Liverpool haki alkukauden hurjimman trillerin päätteeksi täydet pisteet Newcastlelta. Ottelussa nähtiin Anthony Gordonin ulosajo, Newcastlen nousu vajaamiehisenä kahden maalin takaa 2-2-tasatilanteeseen ja 16-vuotiaan Rio Ngumohan 99. minuutilla iskemä 3-2-voittomaali. Jukka, olisiko Newcastle ansainnut tasapelin?

Olen seurannut jalkapalloa niin kauan, että olen menettänyt jo aikoja sitten uskon ansaittuihin voittoihin ja ansaittuihin tasapeleihin. Jalkapallon hienous on siinä, että – tuomareiden virheitä lukuun ottamatta – peli päättää kaikessa kauneudessaan ja karuudessaan sen, kuka voittaa ja kuka häviää. Ansaituista voitoista tai tasapeleistä puhuminen on silkkaa sielunhoitoa.

Se ei tarkoita, ettenkö ymmärtäisi Newcastlen kannattajien tuskaa. Tuollaisen esityksen päätteeksi olisi ollut hienoa päättää tämä päivä tasapeliin, jota olisi muisteltu vielä vuosikymmentenkin päästä. Nyt sinällään hieno tarina kirjoitettiin tuuleen, joka vie sen tappion myötä mennessään.

Liverpool ei kuitenkaan vakuuttanut?

Ei vakuuttanut. Se oli ottelun alussa pitkään altavastaajana, kunnes Ryan Gravenberch iski 35 minuutin jälkeen johtomaalin ja kunnes Gordon ajettiin järjettömän taklauksen jälkeen ulos jakson lopulla.

Kun Hugo Ekitike laukoi toisen jakson alussa 20 sekunnin jälkeen 2-0-osuman, kaikki pitivät ottelua taputeltuna. Uskon, että niin pitivät myös Liverpoolin pelaajat. En sano, että he olisivat ottaneet kaasua pois jalalta, mutta varmasti siinä vaiheessa mieleen hiipi ajatus, että kolme pistettä on jo pussissa eikä peliä tarvinnut pelata enää verenmaku suussa.

Kun Bruno Guimarães kavensi 57 minuutin pelin jälkeen, Newcastle haistoi veren ja lähti hakemaan tasoitusta hurmiossa. Tasoitus tuli William Osulan osumalla 88. minuutilla. Se ei ollut kuitenkaan viimeinen käänne ottelussa. Liverpool sai lisäajan lopulla pelin haltuunsa ja yksi hyökkäys ja se oli siinä.

Ottelu oli monessa mielessä todella erikoinen. Liverpool laukoi koko ottelussa vain viisi kertaa, joka on Liverpoolille sensaatiomaisen pieni lukema. Vielä sensaatiomaisempaa on se, että toisella jaksolla, pelatessaan yhden miehen ylivoimalla, sille kirjattiin vain kaksi laukausta – Ekitiken maali 20 sekunnin pelin jälkeen ja Rion maali 99. minuutilla.

Myös maaliodottama oli maalien määrään nähden mielenkiintoinen. Liverpool loi koko ottelussa maaliodottamaa vain 0,7 maalia, mutta teki kolme maalia. Newcastle teki puolestaan 0,93 maaliodottamalla kaksi maalia.

Liverpool ei vakuuttanut myöskään kauden avausottelussa Bournemouthia vastaan, vaikka se voitti senkin ottelun 4-2. Pitääkö olla huolissaan?

Ei pidä. Tälle ajalle, jossa sosiaalinen media hallitsee jalkapallokeskustelua ja vaikuttaa myös aiemmin tervepäisten keskustelijoiden näkemyksiin, on tyypillistä ylireagointi ja näkemysten suurentelu.

On totta, että Liverpool ei ole vakuuttanut kahdessa ensimmäisessä Valioliigan ottelussa, mutta nyt puhutaan vasta kahdesta ottelusta. Edessä on vielä 36 ottelua, joten Liverpool ehtii saada pelinsä paremmin raiteilleen vielä monta kertaa.

Siksi kauden alussa kannattaa katsoa enemmän reseptiikkaa – millainen joukkueen materiaali ja kokonaispaketti valmennus mukaan lukien on.

Senkin arviointi on vielä tarkkaan ottaen ennenaikaista, sillä Valioliigan siirtoikkuna on auki vielä seitsemän vuorokautta ja Liverpool voi vielä hankkia esimerkiksi Alexander Isakin ja Marc Guéhin, jotka naksauttaisivat sen materiaalia entistäkin vahvemmaksi.

Itse asiassa ainoa asia, josta voi olla hieman tai jopa hieman enemmän huolissaan, on Liverpoolin puolustuspelaaminen.

Kun mukaan lasketaan Community Shield -ottelu Crystal Palacea vastaan, tämä oli jo kolmas ottelu peräkkäin, jossa Liverpoolin verkkoon on tehty kaksi maalia – ja maanantaina ne maalit teki vielä vajaalla pelannut joukkue.

Kaiken lisäksi Newcastlen molemmat maalit voidaan pistää Liverpoolin puolustuksen piikkiin. Avausmaalissa Milos Kerkez pelasi tilanteessa todella pehmeästi Bruno Guimarãesia vastaan ja toisessa maalissa Kerkez ja Ibrihima Konaté lukivat tilanteen väärin ja Osula pääsi tuikkaamaan pallon ohi Alissonin.

Liverpoolin puolustus oli viime kaudella alkukaudesta betonia, mutta kauden edetessä puolustus alkoi murentua – ja esimerkiksi huhti-toukokuussa sen verkkoon iskettiin kauden kahdeksassa viimeisessä liigaottelussa 14 maalia eli 1,75 maalia per ottelu.

Tilastoja ei toki pidä liikaa tuijottaa, mutta jos Liverpoolin pelissä on yksi huolestuttava ja sen liigamestaruutta uhkaava pelillinen tekijä, se on juuri tuo puolustamiseen liittyvä uhkakuva.

Kaikki huutavat nyt Isakin hankintaa, mutta tämänhetkisessä näkymässä vielä tärkeämpää olisi hankkia Guéhi tai joku muu huippuluokan toppari tai jopa kaksi huippuluokan topparia. Parmasta hankittu Giovanni Leoni on 18-vuotias ja enemmän tulevaisuuden tekijä kuin nykyisten ongelmien ratkaisu.

Virgil van Dijk on edelleen täysin korvaamaton kivijalka Liverpoolin puolustuksessa, mutta hän on jo 34-vuotias ja ikä alkaa väistämättä näkyä hollantilaisen liikkumisessa ja pelaamisessa.

On myös pakko kysyä tapaus Florian Wirtzistä. 116 miljoonan punnan tähtihankinta oli jälleen whoscored.comin arvosanoissa heikoin pelaaja Liverpoolin avauksessa. Pitääkö Wirtzistä olla huolissaan?

Sama vastaus kuin edellä: kaksi ottelua on liian lyhyt aika tuomita Wirtz.

Wirtzillä on toki selkeästi haasteita sopeutua siihen, että aika on Valioliigassa enemmän kortilla kuin Bundesliigassa – varsinkin, kun Wirtz pelaa vielä eniten miehitetyillä kentän alueilla.

Oleellista on se, etteivät hänen taitonsa ole kadonneet mihinkään. Nyt kysymys on siitä, miten nopeasti hän sopeutuu aikateoreettisiin haasteisiin ja jos hän ei pääse sisälle peliin samalla tavalla kuin Bundesliigassa, alkaako se vaikuttaa hänen itseluottamukseensa?

On Wirtzin onni, ettei hän ole ysipaikan pelaaja, sillä hänestä olisi jo revitty isoja otsikoita. Varmasti otsikoiden koko kasvaa myös Wirtzin kohdalla, jos hän on jatkossa yhtä anonyymi pelaaja kentällä kuin kahdessa ensimmäisessä liigaottelussa – mutta hätä ei ole vielä tämän näköinen.

Entä Newcastlen tilanne. Miltä se näyttää?

Newcastle on ilman muuta yksi siirtoikkunan viimeisen viikon suurista seurattavista. Mitä tapahtuu Isak-saagassa ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun asia ratkeaa?

Se on selvää, että jos Isak siirtyy Liverpooliin, hänet on korvattava ja se, millaisia pelaajia Newcastle ehtisi viikossa hankkia, ratkaisisi Isakin lähtiessä paljon Newcastlen kauden käsikirjoituksesta.

Ei kuitenkaan kaikkea, sillä kuten maanantaina nähtiin, Newcastlen puolustaminen kaikissa kolmessa Liverpoolin maalissa oli heikkoa.

Hyökkäyspään haasteet ja mahdolliset ongelmat ovat yksi asia, mutta vielä tärkeämpi asia on se, että Newcastle ei ole enää sellainen vaikeasti voitettava puolustuksellinen betonimuuri, jollainen se oli kaudella 2021-22.

Se päästi sillä kaudella 38 sarjaottelussa vain 49 maalia, kun sitä seuraavalla kaudella sen verkkoon tehtiin 71 maalia ja kahdella edellisellä kaudella 60 ja 66 maalia.

Eddie Howella on isoja haasteita eikä niitä haasteita helpota se, että Newcastle joutuu varsin kapealla pelaamaan Valioliigan lisäksi myös Mestarien liigaa.