Wilma Heltelän unelmaa toisesta Euroopan mestaruudesta uhkaa kolme sudenkuoppaa
Wilma Heltelä on yhdessä Alisa Vainion ja moukarinaisten kanssa Suomen suurin mitalitoivo ensi viikon EM-kisoissa.
Wilma Heltelä lähtee suursuosikkina ensi viikolla Birminghamissa käytävien yleisurheilun EM-kisojen seiväshyppykisaan.
Heltelää korkeammalta eurooppalaisista hyppääjistä ovat tällä kaudella hypänneet vain Venäjän olina Knoroz (491) ja Ison-Britannian Molly Caudery (485). Knorox ei voi venäläisenä osallistua kisaan ja Caudery on sivussa kesäkuussa tehdyn selkäleikkauksen seurauksena.
ElmoTV:n seiväshyppyasiantuntija ja lajin entinen Suomen ennätys -mies Erkki Mustakari pitää selvänä, että Heltelä voi kaiken osuessa nappiin palata Birminghamista jopa kultamitalit kaulassa.
Heltelällä on tilillään jo yksi Euroopan mestaruus, jonka hän voitti neljä vuotta sitten Münchenissä.
”Jos Wilma palaa kesän aiempien hyppyjen jälkeen kotiin ilman mitalia, niin onhan se pettymys. Turha sitä on kierrellä”, Mustakari sanoo.
Mustakari varoittaa kuitenkin, että seiväshypyssä on muutama sudenkuoppa, jotka voivat kaataa Heltelän EM-unelman.
”Ensimmäinen ja suurin sudenkuoppa on sade. Englannissa on ollut kuiva kesä ja myös ensi viikoksi Birminghamiin on luvattu aurinkoa ja lämmintä, mutta englantilainen sää on sellainen, ettei siitä koskaan tiedä”, Mustakari sanoo.
”Wilman kannalta haaste sadekelillä on siinä, että hän on raskastekoisempi kuin monet hänen uhkaajistaan. Näin hänellä kohdistuu jäykällä seipäällä hypätessä ja korkealla otekorkeudella yläkäteen selvästi kovempi paine kuin esimerkiksi yhdellä Wilman suurimmista uhkaajista, 480 tänä kesänä ylittäneellä Tina Šutej’lla, joka on Wilmaan verrattuna ruumiinrakenteeltaan hento kuin sudenkorento.”
”Ylempi käsi ei voi yhtään luistaa ja lipsua, ei edes senttiä tai sitten hyvä ei heilu.”
Toinen sudenkuoppa Mustakarin mukaan on tuuliolosuhteet.
”Hyppääjän kannalta haastavinta on pyörivä tuuli. Silloin tuuli voi tullaa takaa, sivulta tai edestä – ja sopivan tuuliraon löytäminen ahtaassa aikaikkunassa on haastavaa ja onnenkauppaa.”
”Kysymys on toki tuulesta, mutta vielä enemmän kysymys on psykologiasta. Jos hyppääjä tuntee naamassaan vastatuulen, hän alkaa alitajuntaisesti herkästi pidentää askeleitaan, jolloin hän tulee ponnistusvaiheessa liian lähelle telineitä.”
”Silloin hyppy nousee kyllä ylöspäin, mutta se putoaa liian jyrkästi alaspäin ja hyppääjä putoaa riman päälle.”
Mustakarin mukaan kolmas sudenkuoppa on Heltelän hyppytuntuma.
”Wilma on kilpaillut tällä kaudella säästeliäästi eikä hän ole osallistunut lainkaan Timanttiliigan kisoihin, kuten Tina Šutej ja 480 myös ylittänyt Angelica Moser. Tämä on riskitekijä Wilman kannalta, sillä Wilman kisatuntuma ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin hänen haastajillaan.”
”Seiväshyppykisa kestää helposti useamman tunnin ja jos kisassa tulee paljon pudotuksia, hyppyjen väli voi venyä pitkiksi. Wilma on kokenut kilpailija ja tietää varmasti, miten hyppyjen välissä toimitaan ja miten lihaksisto lämmitetään ja viritetään uudelleen hyppysuoritukseen, mutta jokainen pidempi tauko ja lihaksiston uudelleen lämmittäminen syövät energiaa ja sekoittavat hyppytuntumaa.”
”Seiväshypyssä korostuu myös ensimmäisen ja ensimmäisten hyppyjen merkitys. Jos tuntuma ei ole heti kohdillaan, se heijastuu herkästi koko kisaan. Jos alla on paljon kovia kisoja, hyppääjä kestää paremmin fiiliksen ja tuntuman heilahduksia kisan alussa ja kisan aikana.”
”Muutenkin hyppyvarmuus ja luottamus omaan tekemiseen ovat yleensä sitä parempia, mitä enemmän kilpailijalla on kovia kisoja alla. Wilmalla näitä kovia kisoja ei juurikaan ole tänä kesänä.”
Vaikka Heltelän kisamatkalla onkin omat sudenkuoppansa, Mustakari suhtautuu Heltelän EM-näkymään luottavaisesti.
”Wilma on löytänyt selvästi lisää vauhtia, mikä on ollut ja on edelleen yksi hänen tärkeimmistä valteistaan. Tekniikka on myös sillä tasolla, ettei menestys siitä ole kiinni.”
”Jos sade ja tuuliolosuhteet eivät pilaa kisaa ja Wilma saa oikeanlaisen tuntuman kilpailuun, hän ylittää silloin 460-470 ja jos kaikki menee nappiin, myöskään 480 ei ole mahdoton. 470:llä oltaisiin kiinni mitaleissa ja 480:lla taisteltaisiin Euroopan mestaruudesta”, Mustakari sanoo.
Naisten seipään karsinta on tiistaina 10. elokuuta ja finaali torstaina 12. elokuuta.





