Valioliigan siirtoikkunan parhaat ja surkeimmat kaupat tehtiin saman pariskunnan kesken
Chelsean ja Aston Villan vuosia jatkunut avioliitto synnytti Valioliigan siirtokesän parhaat ja surkeimmat kaupat.
Valioliigan siirtokesän onnistujat ja epäonnistujat
Onnistujat
1. MANCHESTER CITY: Menetti Rodrin ja Bernardo Silvan, mutta sai hankittua uuden managerin Enzo Marescan jalkapallon tärkeimmän kivijalan, keskikentän keskustan. Elliot Andersonin ja Ayyoub Bouaddin siirtosummista voidaan olla monta mieltä, mutta Enzo Fernádezin tasoisia keskikenttäpelaajia on harvoin liikkeellä.
2. CHELSEA: The Bridgelle on viimeinkin palaamassa järjen valo. Tärkeintä ei ollut, ketä Chelsea osti tai myi, vaan se, että valtaa siirroista oli keskitetty uudelle managerille Xabi Alonsolle.
3. TOTTENHAM: Spurs oli kahdella edellisellä kaudella viimeinen säilyjä, ja viime keväänä säilyminen oli hiuskarvan varassa. Siinä mielessä Sandro Tonalin ja Mateus Fernandesin kaltaiset hankinnat olivat kovia vetoja. Ylihinnoista riippumatta.
Epäonnistujat
1. ARSENAL: Odotuksiin ja puheisiin nähden suurin epäonnistuja. Tavoitteli Viní Júniorin ja Julián Àlvarezin kaltaisia kuita taivaalta. Bruno Guimarães oli erinomainen hankinta, mutta liigamestarin hyökkäyskalusto on kesän päättyessä heikompi kuin sen alkaessa.
2. ASTON VILLA: Villa on taistellut urheasti tuulimyllyjä vastaan, mutta kesä osoitti jälleen armotta, mistä päin Villa Parkilla tuulee. Menetti Morgan Rogersin, Youri Tielemansin, Ezri Konsan ja Ollie Watkinsin johdolla useita avainpelaajiaan ja Unai Emeryn pitää yrittää parsia jälleen kerran purjeet kuntoon. Kova homma.
3 MANCHESTER UNITED: Siirtoikkuna ei kerro koko totuutta, mutta kysymys kuuluu silti, onko Manchester United oikeasti tällä hetkellä suurseura vai suurseurojen haastaja? Kesän hankinnat vastaavat, että haastaja.
Parhaat ostot
1. EMILIANO MARTÍNEZ: Yksi liigaottelu riitti Xabi Alonson saamaan vakuuttuneeksi, että Chelsea tarvitsee uuden maalivahdin. Martínezin tasoisen maalivahdin hankkiminen 7,5 miljoonalla punnalla Aston Villasta oli kesän loistavin kauppa.
2. HARRY WILSON: Liverpoolin kasvatti nousi Fulhamissa kulttipelaajan asemaan ja hänen naaraamisensa ilmaisella siirrolla oli mestariluokan veto Leedsiltä. Varma onnistuja ilman riskejä.
3. JAN PAUL VAN HECKE: Yksi kesän rohkeimpia hankintoja, sillä kumpi on parempi toppari – 26-vuotias hollantilainen vai hänen altaan myyty Cristian Romero? Hyvä kysymys, mutta kysymyksenä väärä. Oikeampi kysymys kuuluu, kumman pelaajan profiili sopii paremmin Roberto De Zerbin pelitapaan Tottenhamissa?
Floppiostot
1. NICOLAS JACKSON: Missä seurassa Jackson on onnistunut? Ei ainakaan Chelseassa ja Bayern Münchenissä – ja silti Aston Villa maksoi hänestä 65 miljoonaa puntaa. Sitä se kirjanpidollinen rakkaus teettää.
2. ALEJANDRO GARNACHO: Tyhjän saa pyytämättäkin, mutta Garnachon lainaaminen Chelseasta on silti kovan luokan riskiveto Aston Villalta. Kaiken se kestää.
3. ANDREY SANTOS: 50 miljoonaa puntaa on kova summa Sir Jim Ratcliffen määräämän kulukuurin puristuksessa olevalta Manchester Unitedilta pelaajasta, joka ei Carlos Baleban tultua keskikentälle ole lähelläkään avauksen paikkaa.
Yllättävimmät siirrot
1. MYKHAILO MUDRYK: Luottamus David Ornsteiniin oli koetuksella, kun hän uutisoi Tottenhamin neuvottelevan Mudrykin lainaamisesta. Kesän järkyttävin siirtouutinen piti kuitenkin paikkaansa. Ainoa järjen hiven on siinä, että dopingpannasta kesällä vapautunut Mudryk löi itsensä läpi Shakhtar Donetskissa Roberto De Zerbin alaisuudessa.
2. DANNY WELBECK: Kukaan ei epäile viime kaudella 13 liigamaalia Brightonissa tehneen Welbeckin taitoja, mutta miten ihmeessä 35-vuotiaan pelaajan hankkii maailman kaikista seuroista Chelsea?
3. JORDAN HENDERSON: Saman kategorian kaninveto Chelsealta kuin Welbeck. 36-vuotias Henderson kuului kuitenkin kesällä Englannin MM-kisajoukkueeseen, mikä jo sinällään oli jonkin sortin suositus.





