei räiskyviä pelaajia tai valmentajia. Ei sellainen ole TPS:ää!  Taloudellisestikin on tullut turpiin.

Samalla FC Inter on noussut kaupungin kiistattomaksi ykkösjoukkueeksi, joka kamppailee toista kautta peräjälkeen sarjan mestaruudesta.

On pakko tehdä peliliikkeitä.

Seuran toimistolla on liuta myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia, mutta urheilupuolen johtajaa ei seurassa ole. Kommentit valmentajavaihdokseen liittyen antoi TPS:n taustayhtiön puheenjohtaja Jouko Peräaho.

Toimiston kokoonpanoon nähden Johanssonin pestaaminen näyttää loogiselta.

Tässä tullaan nyt siihen dilemmaan, että Johansson on varmasti nimenä se, mitä haetaan, mutta ajatuksena se, että valmentaja palkataan brändi edellä, on hyvin pelottava. Tässä on iso riski sille, että mennään urheilullisesti niin sanotusti perse edellä puuhun.

Toisaalta TPS pelaa tällä kaudella sarjassa säilymisestä, joten siihen tavoitteeseen pääsemiseksi voi riittää flow’mainen tsemppifutis. Ja toisaalta emme ole vielä nähneet, minkälainen valmentajaosaaja Johansson on. Hänellä on taustalla yksi kausi aikuisten joukkueen päävalmentajana ja läjä apuvalmentajan pestejä. Hän voi olla Veikkausliigaan hyvä valmentaja, mutta onko hän oikeasti se valmentaja, joka on osaamiseltaan tajuttoman kova osaaja – mies, joka pidemmällä tähtäimellä nostaa TPS:ää kohti kärkeä?

Onko toimisto vakuuttunut siitä muuten kuin siksi, että kyseessä on Jonatan Johansson?

Joka tapauksessa ollaan ajatuksellisesti väärillä urilla, jos päävalmentajarekrytointia – siis monella tapaa seuran tärkeintä rekrytointia – tehdään brändi eikä urheilu edellä. Kaikkea jalkapalloseuran johtamisessa ei voi miettiä bisneksen kautta, vaikka siinä pelin ympärillä bisnestä tehdäänkin.

Ydin on kuitenkin urheilussa, ja valmentajan rooli on vain ja ainoastaan siinä urheilussa. On vaikea rakentaa bisnestä, jos itse ydintuote eli peli on päin mäntyä.

Paikallisvastustaja Inter on hyvä esimerkki siitä, miten päävalmentajaksi pestataan osaaja eikä nimi.