Veikkausliigan pohjalta löytyi pannukakku ja yksi kaikkien aikojen häpeäpilkuista

HIFK:n pelaajia käy seuran vuosia jatkunut sekoilu sääliksi.

JalkapalloVeikkausliiga

Veikkausliigan pohjalta löytyi pannukakku ja yksi kaikkien aikojen häpeäpilkuista

Veikkausliiga-joukkueiden kauden paketoinnin kakkososassa mukana loput kuusi seuraa ja nousijajoukkue KTP.

Joel Perovuo
TEKSTI Joel Perovuo
JULKAISTU 9.11.2022 | KUVAT All Over Press

7. AC Oulu

Oulussa nähtiin odotetustikin positiivinen Veikkausliiga-kausi. Tuloksena oli seuran paras sijoitus Veikkausliigassa tähän saakka. Enemmänkin oli tarjolla, mutta kiusallinen peluutusvirhe käänsi kriittisen ottelun Interiä vastaan Oulun 1-0 voitosta Interin 3-0 voittoon.

Povasin Oulua haastamaan Hakaa viimeisestä europaikasta, ja VPS saa olla todella kiitollinen, että pääsivät eurofinaaliin. Ottelun tuomaroineelle Jouni Hyytiälle olisi melkein paikallaan lähettää vaasalainen joulukori, sen verran suotuisia VPS:n kannalta olivat Hyytiän päätökset tuossa ottelussa.

AC Oulu esitteli Veikkausliiga-yleisölle useamman nuoren pelaajan, jotka tekivät läpimurtonsa heti debyyttikausillaan. Otso Liimatta pelasi ikäisekseen loistavan kauden ja ylsi aina Elmotv:n All Starsiin saakka. Joukkueessa oli luonnollisesti monia muitakin onnistujia, kuten aina joukkueen pelatessa hyvin.

Oulu otti kauden aikana isoja päänahkoja voittamalla muun muassa HJK:n Helsingissä ja Hongan kotonaan. Valmentaja Ricardo Duarte näytti kykynsä valmentajana. AC Oulu oli yksi sarjan joukkueista, joka pyrki selkeiden ottelusuunnitelmien ja identiteetin kautta voittamaan otteluita. Tästä hieno taidonnäyte oli jo euro-playoff-ottelu Seinäjoella, jossa oululaiset olisivat voineet latoa helposti 3-4 maalia SJK:n verkkoon.

Haasteena kauden aikana oli nuoren kaartin ja koko joukkueen ajoittainen epätasaisuus, mikä on luonnollista vaatimustason ollessa Duarten prosessissa korkealla. Kasvamisessa menee aikaa, joten ensi kaudella saatetaankin nähdä vielä valmiimpi AC Oulu, joka murtautuu yläloppusarjaan ja pelaa suorista europaikoista.

Toki haasteena on joukkueen voimakas uusiutuminen ja joukkueen kasaamisessa onnistuminen.

8. VPS

VPS pelasi nousijajoukkueeksi kelpo kauden. Vahvan loppusyksyn ansiosta se nousi viimeiselle euroturnauspaikalle kahdeksanneksi. Vaasalaiset etenivät aina eurofinaaliin saakka, jossa Haka oli kuitenkin liian kova vastus.

VPS:n kausi oli kaksijakoinen. Joukkue vaikutti välillä olevan sarjan ylivoimaisin joukkue, mutta välillä taas omassa päässä soi vähintään samaan tahtiin.

Valmentaja Jussi Nuorelan suurin kehityskohde ensi kaudeksi onkin puolustuslinjan toiminnan kehittäminen ja joukkueen kurinalaisuuden parantaminen puolustussuuntaan. Todella positiivinen hyökkäysmuoto kostautui tällä kaudella vastustajan nopeissa hyökkäyksissä. VPS ei saanut prässättyä riittävän nopeasti palloa menetyksen jälkeen, eikä sen puolustuslinja pudonnut avoimen pallon tilanteissa ajoissa alas. Myöskään muut pelaajat eivät juosseet täysillä kotiin auttamaan topparikolmikkoa. Tämä asia olisi saatava kuntoon ilman, että se söisi suuresti joukkueen iskukykyä hyökkäyssuuntaan.

VPS:ssä oli useampi onnistuja ja heitä kohtaan on varmasti kiinnostusta muiden liigaseurojen suunnasta. Myös VPS:n kohdalla ensi kautta ajatellen on isossa roolissa se, kuinka seura saa pidettyä kiinni avainpelaajistaan, sillä leveyttä Vepsun rosterista ei juurikaan löydy.

9. Ilves

Ennakoin Ilvestä yläloppusarjaan ennen kautta, mutta tamperelaisten kaudesta tuli tuloksellisesti pettymys.

Petteri Pennanen ja HJK:hon kauden päätteeksi siirtynyt Tuomas Ollila olivat joukkueen selviä onnistujia. Hyökkääjä Kai Meriluoto säväytti alkukaudesta, mutta maalitehtailu laantui alkukesän jälkeen. 10 maalia oli kuitenkin kunnioitettava maalimäärä nuorelle hyökkääjälle. Myös Meriluoto tavoittelee ensi kaudella paikkaa HJK:n pelaavasta kokoonpanosta.

Ilves alisuoritti pelaajistoonsa nähden ja katseet kääntyvätkin valmentaja Toni Kallioon. Osa suorituksesta selittyy nuorten pelaajien epätasaisilla otteilla, mutta myös ohjeiden näille pelaajille on oltava parempia, sillä he ovat kokemattomina vaikeuksissa pelin haasteiden kanssa.

Myös kurinalaisuutta alaspäin olisi tarvittu enemmän. Otteluissa nähtiin liian usein alaspäin hölkkäilevä Ilves-lauma.

Tucon vaisu kausi oli yksi miinus lisää. Tampereella olisi kaivattu kipeästi Tucolta  yli 10 liigamaalin kausi.

Ilves lähtee ensi kauteen aika sekalaisin fiiliksin, mutta Ilves tavoittelee joka vuosi yläloppusarjaa.

Tammelaan on nousemassa uusi stadion, mikä on hieno asia. Toivottavasti muillakin paikkakunnilla stadionprojektit etenisivät järkevään tahtiin jatkossa.

10. IFK Mariehamn

IFK Mariehamn oli myös yksi kauden pettymyksistä. Ahvenanmaalla vietettiin koko kausi enemmän tai vähemmän pelaillen. Joukkue ei missään vaiheessa saanut oikein juonesta kiinni ja onnistumiset olivat satunnaisia.

Alkukaudesta valmentaja Daniel Norrmen pyrki viemään joukkueen pelaamista enemmän pelaavampaan suuntaan viime syksyn vastaiskujalkapallosta, mutta tämän epäonnistuttua joukkue pyrki palaamaan viime kaudella toimineeseen tyyliinsä.

Kaudesta muodostui sekava kokonaisuus. IFK joukkue pelasi välillä tuloksiaan paremmin, mutta jalkapallossa näin välillä käy.

Ensi kaudelle julkaistiin jo valmennuspuolella yksi muutos, kun Jarosta tuttu Jimmy Wargh tulee apuvalmentajaksi Maarianhaminaan.

Ensi kaudelle saarilla on varmasti tavoitteena nousu yläloppusarjaan ja yleisön saaminen takaisin stadionille.

11. FC Lahti

FC Lahden kausi oli pelillisesti ja tuloksellisesti täysi pannukakku. Ainoa positiivinen asia oli sarjapaikan säilyttäminen putoamiskarsinnassa.

Ilir Zenelin joukkue oli heikosti organisoitu ja oli vaikeuksissa jo viime kaudella. Tuolloin pelaajisto oli laadukkaampi ja se kykeni parempaan suoritukseen. Tällä kaudella kasassa oli suureksi osaksi kuriton pihapeliryhmä ja tulos oli sen mukainen. Edes valmentajanvaihdos Mikko Mannilaan ei juurikaan auttanut, sillä Mannilakaan ei saanut pelaajistoonsa riittävästi ryhtiä.

Lahdessa on edessä ison remontin aika. Avainkysymys on, pelaako Lahdessa ensi kaudella yhdessä töitä tekevä jalkapallojoukkue kiukuttelevien ja omaa napaa katsovien yksilöiden sijaan.

12. HIFK

HIFK:n esitys oli tällä kaudella yksi liigahistorian väsyneimmistä suorituksista. Kaaoksessa kulminoitui seuran jo vuosia tekemät virheet ja puuhastelut eri osa-alueilla. Vuosia seuran eteen hikoilleita pelaajia käy sääliksi, samoin faneja.

HIFK-perheen pelaajat ovat ikämiesosastoa, eivätkä enää ole nostamassa joukkuetta suosta. Koko HIFK:n jatko saattaa olla vaakalaudalla kaiken tämän hassuttelun jälkeen. Millaisen joukkueen se saa kasattua ensi kaudeksi ja saisiko se nyt vihdoin jotain brändinsä, faniensa ja ennen kaikkea pelaajiensa arvoista pitkäjänteistä toimintaa aikaiseksi?

Hienoa jos saa. Jos ei saa, parempi ajaa koko toiminta alas ja rakentaa homma alusta saakka uudestaan.

Nousija: KTP

Kotkassa juhlittiin ansaittua sarjanousua ja Ykkösen voittoa. KTP:n valmennus teki Jussi Leppälahden johdolla loistavaa työtä ja pelaajat toteuttivat valmennuksen ajatuksia pääsääntöisesti hyvin.

KTP:n urheilujohto saa onnitella itseään tästä valmentajarekrytoinnista. Ainakin ensimmäisen kauden perusteella he saivat juuri sitä, mitä toivoivat kommenteissaan Leppälahden pestin julkaistessaan. En voi olla näkemättä tässä KTP:n prosessissa yhtäläisyyksiä AC Oulun kanssa.

Ensi kaudella Leppälahti pääsee mittaamaan tasoaan valmentajana Veikkausliigassa. Sen hänelle suo ilomielin. Vuosikausien kova työ aamusta iltaan on nyt johtanut tähän. Olen puhunut pelaajien näkökulmasta tästä oman potentiaalin hyödyntämisestä ja itsensä kehittämisestä. Leppälahden kohdalla tiedän, että tämä menestys on vain yksi etappi hänen urallaan. Hän janoaa lisää ja parempaa.

Mikäli Kotkaan saadaan riittävän tasokas pelaajisto kasaan, on Arto Tolsa- areenalla iloisia naamoja myös ensi kaudella.

Lue myös: HJK:n, KuPSin ja Hongan yllä olevat kysymysmerkit sekoittavat ensi kauden voimasuhteita