Vimpelin Vedon tarina on yksi pesäpallokenttien hienoimmista tarinoista. Se on tarina pienestä eteläpohjalaisesta kylästä, josta on kasvanut vuosikymmenten aikana yksi suurimmista ja perinteisimmistä pesäpallopaikkakunnista.

Vimpelissä pesäpallo ei ole ollut koskaan pelkkää peliä. Se on ollut vimpeliläisyyden keskeisimpiä ja merkittävimpiä voimia. Vimpelin Veto on jo itsessään käsite, mutta niin ovat myös tarunhohtoinen Saarikenttä, valtakunnallinen pesäpallomuseo, pesäpallopatsas ja Nelimarkan Leipomon kahvila, joka on Suomen legendaarisin pesäpalloihmisten kokoontumispaikka.

Eikä tästä niin kauaa ole, kun Vimpelissä aloitettiin sunnuntaisin pelit muista paikkakunnista poiketen kello 13, koska kirkonmenot ja pesäpallo piti sovittaa sulavasti yhteen.

Vimpelin Veto perustettiin vuonna 1934. Vaikka seura oli ja on edelleen yleisseura, se tunnetaan ennen muuta pesäpallosta. Vimpeli nousi pääsarjaan 1938 ja se on pisimpään huipulla pysyneistä pesäpalloseuroista. Vimpeli voitti miehissä ensimmäisen mitalin jo vuonna 1940 ja naisissa se juhli Suomen mestaruutta 1947 ja 1948 sekä SM-hopeaa 1949. Vaikka väliin on mahtunut synkeämpikin aikoja, Vimpeli aloittaa toukokuussa ennätyksellisen 64. pääsarjakautensa.

Ja juuri tässä on Vimpelin tarinan suuruus ja hienous. Kun pesäpallon alkuvuosikymmeniä hallinneet Helsingin, Lahden ja Jyväskylän kaltaiset suuret pesäpallopaikkakunnat ovat yksi toisensa jälkeen kadonneet suurimmilta näyttämöiltä, 2800 asukkaan Vimpelin jatkaa edelleen uljasta menoaa ja taistelee tänäkin vuonna Suomen mestaruudesta.

Kaksi kultakautta

Vimpelin historiasta löytyy kaksi suurta menestyskautta. Ensimmäinen ajoittui vuosiin 1958-1968, jolloin Vimpeli oli 11 kautena peräkkäin mitaleilla. Mestaruuden Vimpeli voitti vuosina 1960 ja 1965, hopeaa 1959, 1961, 1962 ja 1966 ja pronssia 1958, 1963, 1964, 1967 ja 1968.

Vimpeli voitti 1975 vielä yllättäen hopeaa, mutta muuten Vimpeli harhaili pitkään pääsarjan häntäsijoilla, Ykköspesiksessä ja Suomensarjassa. Uusi nousu alkoi 2000-luvulla, kun Vimpelissä päätettiin yksissä tuumin, että Vimpelin paikka on pesäpallon huipulla.

Menestyvää joukkuetta ei voitu vielä rakentaa omien junioreiden ympärille – kuten 1960-luvulla –, joten taustavoimien piti Esa Rannilan johdolla käydä kukkarolla. Vimpeli nousi takaisin Superiin syksyllä 2003 ja muutaman kauden ihmettelyn jälkeen alkoi tapahtua. Joukkueeseen hankittiin Henri Puputin, Sami Haapakosken, Antti Kuusiston ja Jere Dahlströmin kaltaisia tähtipelaajia ja seuraus oli väistämätön: Vimpeli voitti 2009 pronssia ja vuotta myöhemmin Saarikentällä juhlittiin Suomen mestaruutta.

Vimpeli on voittanut 2009 alkaneen toisen menestyskautensa aikana kolme mestaruutta, viisi hopeaa ja neljä pronssia, joista viimeisin on viime kesältä. Kaikkiaan Vimpeli on voittanut historiansa aikana viisi mestaruutta, 10 hopeaa ja 12 pronssia. Junioreissa Vimpeli on voittanut yhteensä 41 mitalia. Naisten ainoat mitalit, kaksi mestaruutta ja hopea, tulivat 1940-luvulla.

Vimpeli hallitsi 2010-lukua Sotkamon Jymyn kanssa suvereenisti. Joukkueet kohtasivat vuosina 2011-2017 toisensa seitsemän kertaa peräkkäin SM-finaaleissa. Sotkamo voitti loppuotteluista viisi ensimmäistä ja Vimpeli kaksi viimeistä.

Vaikka Vimpelin menestys oli 2010-luvulla huimaava, sille tuli mestaruuksien jälkeen hetkellinen hikka. Tähtinippu ei enää säteillytkään odotetulla tavalla ja joukkuetta alettiin halventaa ja nuorentaa. Vimpeli ei ole pelannut syksyn 2017 jälkeen kertaakaan finaaleissa, mutta kolmen peräkkäistä pronssia kertovat, että ero korkeimmalle huipulle ei ole pitkä.

Vimpelin Vedon kaikkien aikojen pelaajat

1. Sami Haapakoski

Vimpelin toisen menestyskauden ehdottomia kulmakivipelaajia. Tuli Vimpeliin 2010 ja oli heti keskeisessä roolissa Vedon voittaessa ensimmäisen mestaruutensa 45 vuoteen. Pelasi Vedossa 10 kautta vuosina 2010-2019. Voitti tänä aikana kolme mestaruutta, viisi hopeaa ja yhden pronssin.

Kaikkien aikojen paras etenijä. Pelasi Vimpelissäkin aluksi kärjessä, kunnes siirtyi vaihtajaksi ja lopulta kotiuttajaksi. Etenijänä ilmiömäisen hyvä. Nopea, loistava pesiltä lähtijä, erinomainen etenemään ja nopeuskestävyydeltään eläimellinen. Oli 2010-luvun alkuvuosina myös Superin paras ulkokenttäpelaaja. Pelasi ensin Vedossa 2-polttajana ja myöhemmin 2-vahtina. Erinomainen pelinlukija, nopea heitto, varma kuin muuri.

Vuoden pesäpalloilija 2009 (Pattijoella) ja 2016. Seitsenkertainen etenijäkuningas, joista tittelistä neljä tuli Vimpelissä. Kärkilyöntitilaston voittaja 2016 ja 2018. Voitti Kultaisen Mailan Pattijoella kahdesti ja Vimpelissä kerran sekä Kultaisen räpylän Kuopiossa kerran ja Vimpelissä kahdesti. Pelasi vuodesta 2004 vuoteen 2019 yhtäjaksoisesti 16 kertaa Itä-Lännessä. Ura jatkuu seuraavaksi Kempeleen Kirissä.

2. Janne Mäkelä

Vimpelin 2000-luvun ikonisimpia järkäleitä. Vedon oma kasvatti, aloitti uransa jo Vimpelin pelatessa Ykköspesiksessä. Debytoi Superissa pelatessaan kaudella 2002 Superin karsinnoissa. Voittanut pitkällä urallaan kolme mestaruutta, viisi hopeaa ja neljä pronssia. Lyöjäkuningas 2011, 2013 ja 2021. Tehopelaaja 2011 ja 2021. Vuoden jokeri 2011 ja 2021. Kultaisen Mailan voittaja 2021. Pudotuspelien arvokkain pelaaja 2016. Lyönyt urallaan huimat 1080 juoksua, jolla on kaikkien aikojen lyöjätilastossa kuudentena. Kypsynyt vain vanhetessaan. Pelasi viime kaudella uransa parhaan kauden – 39-vuotiaana. Kovien paikkojen erikoismies ja elintärkeä avaavien juoksujen lyöjä. Mailassa moniosaaja, upottaa kumuransa tarkasti minne päin kenttää haluaa vain sen lyödä. Ura jatkuu edelleen.

3. Henri Puputti

Sami Haapakosken ohella toinen kohuhankinta 2010-luvun menestyskauden kynnyksellä. Tuli Vimpeliin 2009 ja pelasi Vedossa kymmenen kautta, kunnes siirtyi JymyJusseihin ja sieltä vuosi sitten Manseen. Voitti Vedossa kolme mestaruutta, viisi hopeaa ja kaksi pronssia. Voitti viime syksynä uransa neljännen mestaruuden Mansessa. Yksi hopea Nurmossa ja yksi pronssia Seinäjoen Maila-Jusseissa.

Yksi kaikkien aikojen vaihtajista. Pelasi useina kausina yli 80 prosentin keskiarvoilla ja koko uransa lähes 70 prosentin keskiarvolla. Kaiken kruununa kausi 2010, jolloin löi 220 kärkilyöntiä täysin käsittämättömällä 88,0 onnistumisprosentilla. Voitti Superin onnistumisprosenttitilaston neljästi peräkkäin 2010-2013. Kärkilyöntitilaston voittaja 2010, 2011 ja 2013. Kultaisen Mailan voittaja 2010 ja 2011 – ja Vuoden pesäpalloilija 2010 ja 2017. Voitti Nurmossa 2006 myös etenijäkuninkuuden.

Aloitti uransa kärkimiehenä, mutta oli parhaimmillaan Vimpelissä numero 2. Siirtyi Haapakosken tavoin myöhemmin kotiuttajaksi. Ulkona 2000-luvun paras koppari yhdessä Roope Korhosen kanssa. Edelleen yksi valtakunnan parhaista koppareista.

4. Markus Lakaniemi

Vimpelin ensimmäisen kultakauden kasvot ja joukkueen johtava pelaaja. Oma kasvatti, nousi Vedon SM-sarjamiehistöön 17-vuotiaana 1956. Pelasi Vedossa 14 kautta vuoteen 1969. Valtakunnan parhaita lukkareita 1960-luvulla, pelasi Itä-Lännessä myös ykkösvahtina. Sisällä parhaimmillaan kotiuttajana. Osasi ajan tapojen mukaisesti kaikkea. Oli myös hyvä etenijä ja vaihtaja. Toi urallaan 218 ottelussa 259 juoksua, kun lyötyjä oli 204. Vuoden pesäpalloilija 1962, Vuoden lukkari 1960, lyöjäkuningas 1962, tehopelaaja 1962. Voitti Vedossa kaikki kulta-ajan 11 mitalia: kaksi mestaruutta, neljä hopeaa ja viisi pronssia. Yhdeksän Itä-Länttä. Siirtyi 1970 Vähäkyröön, jossa nosti Viestin maakuntasarjasta SM-sarjaan.

5. Vesa Liikala

Liikalan kaapista löytyy vain kaksi mitalia ja nekin tulivat Alajärvellä, mutta Härkä on silti yksi Vedon historian suurista. Ura vain ajoittui Vimpelin vaikeille vuosille. Oli kuitenkin yksi oman aikansa parhaista pesäpalloilijoista ja täysin korvaamaton ja ylivertainen pelaaja Vedolle. Pelasi vuosina 1982-1996 Vimpelissä 11 kautta ja kantoi joukkuetta yksinään. Voitti parhaalla kaudella Vedon sisäisen lyöjä-, etenijä- ja kärkilyöntitilaston. Sisällä monipuolinen osaaja, ulkona huippuluokan kolmoskoppari. Voitti kaikki suuret tittelinsä Alajärvellä: Vuoden pesäpalloilija 1994, etenijäkuningas 1985 ja 1994, Kultaisen Mailan voittaja 1994. Pelasi 12 Itä-Länttä, joista seitsemän Vimpelissä. Vedon oma kasvatti ja vimpeliläisyyden perikuva.

6. Paavo Mäkelä

Vedon 50- ja 60-lukujen menestysjoukkueen kärkimies. Voitti Vedon sisäisen etenijäkuninkuuden joka vuosi 1960-68. Erinomainen pelin avaaja ja etenijä, nopeajalkainen. Hyötyi nopeudestaan myös ulkona pelatessaan kolmos- tai kakkoskopparina. Toi 207 ottelussa 326 juoksua. Etenijäkuningas 1960 ja 1966. Seitsemän Itä-Länttä. Voitti Vedossa kaikki tuon ajan 11 mitalia – kaksi mestaruutta, neljä hopeaa ja viisi pronssia. Vedon oma kasvatti.

7. Jaakko Nygård

Erinomainen ja monipuolinen yleispelaaja ja yksi Vimpelin ensimmäisen menestyskauden avainpelaajista. Valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi 1963. On Markus Lakaniemen ja Vesa Liikalan ohella ainoa Vedon oma kasvatti, joka on valittu Vuoden pesäpalloilijaksi. Ulkona luottomies useassa eri roolissa, pääosin polttolinjassa. Sisällä yleispelaaja, hyvä vaihtaja ja etenijä. Pelasi Vedossa vuosina 1953–69 17 kautta. Voitti kaksi mestaruutta, viisi hopeaa ja neljä pronssia. Viisi Itä-Länttä. Ollut vuosikymmeniä oleellisen osa Vimpelin sielunmaisemaa.

8. Mikko Kanala

Vimpelin 2010-luvun kantavia voimia. Kutsuttiin hätiin mestaruuskauden 2010 loppuhetkillä Ville Hotakaisen loukkaannuttua. Debytoi Superissa juuri ennen 18-vuotiassyntymäpäiväänsä. On vasta 29-vuotias, mutta voittanut jo nyt kolme mestaruutta, viisi hopeaa ja kolme pronssia ja pelannut kuusi Itä-Länttä. Pudotuspelien arvokkain pelaaja mestaruusvuonna 2017. Superin etenijäkuningas 2014, 2015 ja 2016. Pelannut sisällä koko uransa ykköskärjessä, erinomainen etenijä ja vaihtaja, joka uskaltaa lyödä vimpeliläiseen tapaan vaihtotilanteissa riskillä myös merkistä. Vahva läpilyöntiuhka. Pelannut koko uransa 68,7 onnistumisprosentilla. Ulkona rohkea ja kovakätinen linjan pelaaja. Pelannut valtaosan urastaan kolmospolttajana ja kulmapelaajana, mutta saattaa pelata kesällä uudella paikalla kopparina. Alkujaan Halsuan Toivon kasvatti.

9. Tuomo Lönnmark

Ikoninen soturi, johon on aina luotettu ja jonka nimeen vannotaan vieläkin hädän hetkellä. Alkujaan Vetelin Urheilijoiden kasvatti, mutta saanut Vimpelissä legendan statuksen. Pelasi vuosina 2004-2020 Vimpelin Superpesis-miehistössä 17 kautta. Voittanut kolme mestaruutta, viisi hopeaa ja kolme pronssia. Yksi Itä-Länsi. Ulkona huippuvarma, rohkea ja ulottuva ykkösvahti, sisällä yleensä keskipalkissa hyvä kotiuttaja ja vaihtaja numeroilla 5-7. Harjoituksissa esimerkillinen esikuva ja standardien asettaja kaikelle tekemiselle.

10. Severi Lassila

Vimpelin oma kasvatti, josta on kehittynyt Superin parhaita ulkopelaajia. On kakkospolttajana ja etulukijana valtakunnan ehdotonta eliittiä ja joukkueen ulkokentän johtava pelaaja vaihtotilanteissa. Erinomainen pelinlukija, uskaltaa pelata takatilanteissa todella syvällä, luottaa heittokäteensä. Sisällä rooli ollut marginaalisempi. Pelannut Vedossa 2011 lähtien 12 kautta. Voittanut kaksi mestaruutta, viisi hopeaa ja kolme pronssia. Viisi Itä-Länttä. Kultasen räpylän voittaja viime kaudella.