Erik ten Hag olisi riskivalinta, mutta Manchester United on itsessään vieläkin suurempi riski

Erik ten Hag olisi kovassa paikassa, jos hänet valittaisiin Manchester Unitedin seuraavaksi manageriksi.

46 Denton RoadJalkapalloValioliiga

Erik ten Hag olisi riskivalinta, mutta Manchester United on itsessään vieläkin suurempi riski

Erik ten Hag on nousemassa Manchester Unitedin seuraavaksi manageriksi. Varsinaiset ongelmat Old Traffordilla ovat kuitenkin ten Hagia suuremmat.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 8.4.2022 | KUVAT All Over Press

Manchester Unitedin kannattajien silmät, sydämet ja unelmat ovat kiinnittyneet tällä hetkellä kolmeen sanaan: Erik ten Hag.

Mikään ei ole vielä varmaa, eikä virallista, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että 52-vuotias hollantilaisvalmentaja on nousemassa Manchester Unitedin seuraavaksi manageriksi.

Manageripelin toinen kärkinimi oli pitkään PSG:n nykyinen ja Tottenhamin entinen manageri Mauricio Pochettino, mutta viimeiset viikot ovat selvästi kallistaneet vaa’an ten Hagin suuntaan.

Nyt ei puhuta enää siitä, valitaanko ten Hag, vaan ketä hän tuo mukaan Old Traffordille. Tuleeko Englannin maajoukkueen entisestä päävalmentajasta Steve McClarenista ten Hagin kakkonen? Tuoko hän mukanaan Ajaxista laituri Antonyn ja puolustaja Jurrien Timberin vai naaraako Manchester Unitedin kesän aikana Harry Kanen, Declan Ricen, Kalvin Phillipsin, Ruben Nevesin tai jonkun heidän kaltaisensa säkenöivän tähtinimen?

Ymmärrettäviä kysymyksiä ja ymmärrettäviä spekulaatioita – mutta tässä vaiheessa vielä ennenaikaisia ja ennen kaikkea toissijaisia.

***

Manchester United hallitsi Sir Alex Ferguson aikana englantilaista jalkapalloa tavalla, jollaista ei koskaan aiemmin oltu nähty. Kun Sir Alex sai kuuden ja puolen vuoden raskaan työn jälkeen pullonkorkin viimeinkin auki ja toi Old Traffordille ensimmäisen liigamestaruuden 26 vuoden odotuksen jälkeen, se oli sen jälkeen menoa.

Manchester United voitti siitä alkaneen 20 vuoden aikana 13 liigamestaruutta. Sen päälle noina vuosina tuli kaksi Mestarien liigan voittoa, neljä FA Cupin voittoa ja kolme Liigacupin voittoa. Lisäksi ennen tuota hurjaa putkea United oli Sir Alexin ohjissa voittanut FA Cupin keväällä 1990.

Sen jälkeen Manchester Unitedista on tullut seura, joka komeilee harva se vuosi maailman rikkaimpien jalkapalloseurojen listan ykkösenä, mutta kentällä siitä on tullut konttaava raunio. Toki Manchester United on pysynyt kärjen mukana, mutta mestaruuksista se on voinut unelmoida yleensä vain syksyisin. Ongelmia kuvaa hyvin se, että jokainen Sir Alexin jälkeen palkattu manageri – David Moyes, Louis van Gaal, José Mourinho ja Ole Gunnar Solskjær – on erotettu.

Viime päivinä englantilaisessa mediassa on kysytty, olisiko ten Hagin valinta riski?

Siihen on helppo vastata, että olisi, mutta nyt tullaan kriittiseen kysymykseen: Miksi?

***

Vastaus on kaksitasoinen. Ten Hag on riskivalinta itsessään, mutta yhdeksän viimeisen vuoden opetus on, että jokainen managerivalinta on Manchester Unitedille riski.

Kysymys ei ole pelkästään siitä, mitä manageri osaa ja mitä hän ei osaa. Paljon kriittisempi kysymys on, millainen seura Manchester United on.

Kun Sir Alex jätti valtaistuimensa kesällä 2013, Old Traffordilla tapahtui toinen merkittävä henkilövaihdos. Seuran suurinta operatiivista valtaa käyttäväksi johtajaksi nousi Ed Woodward.

Woodwardilla on varmasti ansionsa, mutta Manchester Unitedin johtajana hän oli katastrofi. Täydellinen virhevalinta, jonka johdolla Manchester Unitedista tuli loputtomien pettymysten yhtäjaksoinen jana.

Woodwardin aikakausi päättyi tammikuussa ja hänen paikalleen nostettiin Richard Arnold. Old Tarffordin valtayhtälöön kuuluvat myös vuosi sitten palkattu seuran ensimmäinen jalkapallojohtaja John Murtough ja tekninen johtaja, entinen Unitedin keskikenttäpelaaja Darren Fletcher. Myös nykyinen vt. manageri Ralf Rangnick jää erikoiseen konsultin rooliin.

***

Ensimmäisen osa Manchester Unitedin haastetta on juuri tämä valtayhtälö. Miten se käyttää valtaansa suhteessa uuteen manageriin? Saako uusi manageri rakentaa sellaisen joukkueen ja johtaa sitä sellaisella tavalla kuin hän itse haluaa?

Jokainen voi jumaloida ja ihannoida Ajaxin pelaamista, mutta Ajaxin tarinassa on oleellista, että joukkue koostuu juuri sellaisista pelaajista, jotka sopivat ajaxilaiseen jalkapalloon.

Nykyjalkapallossa pelaajia arvioidaan valtaosin yksilöinä. Mietitään, onko joku pelaaja hyvä tai huippuhyvä. Todellisuudessa pelaajia pitäisi arvioida aina suhteessa joukkueeseen. Miten hyviä he ovat pelaamaan sitä jalkapalloa, jota joukkue pelaa.

Donny van de Beek on tästä loistava esimerkki. Hän nousi ten Hagin alaisuudessa Ajaxissa maailmanluokan tähdeksi, mutta Manchester Unitediin siirryttyään hän on ollut pelkkää roskaa, joka potkittiin lopulta lainalle Evertoniin. Katosivatko van de Beekin taidot jonnekin vai oliko kysymys siitä, että hän sopi täydellisesti ajaxilaiseen jalkapalloon, mutta oli hukassa Solskjærin sekametelijalkapallossa?

***

Toinen kriittinen kysymys pelaajahankinnoissa on Euroopan Jalkapalloliitto UEFA:n torstainen päätös, jonka mukaan seurat saavat käyttää pelaajien palkkoihin, siirtokorvauksiin ja muihin suoraan joukkueiseen liittyviin kuluihin ensi kaudella 90 prosenttia tuloistaan, seuraavalla kaudella 80 prosenttia ja sen jälkeen 70 prosenttia.

Daily Expressin mukaan Manchester Unitedilla olisi käytettävissään kesällä vain 20 miljoonaa puntaa joukkueen vahvistamiseen, mikäli United ei selviydy ensi kaudeksi Mestarien liigaan. Liikkumavara on toki käytännössä suurempi, sillä Unitedilla on myös mahdollisuus myydä pelaajia ja saada sitä kautta lisää tuloja ja pienentää palkkabudjettiaan. Esimerkiksi Paul Pogban ja Cristiano Ronaldon siirtyminen muualle toisi palkkasäästöjen kautta 40 miljoonan punnan säästön vuodessa ja siten tilaa remontoida joukkuetta.

Olipa tarkka pelaajasiirtoihin ja palkkoihin käytettävä summa mikä tahansa, Unitedilla on joka tapauksessa edessään haastavat ajat myös siirtomarkkinoilla. Joukkuetta on käytännössä pakko halventaa ja Harry Kanen kaltaisten megaostojen mahdollisuus on rajallinen. Nyt ei kysytä, kuinka paljon seuran takana on rahaa, vaan kuinka paljon sitä voidaan UEFA:n uusien sääntöjen mukaan käyttää.

Mitä tiukempi liikkumavara on, sitä tärkeämmäksi muuttuu se, että Manchester Unitedin olisi saatava muokattua joukkue uuden managerinsa näköiseksi ja sellaiseksi, joka pystyy pelaamaan hänen jalkapalloaan.

Siinä mielessä van de Beekin kutsuminen kotiin Goodison Parkilta ja Ajax-taustaisten pelaajien hankkiminen olisi järkevää, jos ten Hag nimitetään seuran uudeksi manageriksi.

***

Sen jälkeen on vielä yksi kysymys ennen kuin päästään itse ten Hagiin. Aika.

Manchester United ei ole tehty pelaamaan hyvistä sijoituksista Valioliigassa ja tuulettamaan neljättä sijaa kuin liigamestaruutta. Sen historia huutaa mestaruuksia niin Englannin kentillä kuin Euroopassakin.

Tavoite on jokaiselle selvä, mutta millä aikataululla uuden managerin pitäisi tuoda suurimpia pokaaleita Old Traffordin vitriineihin? Joko ensi kaudella pitäisi taistella Valioliigan mestaruudesta? Vai viimeistään seuraavalla kaudella?

Juhlapuheissa menestys tulee sormia napsauttamalla, mutta todellisuus on toinen. Alex Fergusonilta meni ensimmäisen liigamestaruuden voittamiseen kuusi vuotta, Jürgen Kloppilta neljä ja puoli vuotta. Jokainen voi sanoa, että Unitedin pitäisi pelata nykyisellä ryhmällään paremmin kuin mitä se on viime vuosina pelannut, mutta mittatikkuna ovat nyt Manchester City ja Liverpool. Milloin United olisi siinä iskussa, että se voisi oikeasti ja aidosti haastaa Valioliigan kaksi suurinta ja kauneinta taistelussa liigamestaruudesta? Entä jos Unitedin uudelta managerilta menisi siihen neljä vuotta? Saisiko hän koskaan sellaista aikaa käyttöönsä mitä Klopp sai Liverpoolissa vai viheltäisikö joku pelin poikki jo sitä ennen?

Olipa uusi manageri ten Hag tai kuka tahansa, hänen onnistumissaan ei ole kysymys vain hänestä, vaan kokonaisuudesta. Siitä millaisen kokonaisuuden uusi manageri, pelaajat, seurajohto ja UEFA:n uudet rajoitukset muodostavat.

***

Päästään viimeinen ten Hagiin.

Ten Hagilla on takanaan varsin kelvollinen pelaajaura Hollannissa, vaikkei hän koskaan pelannutkaan Hollannin maajoukkueessa.

Valmentajana hän luotsannut Go Ahead Eaglesia, Bayern Münchenin kakkosjoukkuetta, Utrechtia ja viimeiset viisi kautta Ajaxissa. Hän on voittanut Ajaxissa kaksi liigamestaruutta ja Ajax johtaa tälläkin hetkellä Eredivisieniä neljän pisteen erolla ennen PSV:tä. Hollannin cupin Ajax on voittanut ten Hagin aikana kahdesti.

Hänen suurin ja juhlituin saavutuksensa on kuitenkin Ajaxin loistokausi Mestarien liigassa 2018-2019. Upeaa jalkapalloa pelannut nuori ja lahjakas Ajax näytti olevan sensaatiomaisesti matkalla Mestarien liigan finaaliin, kunnes Tottenham tasoitti toisen välieräottelun 96. minuutilla ja pudotti Ajaxin jatkosta.

Ten Hagin cv on kunnossa ja hän pelaa viihdyttävää jalkapalloa, mutta menestys Ajaxissa ei vielä takaa mitään. Ten Hagin edeltäjä Peter Bosz kesti Ajax-pestinsä jälkeen Borussia Dortmundin puikoissa vain neljä kuukautta ja Boszin edeltäjä – neljä Hollannin liigamestaruutta Ajaxissa voittanut – Frank de Boer Interissä kaksi kuukautta.

Ten Hag on kuitenkin ten Hag, eivätkä Boszin ja de Boerin haamut piirrä hänen urakaartaan. Ne asettavat kuitenkin jonkinlaiseen mittaan sen, mikä ero on Hollannin liigalla ja Euroopan suurimmilla liigoilla.

Ten Hagia ei ole mitään syytä tuomita etukäteen. Myös Manchester Unitedin uudelle operatiiviselle johdolle on annettava mahdollisuus. Yhdeksän vuoden jäljet ovat kuitenkin niin syvät, että Manchester Unitedin seuraava manageri on joka tapauksessa haastavassa paikassa – olipa hän sitten ten Hag tai kuka tahansa.

Jos jumbojetti pitää saada ilmaan, se on ensin saatava kiitoradalle. Jo siinä riittää Unitedin seuraavalla managerilla tekemistä – parhaassakin tapauksessa todennäköisesti useampi vuosi. Kuinka todennäköisesti United antaa uudelle managerilleen tarvittavan ajan vai päättyykö seuraavakin projekti siihen, mihin kaikki Sir Alexin jälkeiset projektit ovat päättyneet?