HPK tiedotti, että urheilujohtaja Mika Toivola lähtee seurasta ja seura on aloittanut uuden urheilusta vastaavan henkilön etsinnät. Samuel, mitä mietteitä Toivolan lähtö herättää?

Ajankohta vaikuttaa melko kummalliselta, sillä HPK on uutisoinnin mukaan valinnut itselleen tuoreeltaan uuden päävalmentajan Matias ”Maso” Lehtosen. Nyt uusi urheilujohtaja perii jonkun toisen porukan valitseman päävalmentajan ja se harvoin on hedelmällisin mahdollinen lähtökohta. Päävalmentaja kuitenkin on urheilujohtajan tärkein yksittäinen strateginen henkilö. Siksi hieman arveluttaa, että olisiko tämä päätös – jos se kerran koettiin välttämättömäksi – kannattanut ajoittaa eri tavoin. Nyt suussa maistuu asioita pureskeltuani kimpoilun karvas jälkimaku.

Tietenkin tässä herää myös se ajatus, että hyvin usein urheilujohtajat ovat asemassa, jossa harvemmin joudutaan maksamaan hintaa heikoista vuosista. Yleensä ne henkilöt ovat päävalmentajia. Ja kieltämättä tässä tulee ajatelleeksi, että kuinka on oikeastaan mahdollista, että HIFK ei esimerkiksi tule samankaltaisiin johtopäätöksiin. HPK:n pyrkimys uudistaa sentään huokuu jonkinlaista himoa ja halua muuttaa suuntaa ja kurssia. HIFK:ssa en ole sellaista haistanut. Ja seuroilla on kuitenkin aika oleellista eroa mittakaavassa ja suuruusluokassa. Ja Toivolan aikana sentään seurassa voitettiin mestaruus.

Miten arvioisit Toivolan aikaa seuran urheilujohdossa?

Toivola sai unelmastartin, kun hän hyppäsi mestaruusjunan liikkuvaan kyytiin. Se mestaruus oli kaikkein eniten Antti Pennasen mestaruus, mutta Toivolakin teki tiettyjä hyviä liikkuja joukkueen leveyden vahvistamiseksi. Ennen kaikkea hän kevensi Pennasen kohtuuttomaksi käynyttä kuormaa ohi ja yli päävalmentajan perinteisten tehtävien. Toivolan aikana ulkomaalaisvahvistusten rekrytoinnissa osumaprosentti jäi silti valitettavan alhaiseksi, vaikka esimerkiksi Michael Joly on ollut tehokas löytö. Jolyn hankinnassa kuitenkin käsittääkseni edellisen päävalmentajan Matti Tiilikaisen kädenjälki oli merkittävä.

Mika Toivolan ja HPK:n tiet erkanevat.

Toivolan aikana HPK:n junioripuolen taimissa sentään alkoi muutamia maajoukkuetason lupauksia kasvaa, mutta kokonaistasoltaan voi sanoa kaivon kuivuneen. Toivola kuitenkin vastasi juniorikilpajoukkueista. Junioripuolelle tarvitaan ylipäätään isoa remonttia ja onneksi sielläkin on reagoitu, mutta muutokset tulevat viemään aikaa.

HPK:ssa ylipäätään on iso mietinnän paikka sen suhteen, että miltei kaiken seurassa ei pitäisi olla enää yksittäisen huippuvalmentajan kuten Antti Pennasen merkityksestä ja osaamisesta kiinni. Tai esimerkiksi Jarno Pikkaraisen viime kauden jumbojoukkueen elvyttämisestä.

Seurassa on muutenkin aistittavissa merkillinen ilmapiiri. Tulehduksia on sisäisesti ja ulkoisesti joka suuntaan liikaa, niin seuran nykyisten kuin entistenkin tekijöiden välillä. Siltoja vaikuttaa tulleen poltetuksi enemmän kuin niitä on rakennettu. Sitäkin HPK:ssa on mietittävä, että mistä ja kenestä se oikein johtuu. Ja mitä sen eteen pitäisi tehdä.

Mitä uuden urheilujohtajan tulisi saada HPK:ssa aikaan?

Savotta on iso. Kuten sanottua, seuran junioripuoli ei ole entisensä veroinen kuin mitä se oli esimerkiksi aiemmin valmennuspäällikköjen kuten Sami Saurénin ja Timo Lehkosen jäljiltä. Saurén on palannut seuraan, mutta töitä on hirvittävän paljon edessä. Kuvaavaa on, että seura on joutunut ostamaan Norjasta juniorin (Eskil Wold) täyttämään alempia kenttiään. Ei sen niin pitäisi mennä. Yhteistyötä lähialueiden ja seutukunnan junioriseuroihin täytyy pystyä rakentamaan enemmän, että kurssin kääntymistä voidaan nopeuttaa ja edistää.

Edustusjoukkuetasolla HPK:n täytyy entistä tarkemmin panostaa pelaajarekrytointiin. Hutihankintoihin ei oikein ole varaa ja osumaprosenttia on parannettava. HPK:ssa kannattaa tutustua esimerkiksi siihen miten vaikkapa Lukossa asioita hoidetaan tilastoanalyysin ja suuren perusteellisuuden kautta. Toki Lukossa on rahaa eri tavalla, mutta on myös osaamistakin. Ero on suuri. Lisäksi olisi tärkeää, että uusi urheilujohtaja osaisi johtaa ja päävalmentaja kokisi saavansa täyden tuen. Nämä asiat nyt nousevat äkkiseltään mieleen.

Mutta mistä tällainen urheilujohtaja löytyy?

Se on hyvä kysymys. HPK:ssa usein seuran historiaa miettien usein katsotaan lähelle, eikä kauemmas. Nyt voi olla hetki katsoa kauemmas.

Tämä ammattikunta on myös vielä kovin nuori, eikä kokeneita tekijöitä puissa kasva varsinkaan vapaana olevia sellaisia. Se tosin huolettaa, että millä porukalla HPK uutta urheilujohtajaa palkkaa. Jos sanon suoraan, en havaitse seuran operatiivisessa johdossa ja hallituksessa joka oksalla nyt mitenkään ylitsevuotavaa ymmärrystä siitä, mistä elementeistä ja miten menestyvä urheiluseura tänä päivänä Liigassa koostuu.

Pahimmassa tapauksessa nyt on myyjän markkina ja tulee rekrytoitua huonosti. Ja jos tulee, HPK:n negatiivinen kierre jatkuu. Siihen ei ole nyt varaa. Tämä päätös tulee olemaan keskeinen HPK:n tulevaisuuden kannalta, se on selvää. Ja kuten sanottua, uudella urheilujohtajalla tulee ainakin töitä riittämään, se on varmaa.