Serie A alkaa: Kuulinko oikein, että Juventus on matkalla uinuvaksi jättiläiseksi?
Serie A alkaa viikonloppuna. Mestariksi on useampi ehdokas, mutta Juventus ei ole yksi niistä. Pikemmin se on matkalla uinuvaksi jättiläiseksi.
Serie A alkaa erittäin mielenkiintoisista asetelmista. Sarja on siinä mielessä tasainen, että scudettosta tullaan käymään tasainen taistelu, eurocup-paikoista on taistelemassa jopa kymmenkunta seuraa eikä sarjassa ole yhtään surffiseuraa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen joukkue pelaa tärkeistä pisteistä, eikä yhtään pistettä saa helposti. Yllätyksiä voi sattua melkein missä otteluissa tahansa.
Kärjessä katseet kohdistuvat ennen kaikkea Milanon jättien taisteluun ja siihen, onko Juventus tosiaankin pudonnut kärkiseurojen kyydistä, kuten nyt näyttää. AS Roman kutsuminen kauden mustaksi hevoseksi loukkaisi Romaa, joten sanon niin päin, että Roma voi olla mestaruustaistelun sekoittaja.
***
Taistelu Serie A:n mestaruudesta ratkesi viime keväänä vasta viimeisellä kierroksella AC Milanin eduksi. Mestaruus oli Milanin ensimmäinen 11 vuoteen.
Myös tähän kauteen Milan lähtee Interin kanssa suurimpana ennakkosuosikkina. Stefano Piolin miehistö pysyi kesän aikana hyvin kasassa. Franck Kessién lähtö Barcelonaan tekee toki loven keskikentälle ja Milan yrittää löytää Kessiélle korvaajan vielä elokuun aikana.
Muuten muutokset ovat vähäisiä. Liverpoolissa pienelle roolille jäänyt Divock Origi on mielenkiintoinen seurattava, kun hän saa nyt lisää vastuuta ja peliaikaa. Zlatan Ibrahimović teki vuoden jatkosopimuksen, mutta en usko Zlatanin olevan enää nelikymppisenä mitenkään kriittinen tai edes vakioavauksen pelaaja. Pukukoppiin hän tuo johtajuutta ja maalin aina silloin tällöin.
Pre-season on osoittanut, että Milanin tilanne on uuden kauden alkaessa hyvin pitkälti samanlaisella pohjalla kuin viime kaudella. Siksi se tulee ilman muuta taistelemaan scudettosta myös tällä kaudella.
***
Milanin suurin uhka tulee tutusta paikasta. Inter voitti toissa kaudella liigamestaruuden ja oli lähellä uusia tempun viime kaudella.
Kesän muutoksista suurin on ollut Chelseassa pahasti flopanneen Romelu Lukakun paluu Interiin lainapapereilla. Näin toissa kauden mestarijoukkueen kärkipari, Lukaku-Lautaro Martinez, on jälleen yhdessä ja valmiina tekemään pahaa jälkeä. Kaksikko tuuletti Interin mestaruuskaudella verkkoja Serie A:ssa yhteensä 41 kertaa.
Lukakun lisäksi toinen mielenkiintoinen hankinta maalivahti André Onana Ajaxista, joka muodostaa hyvän maalivahtiparin yhdessä Samir Handanovičin kanssa. Myös Romasta tulleessa kokeneessa Henrikh Mkhitarjanissa on edelleen arvaamatonta potentiaalia.
Inter ei ole vakuuttanut pre-seasonilla, mutta sen taito ja osaaminen eivät ole kadonneet minnekään. Ja vaikka Simone Inzaghi ei onnistunutkaan uusimaan viime kaudella Antonio Conten temppua ja tuomaan mestaruutta, hän osoitti, että häneen Interin mestaruushaaveet eivät kaadu.
***
AS Roma voitti viime kaudella José Mourinhon johdolla Konferenssiliigan, mikä oli kova saavutus, vaikka Konferenssiliigaa vähätelläänkin.
Roma on kesän siirtoikkunan aikana vahvistunut – varsinkin, kun Mourinho sai ainakin vielä blokattua Nicolò Zaniolon myynnin Tottenhamiin. Uusista hankinnoista mielenkiintoisimmat ja tärkeimmät ovat Paulo Dybala, Nemanja Matić ja Georginio Wijnaldum.
Varsinkin Matić on mielenkiintoinen pelaaja tällä kaudella. Hän oli Mourinhon luottosoturi Chelseassa ja Manchester Unitedissa. Mourinhon potkujen jälkeen Manchester Unitedissa alkoi pyöriä sellainen karuselli, joka sekoitti myös Matićin peliä. Serbi on toki jo 34-vuotias, mutta Mourinho tietää, miten hänet kannattaa roolittaa kentällä ja mitä hänestä parhaimmillaan saa irti.
Myös Dybalassa ja PSG:ssä täysin marginaaleihin jääneessä Wijnaldumissa on paljon potentiaalia.
Monet ovat epäilleet vanhan mestarin pudonneen jalkapallon evoluution kyydistä, mutta Mourinho on osoittanut, että hänen sisällään asuu voittaja. En olisi yllättynyt, jos Mourinho pystyisi saamaan toisella kaudellaan Romasta irti sellaisia tehoja, että Roma nousisi taistelemaan scudettosta. Suosikiksi en Romaa nosta, mutta mestaruus ei ole myöskään mahdottomuus.
Mutta siinäpä ne potentiaaliset mestariehdokkaat ovat. Napoli sijoittui viime kaudella kolmanneksi, mutta kesän aikana se ei ole vahvistunut, vaan heikentynyt. Kalidou Koulibalyn lähtö Chelseaan oli kova takaisku, sillä hän oli vuosikausia Napolin puolustuksen ikoninen johtohahmo. Myös viime kauden kärkipari, Lorenzo Insigne ja Dries Martins, ovat poissa, joten Napoli joutuu ratkomaan myös kärkimiespeliinsä liittyviä ongelmia.
***
Olen kuulevanani kysymyksen, missä on Juventus?
Pelkään pahoin, että matkalla uinuvaksi jättiläiseksi.
Viime kausi oli Juventukselle paha pettymys, sillä se pääsi hädin tuskin edes neljänneksi ja sitä kautta Mestarien liigaan. Massimiliano Allegri ei saanut missään vaiheessa ratkaistua Juventuksen pelissä olevia ongelmia, eikä tilannetta helpottanut se, että tammikuussa suurella kohulla ja suurella rahalla ostettu maalipyssy Dušan Vlahović oli Juventukseen tultua pettymys.
Juventuksen pakka eli kesällä – mutta lähinnä huolestuttavaan suuntaan. Juventuksen menestyksen ja mestaruuksien kivijalkana oli vuosikausia Giorgio Chiellinin, Leonardo Bonuccin ja Andrea Barzaglin muodostama puolustuslinja. Nyt se on enää pelkkä muisto. Bonucci on toki vielä Juventuksessa, mutta Barzagli on jo lopettanut ja Chiellini siirtyi kesällä MLS:ään.
Kaiken lisäksi Juventus myi kesällä puolustuksen uudeksi johtohahmoksi hankitun Matthijs de Lightin 80 miljoonalla eurolla Bayern Müncheniin. Torinosta tullut Bremer saa pelata loistokauden, jos hän aikoo täyttää hollantilaisen saappaat.
50 miljoonaa euroa maksaneen Bremerin lisäksi kesän kovimmat hankinnat olivat Paul Pogba ja Ángel Di María. Di Maria oli parhaimmillaan upea pelaaja, mutta hän tuskin pystyy enää 34-vuotiaana pelaamaan viikosta toiseen loistopelejä vaativassa roolissaan.
Pogba on vielä suurempi ja mystisempi kysymysmerkki. Antonio Conte sai ranskalaisesta Juventuksessa irti maksimaaliset tehot, mutta Manchester Unitedissa hänen pelaamisensa oli välillä lähes vastenmielistä katsottavaa Pogban löysän asenteen vuoksi. Siksi onkin mielenkiintoista nähdä, saako Allegri pistettyä Pogban ruotuun ja hänet pelaamaan jälleen parhaalla tasollaan.
Toki vastuu omista suorituksista on viime kädessä aina pelaajalla, mutta homma lähtee myös valmentajasta. Hänellä on valta päättää, ketkä pelaavat ja ketkä eivät. Jos Pogba olisi pelannut Conten alaisuudessa niin surkeita pelejä kuin Manchester Unitedissa, Conte ei olisi heittänyt häntä vain penkille, vaan ulos koko seurasta.
Mikään ei viittaa Juventuksen nousevan mestaruustaisteluun tällä kaudella. Eivät viime kauden näytöt, eivät kesän hankinnat eivätkä kesän pre-seasonin esitykset. Barcelonaa vastaan Juventus venyi sentään 2-2-tasapeliin, mutta Atlético Madrid pyöritti Vanhan rouvan ympäri 4-0 ja Real Madrid 2-0.
Siksi ennusteeni on tyly: ei mestaruutta, hyvä jos edes Mestarien liigaan oikeuttavaa paikkaa.
Toki Juventus voi korjata vielä osakkeitaan elokuun siirtoikkunan aikana, mutta tuskin sekään muuttaa mitään sen ihmeellisen. Laituri Filip Kostić tuli viikolla 16 miljoonalla eurolla Eintracht Frankfurtista, mutta hän ei kuitenkaan ole mikään sateentekijä.
