Jyväskylä on historiallinen linnake pesäpallokartalla. Kun Helsingin valtakausi pesäpallossa alkoi sotien jälkeen murentua, Jyväskylästä tuli uusi vallanlinnake pesäpallokentille.

Kaupungista pelasi SM-sarjassa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa parhaimmillaan neljänä kautena jopa kolme seuraa, Jyväskylän Kiri, Hongikon Nuorisoseuran Urheilijat ja Jyväskylän Pesä-Veikot. Viime syksynä Superin karsinnoissa pelannut Jyväskylän Lohi pelasi SM-sarjassa seitsemällä kaudella 1972-1982 joukkueen suurimpana tähti tolppalukkari Pekka Lehtonen ja liukas kärkimies Pekka Sihvonen. Lisäksi  vuonna 1924 SM-sarjassa pelasi yhden kauden Jyväskylän suojeluskunnan Palloilijat.

Menestyksellisesti hurjin vuosi oli 1984, jolloin Kiri voitti Suomen mestaruuden ja HoNsU hopeaa. Kirin ja HoNsU:n valta ei ollut vain pelillistä. Ne molemmat pelaisivat pesäpalloa suurella rahalla ja varsinkin HoNsU ravisteli tuohon aikaan pesäpallopiirejä hankkimalla Mauri Pyhälahden, Kari Kuusiniemen, Ossi Rajalan ja Ismo Jaatisen kaltaisia valtakunnallisia supertähtiä.

Menestyksellisesti Jyväskylän seuroista suurin ja kaunein on Kiri. Se dominoi pitkään pesäpallon maratontaulukkoa, kunnes Sotkamon Jymy, Vimpelin Veto, Kouvolan Pallonlyöjät ja Hyvinkään Tahko ovat ajaneet siitä suurempien kausikohtaisten ottelu- ja pistemääriensä kautta ohi. Pääsarjan kausien määrässä Kiri jakaa kuitenkin vielä maratontaulukon ykkössijan yhdessä Vimpelin kanssa. Molemmat ovat pelanneet tähän mennessä 63 kautta pääsarjassa. Maratontaulukon pitäminen aloitettiin vasta vuonna 1931, kun pesäpallossa siirryttiin sarjamuotoiseen kilpailumuotoon.

Kiri on voittanut historiansa aikana 21 miesten mitalia – seitsemän mestaruutta, kahdeksan hopeaa ja kuusi pronssia.

Kirin menestyksessä on kaksi suurta huippukautta. Ensimmäinen menestysputki oli 1949-1958, jolloin Kiri voitti neljä mestaruutta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Toinen kultakausi ajoittui vuosille 1976-1986, jolloin Kiri voitti kaksi mestaruutta, viisi hopeaa ja yhden pronssin. Toisen suuruuden ajan mestaruudet tulivat vuosina 1982 ja 1984, jolloin Kirin valta oli ylimmillään.

HoNsU:n paras saavutus on vuoden 1984 hopea, minkä lisäksi se voitti 1960-luvulla kolme pronssia. Pesä-Veikot oli parhaimmillaan SM-sarjassa neljäs kaudella 1956, jolloin se pelasi hetken aikaa Jyväskylän Veikot-55 -nimellä. Veikot-55 ja Pesä-Veikot jatkoivat Jyväskylän Weikkojen perinteitä, sillä Weikot eivät TUL:n seurana voineet osallistua Pesäpalloliiton ja TUL:n yhteistoimintasopimuksen katkettua liiton sarjoihin. Weikot, Veikot-55 ja Pesä-Veikot pelasivat pääsarjassa vuosina 1951-1965 yhteensä 11 kautta.

Kadotettu suuruus

Jyväskylän pesäpallotarina olisi upea ilman viimeisten vuosikymmenten kohtalokkaita vuosia. HoNsU:n hurjat satsaukset 80-luvun alussa johtivat pesäpallotoiminnan alasajoon 80-luvun lopulla. Samoin Pesä-Veikot ovat kadonneet pesäpallokartalta. Kiri ja Lohi ehtivät molemmat kertaalleen jo lopettaa toimintansa 2010-luvulla, mutta molemmat tekevät nyt uutta nousua. Huikea ilmiön viime kaudella synnyttänyt Lohi on tälläkin kaudella yksi Ykköspesiksen ennakkosuosikeista ja Kiri yrittää paluuta parrasvaloihin Suomensarjassa Jyväskylän Kiri 2020 -nimen alla.

Jyväskyläläisen pesäpallon vallan ja romahduksen syyt ovat pitkälti saman tarinan käänteisiä puolia. Jyväskylä oli joukkueurheilukaupunkina pitkään nukkuva suuruus. Suurista lajeista jääkiekko ja jalkapallo olivat Jyväskylässä alamaissa, mikä jätti kentän vapaaksi pesäpallolle. Pesäpallon valta-asemaa pönkitti entisestään Jyväskylän kehittyminen merkittäväksi yliopisto- ja opiskelukaupungiksi. Jyväskylän Seminaari ja Liikuntatieteellisen perustaminen 1960-luvulla vetivät kaupunkiin kaikkien muiden opiskelijoiden lisäksi liikunnallisia ja pesäpallosta kiinnostuneita nuoria.

Mutta sitten tuuli muutti suuntaansa. JYP nousi SM-liigaan 1985 ja vuonna 1989 se eteni sensaatiomaisesti SM-loppuotteluun TPS:ää vastaan. 1990-luvulla heräsi jalkapallo. Vuonna 1992 perustettu JJK alkoi satsata JYPin tavoin juniorityöhön ja vaikka JJK:n nousi syksyllä 2008 pitkälti omilla junioreillaan Veikkausliigaan.

Samaan aikaan Kirin ja muiden jyväskyläläisten pesäpalloseurojen juniorityö alkoi rapautua.

Jääkiekko ja jalkapallo eivät vieneet vain junioreita. Ne veivät myös yhteistyörahoja. Kaiken lisäksi vähäisistä pesäpalloeuroista nousi kamppailemaan jyväskyläläisen pesäpallon uusi lippulaiva, vuonna 1999 Kiristä irtautunut ja omaksi seurakseen perustettu Jyväskylän Kirittäret. Kirittäret on voittanut 23 vuoden aikana 20 mitalia – 11 mestaruutta, 8 hopeaa ja yhden pronssin.

Jyväskylän kaikkien aikojen pelaajat

1. Eino Kaakkolahti

Yksi pesäpallohistorian suurista. Edusti vuosina 1947-1958 ensin Jyväskylän Kiriä, jossa voitti neljä mestaruutta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Siirtyi sen jälkeen HoNsU:uun, jossa voitti pronssia 1961. Valittiin samana vuonna ainoan kerran urallaan Vuoden pesäpalloilijaksi. Pelasi HoNsU:ssa yhteensä kuusi kautta 1959-1964. Pelasi urallaan siihen asti ennätykselliset 16 Itä-Länttä. Historian kolmas suuri lukkari Toni Kohosen ja Mauri Pyhälahden ohella. Valittiin urallaan kuudesti Vuoden lukkariksi, neljästi Kirissä ja kahdesti HoNsU:ssa. Hyvä tolppa, hankala syöttö, isokokoinen. Sisällä sen ajan mukaisesti monipuolinen. Lyöjäkuningas 1952. Oli pesäpallouransa jälkeen pesäpallon lähettiläs useissa eri tehtävissä liittoa myöten.

2. Kalevi Luoma

Alajärven Ankkureiden kasvatti, joka pelasi SM-sarjassa Alajärven lisäksi Seinäjoen Maila-Jusseissa, kunnes siirtyi 1974 Jyväskylän Kirin. Pelasi Kirissä vuoteen 1986 asti. Oli vuosina 1985 ja 1985 Kirin pelinjohtaja, mutta pelasi vielä kaudella 1986 viisi peliä SM-sarjassa. Voitti Kirissä kaksi mestaruutta, neljä hopeaa ja kolme pronssia. Vuoden pesäpalloilija 1977 ja 1984. Voitti kärkilyöntikuninkuuden viidesti. Löi hurjimmalla kaudella 1979 203 kärkilyöntiä 22 ottelussa eli 9,2 kärkilyöntiä ottelua kohden. Yksi kaikkien aikojen parhaista vaihtolyöjistä, huippuvarma. Oli kuuluisa siitä, että päätti usein lyönnistään vasta etukenttäpelaajien liikuttua. Äärimmäisen taitava mailassa. Pystyi myös etenemään. Pelasi tärkeässä roolissa numerolla 3. Ulkona varma kolmosvahti. Yhdeksän Itä-Länttä.

3. Pertti Jaakkola

Jyväskylän Kirin 50-luvun kultakauden kulmakivipelaajia. Kirin oma kasvatti. Pelasi Kirissä 13 kautta vuosina 1948-1960 ja voitti tänä aikana neljä mestaruutta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Harvinainen tilastoihme, sillä voitti kaudella 1957 sekä lyöjäkuninkuuden että etenijäkuninkuuden – ja ymmärrettävästi myös tehotilaston. Valittiin samana vuonna Vuoden pesäpalloilijaksi. Voitti etenijätilaston myös 1956. Monipuolinen, oli myös hyvä vaihtaja ja kotiuttaja. Ulkona aluksi kakkosvara, josta siirtyi kakkosvahdiksi. Viisi Itä-Länttä.

4. Jari Koski

Aliarvostettu ikikiriläinen soturi. Muodosti sisällä legendaarisen tutkaparin Kalevi Luoman kanssa kolmosena ja nelosena. Pelasi vuosina 1969-1984 Kirissä yhteensä 13 kautta SM-sarjassa. Oli aina uskollisena kasvattajaseuralleen. Meni pääsarjauransa jälkeen pelaamaan vielä Kirin Suomensarja-miehistön. Parhaimmillaan lyöjätilaston kakkonen ja tehotilaston voittaja 1981. Oli myös hyvä etenijä ja vaihtaja. Ulkona takuuvarma kakkosvahti. Kolme Itä-Länttä.

5. Mikko Vitikainen

Jukka Holttisen ja Tuomas Jussilan ohella kolmas pelaaja, joka on voittanut Suomen mestaruuden kolmessa eri seurassa. Vitikaisella nämä seurat olivat Kouvolan Pallonlyöjät, Jyväskylän Kitin ja Imatran Pallo-Veikot. Pelasi Kirissä Kouvolan ja Imatran vuosiensa välissä viisi kautta vuosina 1978-1982. Voitti Kirissä yhden mestaruuden ja kolme hopeaa. Pelasi pelillisesti parhaat vuotensa juuri Kirissä. Ykkösvaihdon erikoimies, erittäin liukas etenijä. Ulkona rohkea hakeva koppari. Pelasi urallaan kahdeksan Itä-Länttä, joista viisi Kirissä. Vuoden pesäpalloilija 1981. KPL:n kasvatti. Siirtyi peliuransa jälkeen menestyksellisesti pelinjohtajaksi.

6. Risto Tuominen

Ulvilan Pesä-Veikkojen kasvatti pelasi Mikko Vitikaisen tavoin Kirissä vain viisi kautta 1982-1986. Oli pelannut sitä ennen SM-sarjassa jo Ulvilassa ja Kankaanpäässä, joten taidot tiedettiin. Oli viimeinen palapelin pala Kirin aateloitumisessa 70-luvun lopun mitalijoukkueesta vuosina 1982 ja 1984 Suomen mestariksi. Voitti Kirissä joka vuosi mitalin – kaksi mestaruutta, hopean ja kaksi pronssia. Oli Kirin vuosinaan valtakunnan ykköslukkari ja löi taistelussa lautasen herruudesta jopa HoNsU:ssa tuolloin pelanneen Mauri Pyhälahden. Valittiin Vuoden lukkariksi 1984 ja 1986. Siirtyi sen jälkeen KaMaan, jossa valittiin 1988 Vuoden pesäpalloilijaksi. Pelasi uransa viimeiset ottelut 2002. Vauhtilukkari, erinomainen pelinrytmittäjä, hyvä hakemaan näppejä. Sisällä parhaimmillaan lyöjänä, mutta pystyi myös vaihtamaan ja etenemään.

7. Kari Kuusiniemi

Pesäpallokenttien suurimpia legendoja ja väriläiskiä. Mielletään Hyvinkään Tahkon pelaajaksi, mutta pelasi Tahko-vuosiensa välissä myös seitsemän loistavaa kautta Jyväskylässä – ensin HoNsUssa 1983-1984 ja sitten Kirissä 1985-1989. Oli yksi 80-luvun kohuhankinnoista, kun siirtyi kolmen mestaruuden jälkeen Tahkosta HoNsU:uun. Voitti HoNsU:ssa yhden hopean ja Kirissä hopean ja pronssin, mutta kärsi siitä, että Kirin kurssi oli kääntynyt hänen aikanaan jo laskuun. Loisti kuitenkin tähtenä laskeutuvien lentokoneiden taivaalla – ja valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi 1989. Etenijäkuningas viidesti, joista kerran HoNsU:ssa ja kerran Kirissä. Kärkilyöntikuningas 1988. Voitti vielä Tahkossa 1992 lyöjäkuninkuuden. Monipuolisuusihme sisällä ja ulkona. Teki röyhkeästä etenemistä taidetta, varsinkin juuri Jyväskylän vuosinaan. Pystyi pelaamaan myös ulkona monessa roolissa, pääosin linjassa ja 2-vahtina. 14 Itä-Länttä, joista kaksi HoNsU:ssa ja viisi Kirissä. Oulun Lipon kasvatti.

8. Raimo Hirvi

Jyskän Ryhdin kasvatti oli oman aikansa parhaimpia etenijöitä. Pelasi Kirissä 1971-1982, josta 11 kautta SM-sarjassa. Vuoden pesäpalloilija 1982, etenijäkuningas 1976, 1978 ja 1979 ja tehopelaaja 1978 ja 1982. Voitti Kirissä yhden mestaruuden, neljä hopeaa ja kaksi pronssia. Kahdeksan Itä-Länttä. Parhaimmillaan kärkimiehenä, mutta otti uran edetessä paljon vastuuta myös vaihtajana ja kotiuttajana. Ulkona kakkoskoppari. Pelasi välillä Kirissä koppariparina veljensä Jorman kanssa.

9. Jyrki Falin

Sotkamon Jymyn kasvatti, joka siirtyi Jyväskylän Lohen kautta Kiriin, jossa pelasi vuodesta 1981 aina vuoteen 1995. Kävi välillä pelaamassa kaudet 1986 ja 1987 Hyvinkään Tahkossa. Voitti Kirissä kaksi mestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia – sekä yhden pronssin Tahkossa. Erinomainen kakkospolttaja.  Hyvä etenijä, mutta oli parhaimmillaan vaihtajana joko numerolla 2 tai 3. Älykäs mailassa. Kärkilyöntikuningas 1986. Viisi Itä-Länttä.

10. Ossi Rajala

Rajalan veljessarjan kolmas vesa Raimon ja Hanneksen lisäksi. Alkujana Koskenkorvan Urheilijoiden kasvatti. Löi itsensä läpi Oulun Lipossa, jossa voitti Suomen mestaruuden ja valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi 1972. Siirtyi Kiriin 1975 ja pelasi Kirissä seitsemän kautta, kunnes siirtyi HoNsU:uun 1982. Pelasi HoNsU:ssa kuusi kautta, joista kolme SM-sarjassa, kaksi Ykköspesiksessä ja yhden Suomensarjassa, kunnes päätti uransa 19872. Voitti Kirissä neljä hopeaa ja yhden pronssin HoNsU:ssa yhden hopean. Voitti urallaan kaikkiaan yhden mestaruuden, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Pelasi Kirissä ja HoNsU:ssa elintärkeässä roolissa ykköskärjessä vaihtajana, pystyi myös kotiuttamaan siirryttyään suuremmille numeroille. Ulkona erinomainen polttaja. Kymmenen Itä-Länttä, joista neljä Kirissä.