Siirtoikkuna on auki, mutta myös valmentajarintamalla tapahtuu. Ranska teki vuoteen 2026 ulottuvan jatkosopimuksen Didier Deschampsin kanssa. Jukka, miten isona uutisena pidät Deschampsin jatkosopimusta?

Tässä on oikeastaan suurempi uutinen se, ketä ei valittu Ranskan maajoukkueen päävalmentajaksi. Ennen MM-kisoja oltiin varmoja, että Zinedine Zidane ottaisi Les Bleusin komentoonsa ja Zinedine itsekin vihjaili, että hän on palaamassa pian valmennushommiin.

MM-kisat muuttivat kuitenkin tilanteen dramaattisesti päälaelleen ja viimeisten parin viikon aikana alkoi näyttää selvältä, että Ranska jatkaa sittenkin Deschampsin komennossa.

En usko, että ratkaisuun liittyy sen suurempaa dramatiikka kuin se, että Deschamps ilmoitti haluavansa jatkaa. Oltiin Ranskan jalkapallosta ja pelitavasta mitä mieltä tahansa, jalkapallossa on kysymys kuitenkin viime kädessä tuloksista ja näillä tuloksilla Deschampsille oli vaikea näyttää ovea. Hän kuitenkin johti Ranskan neljä vuotta sitten maailmanmestariksi ja nyt useiden avainpelaajien loukkaantumisista huolimatta MM-finaaliin, jossa se taipui vasta rangaistuspotkukisassa.

Oliko Deschampsin jatkosopimus oikea ratkaisu?

Deschamps ei ole maailman paras valmentaja, mutta hänen näyttönsä ovat kiistattomat. Zidanessa olisi Ranskan kaikkien aikojen jalkapalloilijana ja Real Madridin urotekojen jälkeen enemmän glamouria ja hänen jalkapallossaan enemmän hohtoa, mutta ei olisi ollut mitenkään varmaa, että Zidanen tulokset olisivat olleet yhtään sen parempia kuin mitä ne tulevat olemaan Deschampsilla.

Pohjakorttina maajoukkuejalkapallossa on kuitenkin aina se, millainen pelaajamateriaali Ranskalla on käytössään. Ranskalla on siinä mielessä loistava tilanne, että vaikka Karim Benzeman, Antoine Griezmannin, Paul Pogban, Olivier Giroudin ja Hugo Llorisin ympärille rakentunut sukupolvi on menossa mailleen, sieltä puskee jo seuraavaa ja jopa vieläkin lahjakkaampaa sukupolvea Kylian Mbappén, Eduardo Camavingan, William Saliban, Jules Kounden ja kumppaneiden johdolla. On väistämätöntä, että Ranska tulee säilymään jatkossakin yhtenä maajoukkuejalkapallon johtavista voimista.

Toki Deschampsin piti ratkaista, milloin hän aloittaa maajoukkueen nuorentamisen ja miten paljon häntä antaa vastuuta esimerkiksi juuri Camavingan tai Saliban kaltaisille seuraavan sukupolven pelaajille.

Benzeman maajoukkuepelit ovat Deschampsin nimityksen myötä joka tapauksessa pelatut, mutta mikä on esimerkiksi Pogban, Llorisin tai N’Golo Kanten rooli hänen suunnitelmissaan?

Mihin Deschampsin jatkosopimus jättää Zidanen?

Se onkin hyvä kysymys. Zidane täyttää kesällä 2026 54 vuotta, joten hän ehtii hyvinkin hypätä Ranskan maajoukkueen päävalmentajaksi silloin. Olisi kuitenkin suuri riski olla nyt vietetyn kahden sapattivuoden jälkeen siihen asti telakalla ja sivussa jalkapallon arjen evoluutiosta, joten varmasti kiinnostavin kysymys Zidanen kohdalla on, mitä hän tekee nämä seuraavat kolme vuotta.

Hän ehti jo kieltäytyä USA:n maajoukkueen päävalmentajan tehtävästä ja olisihan se melko paukku, jos hän ottaisi vastaan Brasilian maajoukkueen päävalmentajan tehtävät, jota myös hänelle tarjotaan.

Ehkä todennäköisin ratkaisu on, että Zidane palaa seurajoukkueen manageriksi. Loogisia vaihtoehtoja on kolme – Real Madrid, PSG ja Juventus. Vaikka näillä kaikilla seuroilla on nyt manageri, Zidanen ei tarvitse nostaa kuin pikkusormensa pystyyn ja silloin alkaa tapahtua. Hän on Real Madridin ja Juventuksen seuralegenda ja vaikka Zidane ei pelannut koskaan PSG:ssä, hän on Ranskassa kansallisaarre.

Juventus voisi heittää Massimiliano Allegrin yli laidan vaikka heti, mutta Madridissa ja Pariisissa pitänee odottaa kesään asti.

Oma musta hevoseni tässä näytelmässä on Chelsea. Graham Potterin asema on enemmän kuin vaakalaudalla ja kun Zidanen kaltainen tähtipölymyrsky pyörii vapaana valmentajamarkkinoilla, olisin yllättänyt, jos Todd Boehlylla ei olisi jo kuume noussut. Se on tietenkin eri asia, mikä Zidanea itseään kiinnostaa, mutta ainahan sitä saa unelmoida.

Portugali nimitti maanantaina uudeksi päävalmentajaksi Belgiaa kuusi vuotta luotsanneen Roberto Martinezin. Miten sitä kommentoit?

Täytyy rehellisesti sanottuna ihmetellä, eikö Portugalin Jalkapalloliitossa ole nähty, mitä Martinez teki yhdelle kaikkien aikojen lahjakkaimmalle maajoukkuesukupolvelle Belgian maajoukkueessa?

Toki Belgia pelasi hienoja karsintoja eikä menestys jäänyt kauaksi arvokisoissakaan, mutta kokonaisuudessaan Matinezin saavutukset olivat Belgian maajoukkueen tasoon nähden heikot, ja kaiken kruunasi joukkueen täydellinen mahalasku Qatarissa.

Muutenkin Martinez on ollut taantuvien tuulien mies. Hän oli todella raikas ja evoluution kärjessä ratsastanut valmentaja luotsatessaan Swanseaa ja Wigania Valioliigassa, mutta Evertonissa hänen sädekehänsä alkoi murentua ja hän sai potkut. Ja sen jälkeen tuli kuuden vuoden pesti Belgian maajoukkueessa, mikä sekin oli lopulta pettymys.

Hälyttävintä Martinezin urakaarassa on, ettei hän ole pystynyt tuomaan peliinsä sellaisia elementtejä, joita jalkapallo olisi vaatinut sitten Swansean ja Wiganin aikojen. Belgian maajoukkueen pelaaminen oli varsinkin loppuaikana sekavasti organisoitu ja joukkue eli pitkälti lahjakkaiden yksilöiden kuin Martinezin pelimallien ja organisoinnin kautta.

En tiedä, olisiko Jose Mourinho ollut oto-mallilla yhtään sen parempi vaihtoehto kuin Martinez, mutta Portugali ottaa joka tapauksessa hyvin saman kaltaisen riskin, johon Belgia kaatui Martinezin kanssa. Portugalillekin on nousemassa Cristiano Ronaldon eläköitymisestä huolimatta huippulahjakkaiden nuorten pelaajien sukupolvi, jonka potentiaali riittäisi voittamaan niin maailmanmestaruuden kuin Euroopan mestaruudenkin. Pelkään pahoin, että Martinezin aikana niitä juhlia ei päästä järjestämään.