Kun tarpeeksi joitain asioita hoetaan, niistä tulee itsestäänselvyyksiä, joita ei osata tai edes uskalleta kyseenalaistaa.

Suomalaisen jääkiekkoilun yksi huoneentaulu on tiivis viisikko. Sitä hoetaan asiantuntija toisensa perään. Hyvään jääkiekkoon tarvitaan tiivis viisikko.

Ehkä niinkin, mutta yhteen totuuteen jumittuminen aiheuttaa näköalattomuutta ja hämärtää kokonaiskuvaa. Jääkiekkoa voi pelata hyvin tehokkaasti eri tavoilla. Kyse on myös siitä, kuinka joukkue pelitapaansa toteuttaa.

Se, että viisikon pitäisi mahtua ”televisiokuviin” pelatakseen laadukasta jääkiekkoa on turhaa yksinkertaistamista.

Keskustelu on jäänyt jumiin siihen samaan, jossa se oli kymmenen vuotta sitten. Peli ja pelaajat ovat muuttuneet valtavasti. Puolustajien kiekolliset taidot, luisteluosaaminen ja havainnointitaidot ovat kehittyneet valtavasti. Tukea lähelle ei välttämättä joka tilanteessa tarvita usean pelaajan voimin.

Voikin kysyä, onko rintamasuuntapelaaminen ja rintamahyökkääminen tiiviin viisikon voimin tehokkain tapa murtautua 2020-luvun jääkiekossa?

Pelin analysoinnissa on valtava riski vahvistusvinoumaan. Peli sisältää niin paljon erilaisia asioita, että sieltä löytää kyllä omaan agendaan ja ennakkokäsitykseen sopivia palasia. Tiiviin viisikon kohdalla olennaista on, milloin ja missä tilanteissa se on hyödyllinen väline ja milloin ei.

Pelin tavoite on voittaa

Viisikon sijoittaminen kaukaloon on keino toteuttaa pelin tavoitteita ja prioriteetteja. Tiivistä viisikkoa puoltaa esimerkiksi se, että kiekonmenetyksen hetkellä se antaa edellytykset puolustaa välittömästi lähellä kiekkoa. Jos puolustuvalmius on tärkeä prioriteetti joukkueen pelitavassa tai jossain tietyssä pelin hetkessä, rakenteluvaiheessa voi olla perusteltua pitää pelaajien väliset etäisyydet pieninä.

Iso osa Liiga-joukkueista hyökkää varsin tiiviillä viisikolla, mutta on myös vastakkaisia esimerkkejä. Sarjakärki Rauman Lukko venyttää rakenteluvaiheessa omaa viisikkoaan ja hyödyntää koko 40 metriä taidokkaasti. Luo syöttösuuntia lähelle, väleihin, taskuihin ja puolustajien selän taakse. On roolit, vastuut, periaatteet ja tehokas toteutus.

Tiiviin viisikon kautta hyökkäämisessä, kun hyökätään usein yhdessä rintamassa, ongelma pelin rakentelun kannalta on se, että kaikki pelaajat ovat vastustajan puolustavan viisikon edessä. Jos välejä ei täytetä ja selustaa uhata tehokkaasti, puolustava joukkue voi tuoda kaikki viisi pelaajaa lähelle ja näkee kaikki viisi pelaajaa.

Loppuu tila avaamiselta, ei ole uhkaa. Uskallan väittää, että tiivis viisikko riittää loppupeleissä vain tiettyyn pisteeseen asti. Yleisiä pallopeliperiaatteitakin noudattaen pelissä tulisi olla riittävästi syvyyselementtejä. Ja koska hyökkäyspelaamisessa tavoite on ensisijassa tehdä maali ja seuraavaksi edetä maalipaikkaan, rakentelun tulisi voimallisesti tähdätä tehokkaaseen etenemiseen, jotta joukkue pelaa voittavaa jääkiekkoa.

Jääkiekko on vielä siitä erityislaatuinen peli, maailman nopein joukkuepallopeli, että eteneminen ja murtautuminen maalipaikkaan voi tapahtua äärimmäisen nopeasti.

Alkukaudella Oulun Kärpät pelasi paljon venyvällä viisikolla ja hävisi pelejä. Kausaliteettien kanssa tulee olla tarkkana: syy heikkoon viisikkopeliin ei ollut välttämättä Kärppien tapa asettaa viisikko kaukaloon vaan se, että roolit eivät olleet pelaajille selviä ja toteutus oli tehotonta.

Samaa pohdintaa voi käydä Tampereen Ilveksen kohdalla. Jos pelaajat liu’uskelevat selkä suorana ilman päämäärää, pitäisi pelaajille selkeyttää roolit ja periaatteet rakentelussa.

Tärkeämpää kuin hokea tiivistä viisikkoa olisi tarkastella sitä, minkälaisia periaatteita ja tavoitteita joukkueen pelaamisessa on ja kuinka laadukkaasti joukkue niitä toteuttaa.

Tilaa Elmo nyt edulliseen  tarjoushintaan 6 kk 49 e ja pääset aitiopaikalta seuraamaan mitä Nooralotta Neziri ja muut uuden suomalaisen yleisurheilusukupolven suurlupaukset tekevät historiallisen yleisurheilukesän aikana. Uusimman Elmon löydät aina diginä Lehtiluukusta.