NHL-kausi 2022–2023: Itäinen konferenssi, Metropolien divisioona

Suosikit

Carolina Hurricanes

Hurricanes pitää pintansa muuten hieman heikentyneessäkin divisioonassa. Viime kaudella joukkue keräsi koko liigan runkosarjassa kolmanneksi eniten pisteitä ja voitti divisioonansa.

Kaksi seitsemän ottelun pudotuspelisarjaa opettivat taas Hurricanesille paljon pudotuspelijääkiekosta, mutta nyt pitkään haastajana pidetyltä joukkueelta odotetaan jo menestystä pudotuspeleissä.

Sebastian Aho johtaa vakuuttavasti ykkösketjua, jossa todennäköisesti säestävät laidoilla lättykone Teuvo Teräväinen ja todella lupaavasti jo viime kaudella esiintynyt nuori Seth Jarvis. Carolinassa katseet kääntyvätkin kärjen taakse.

Jos peräti kahdeksan vuoden sopimuksella joukkueen vahvuuteen sidottu Jesperi Kotkaniemi onnistuu pelaamaan vahvan kauden kakkosketjun keskellä, on Hurricanesin hyökkäyskalusto kertaluokkaa laajempi. Andrei Svetshnikov ja Martin Necas ovat tyrkyllä porilaisen syöttötuoliin.

Jordan Staal pystyy myös tuon tontin hätätapauksessa hoitamaan, mutta kokeneelle pelaajalle optimipaikka on kolmosen keskellä. Paul Stastny hankittiin joukkueeseen vedenpitäväksi alaketjujen keskushyökkääjäksi.

Puolustuspäästä Tony DeAngelon lähtö paikattiin Brent Burnsilla. Vaikka kokeneen kiekollisen puolustajan viimeisimmät kaudet ovat olleet San Jose Sharksin takalinjoilla vaativia, on hän yhä todellinen uhka varsinkin ylivoimapelissä, kun hän vain pääsee oikeanlaiseen ympäristöön.

Kokoonpanossa suurin kysymysmerkki leijuu maalivahtikaksikon päällä. Frederik Andersen ja Antti Raanta muodostavat terveenä ollessaan laadukkaan tandemin, mutta molemmat ovat loukkaantumisherkkiä. Tuo loukkaantumisherkkyys realisoitui myös viime kaudella ja nyt vastaavaan ei ole varaa.

Myös päävalmentaja Rod Brind’Amourilla on näytön paikka. Hän on pidetty ja arvostettu pääkäskijä, joka on luonut Hurricanesille identiteetin, jossa pelaajat painavat pää kolmantena jalkana ympäri kaukaloa, eikä vastustaja saa hetken rauhaa.

Nyt Brind’Amourilla pitäisi kuitenkin olla aidosti menestyspaineita niskassaan, kun Hurricanesille ei enää ihan hyvä riitä.

New York Rangers

Igor Shestjorkin lienee syy siihen, että New York Rangers kuuluu divisioonansa suosikkeihin. Viime kaudella divisioonansa kakkoseksi manhattanilaiset etenivät runkosarjassa lähes pelkästään NHL:n parhaaksi palkitun maalivahtinsa avulla.

Toki kevääksi joukkue tarkensi viisikkopeliään hyvän maalivahtipelin ja erikoistilanneosaamisen tueksi. Gerard Gallant on huippuvalmentajan maineessa ja viime kevään voitot Penguinsia ja Hurricanesia vastaan pudotuspeleissä ovat oivia sulkia hattuun.

Ryan Strome vie mukanaan viime kaudelta 54 tehopistettä ja varakapteenin johtajuutta Anaheimiin. Andrew Copp oli myös erinomainen siirtotakarajahankinta ja hänen tehtävänsä joukkueessa jäi vain kevään mittaiseksi.

Vincent Trocheck on joukkueen kesän merkittävin hankinta ja häntä kaavaillaan kakkosketjun keskelle.

Jo harjoituskaudella on yhdessä ollut viime keväältä tuttu Kid Line, jossa Kaapo Kakolta ja Alexander Lafreniereltä odotetaan seuraavaa askelta kohti tähteyttä Filip Chytilin laidoilla. Kärjen takana tältä nuorisokatraalta Rangers tarvitsee tulosta ja ennen kaikkea kykyä pelata vahvaa viisikkopeliä.

Artemi Panarin ja Mika Zibanejad ovat yhä joukkueen johtotähtiä. Chris Kreiderilta ei kannata odottaa toista viidenkymmenen maalin puhkaisua.

Puolustuksessa Adam Fox kuuluu aivan NHL:n eliittiin. Jacob Trouba aiheuttaa pahennusta taklauksillaan. K’Andre Miller on yhä nuori puolustaja, mutta hän on osoittanut olevansa jo hyvä tekijä NHL-tasolle.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pittsburgh Penguins

Penguinsin piti olla jo menneen talven lumia, mutta sitä on mahdotonta jättää keskustelusta ulos, kun divisioonan suosikit asetetaan puntariin.

Joukkueella on aivan eliittivalmennus. Mestariluotsi Mike Sullivan näytti viime keväänä ottelusarjassa New York Rangersia vastaan, kuinka hyvin Penguins voi parhaimmillaan pelata. Vain Sidney Crosbyn loukkaantuminen nosti Rangersin suosta lopulta sarjan voittoon.

Vaikka Crosby ja Jevegeni Malkin ikääntyvätkin vuosi vuodelta, ovat he yhä parhaimmillaan aivan liigan parhaita keskushyökkääjiä. Varsinkin Crosby pelitapaesimerkkinä ja kilpailijana on joukkueelleen kullan arvoinen.

Malkin ailahtelee, mutta pystyy parhaimmillaan olemaan erinomainen tuki ykkösketjun takana.

Kris Letang pystyy terveenä ollessaan yhä A-luokan kiekolliseen peliin.

Jeff Petry sai ansaittuakin rapaa sekaisin olleessa Montreal Canadiensissa, mutta nyt hän pääsee Penguinsissa sopivampaan, aiempaa pienempään rooliin. Hän voi olla joukkueelle erinomainen hankinta.

Tristan Jarryn taso maalin suulla riittää, eikä Casey DeSmith ole pöllömpi kirittäjä.

Kasperi Kapasen pelitaidot ja ominaisuudet riittäisivät myös NHL:ssä huipputasolle. Toistaiseksi kuitenkaan ammattiurheilijan arki ei ole maistunut vaaditulla tavalla, vaikka esimerkkinä lähellä on ollut Crosbyn kaltaisia huipputekijöitä.

Nyt kausi alkaa todennäköisesti kolmosketjusta Jeff Carterin laidalta. Myös Penguins tarvitsee alaketjuista tuloksentekotukea ja Kapasella on siinä merkittävä vastuu.

Haastajat

Washington Capitals

Yhdysvaltojen pääkaupungissa lämmitetään jälleen tuttua keittoa, josta maku haalistuu vuosi vuodelta. Peter Lavioletten valmentaman joukkueen viime kausi päättyi 4–2 tappioon pudotuspelien avauskierroksella Florida Panthersia vastaan.

Pudotuspeleihin joukkueella on yhä mahdollisuus päästä, mutta tehtävästä tulee vuosi vuodelta vaikeampi, kun kärkipelaajat ikääntyvät.

Katseet kääntyvät jälleen 37-vuotiaaseen Aleksandr Ovetshkiniin. Laitahyökkääjä teki viime kaudella hämmästyttävät 50 maalia ja 90 tehopistettä.

Ovetshkin saa jatkaa joukkueen kapteenina, vaikka hänen tukensa Venäjän presidentille Vladimir Putinille on yhä tosiasia. Ovetshkin muistetaan PutinTeam -urheilijaryhmittymän perustajajäsenenä. Hänen Instagramissaan on yhä profiilikuvana otos, jossa laitahyökkääjä poseeraa hyökkäyssodan viime talvena Ukrainassa aloittaneen presidenttinsä kanssa.

Ovetshkinin ympärillä riittää puhetta Putinista, ja sen on heijastuttava länsimaisiin joukkuetovereihin. Vaikka kauden alla nyt loukkaantuneiden listoilla oleva Ovetshkinin ruotsalaistutkapari Nicklas Bäckström vakuuttelikin julkisuuteen, ettei näistä asioista joukkueen sisällä puhuta, on vaikea kuvitella, etteivätkö asiat ainakin jonkin pelaajan mieltä painaisi.

Pelillisesti joukkuetta painavat Bäckströmin, Tom Wilsonin ja Carl Hagelinin loukkaantumiset.

Joukkueesta löytyy kuitenkin yhä kelvollisia pelimiehiä. Jevegeni Kuznetsov on parhaimmillaan kiekkotaituri kärkisentterinä. Anthony Mantha ja T.J Oshie tuovat taustatukea tuloksentekoon. Viime kaudella Chicago Blackhawksissa pelanneen Dylan Stromen pelaamisen harteilla on paljon keskikaistan leveydestä, kun Bäckström on poissa.

John Carlson vastaa puolustajien tuloksentekovastuusta.

Darcy Kuemper sai tuoreena Stanley Cup -voittajana 5,25 miljoonan keskivuosiansiot vuoteen 2027 ulottuvalla sopimuksella. Maalivahdin tilastot viime kaudelta näyttävät kelvollisilta, mutta otteet voitetusta Stanley Cupista huolimatta esimerkiksi pudotuspeleissä eivät olleet aivan NHL:n kärkimaalivahdin tasolla.

Kuemperilla on paljon todistettavaa sopimuksensa rahalliseen arvoon nähden.

New Jersey Devils

New Jerseyn kiekkoylpeyden käyrä osoittaa ylöspäin. Viime kaudella joukkue vielä vielä sukelsi koko konferenssin kolmanneksi viimeiselle sijalle, eikä tälläkään kaudella pudotuspelipaikka ole vielä todennäköinen.

Lindy Ruff ei välttämättä ole modernein valmentajapalkkaus, mutta nyt hänellä on käsissään alati kehittyvä kokoonpano.

Jack Hughesin uran alku on ollut rikkonainen, mutta viime kaudella pelissä oli elementtejä, jotka osoittavat voittavaan jääkiekkoon kykenevän kärkikeskushyökkääjän potentiaalin. Säihkyvään kiekolliseen taitoon tulee kausi kaudelta lisää kokonaisvaltaisen pelaamisen elementtejä.

Jos Hughes pystyy pelaamaan uskottavasti ykkösketjun keskellä, on 23-vuotias niin ikään koko NHL:n ykkösenä varattu Nico Hischier varsin pätevä vaihtoehto keskushyökkääjäksi kärjen takana.

Kiertolainen Erik Haula on hänelle nappiroolissa kolmosketjun keskellä. Jos pelin taso pysyy siellä, mistä se porlaisella löytyi loppukaudesta Bostonissa, saa Devils hänestä paljon apua.

Ondrej Palat on loistava, voittava ja luotettava hankinta Hughesin tutkapariksi. Jesper Bratt ja Tomas Tatar täydentävät kärkilaitureiden paikkoja.

P.K. Subbanin lopettaminen saattaa jopa rauhoittaa Devilsin puolustusta. Dougie Hamilton on parhaimmillaan erinomainen pelinrakentaja. Ryan Graves on ykkösparin pihvi. John Marinon hankinta oli hyvä vahvistus puolustukseen.

Vitek Vanecek ja Mackenzie Blackwood maalivahtikaksikkona asettaa joukkueelleen ison haasteen pudotuspelipaikkataistelussa.

Columbus Blue Jackets

Blue Jackets oli Brad Larsenin alaisuudessa viime kaudella divisioonansa kuudes, eikä pudotuspelipaikka ollut lähelläkään. Vaikka Jarmo Kekäläinen kiinnittikin kesän halutuimman vapaan pelaajan joukkueeseen, ei tulevasta kaudesta voi sinitakeille povata edellistä kovempaa menestystä.

Larsen ei päävalmentajana ole ainakaan vielä näyttänyt mitään, mikä saisi kehumaan Kekäläisen päävalmentajarekryä. Eikä päävalmentajalla ole tälläkään kaudella käytössä mitenkään ehjää kokoonpanoa.

Suurin ongelmakohta on keksikaista. Oli ykkösketjun keskellä sitten työteliäs Boone Jenner, oman kylän Jack Roslovic tai lupaava Cole Sillinger, näyttää keskikaista mihin tahansa joukkueeseen verrattuna todella kevyeltä.

Laidoilla toki on laatupelaajia. Viidellä viittä vastaan pelissä on kuitenkin iso kysymysmerkki, kuinka isoin odotuksin kaupunkiin tullut Johnny Gaudreau ja maalipyssy Patrik Laine todellisuudessa pelaavat yhteen.

Gaudreaun satumaisen viime kauden taustalla oli loistavasti roolitettu ketju, jossa Matthew Tkachuk teki tilaa rymistelemällä maalille ja Elias Lindholm pelasi tasapainoista, huippuluotettavaa keskikaistan jääkiekkoa.

Nyt kumpaakaan näistä avuista ainakaan vastaavassa mittakaavassa ei tule pelaajilta kuten Laine, Jenner tai vaikka Sillinger. Siksi Gaudreau joutuu sopeuttamaan peliään.

Zach Werenski on yhä joukkueen johtava puolustaja. Adam Boqvistin läpimurron varassa on paljon puolustuksen laajuudessa. Erik Gudbranssonin hankinta Calgarysta puolustuksen oman pään kivijalaksi voi olla erinomainen.

Maalivahtikaksikko Elvis Merzlikins ja Joonas Korpisalo on joukkueen vahvuus. Toki on todennäköistä, että Korpisaloa käytetään esimerkiksi siirtotakarajalla yhtenä pelimerkkinä, kun joukkueen muita osioita halutaan vahvistaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tuuliajolla

New York Islanders

Nyt paljastuu, kuinka hyvä päävalmentaja Barry Trotz todella oli. New York Islanders jatkaa epäonnistuneen viime kauden jälkeen samalla rungolla, vaikka se päästi joukkueen uskottavuuden palauttaneen Trotzin käsistään antamalla kaksinkertaiselle NHL:n parhaalle valmentajalle kenkää.

Nyt päävalmentajaksi tulee Lane Lambert, joka Suomessa tunnetaan Brad Lambertin setänä. Lambert nappaa ensimmäisen päävalmentajapestin Trotzin entisenä apulaisena, eikä paikka ole helppo.

Matthew Barzal on jatkossakin Islandersin hyökkäyspään johtotähti. Kahdeksan vuoden ja 73,2 miljoonan dollarin sopimus sitoo Islandersin Barzaliin pitkäksi ajaksi. Kokonaisvaltaisesti kyseessä on erinomainen pelaaaja, mutta onko Barzalista todella voittavan joukkueen johtavaksi keskushyökkäjäksi.

Hyökkäys on tasainen, mutta tylppä. Ratkaisijaksi kaavaillaan jälleen 32-vuotiasta Anders Leetä, joka on kertaalleen urallaan rikkonut 40 maalin rajan. Taso ei kuitenkaan ole pelaajalla vakiintunut edes kolmenkymmenen maalin tekijäksi.

Adam Pelech ja Ryan Pullock ovat kuvaava puolustajapari. Jämptiä puolustusosaamista riittää, mutta kiekollinen taito on vajaata. Robin Salolla on hyvä mahdollisuus pelata ehjä kausi NHL-joukkueen mukana.

Maalivahtikaksikossa Ilja Sorokin ja Semjon Varlamov on paljon hyvääkin, mutta onko kummastakaan pelastamaan joukkuetta, jos Lambertin joukkue ei olekaan tiivis Trotzin joukkueen tapaan?

Philadelphia Flyers

John Tortorella tulee mahdottomaan paikkaan. Divisoonan heikoin joukkue viime kaudella on vähintään yhtä sekavassa tilanteessa tulevaan kauteen lähdettäessä.

Tortorella tiedetään vaativaksi valmentajaksi, mutta mitä todellisuudessa täynnä NHL-tasolle heikkoja pelaajia olevalta kokoonpanolta voi vaatia? Mitään ilotulitusta tuskin hyökkäyssuuntaan tullaan Tortorellan miehistöltä näkemään, vaan vanhan liiton valmentaja pyrkii tukkimaan puolustuksesta edes joitain lukuisista vuotavista aukoista.

Kun kevyestä hyökkäyksestä on kauden alusta vielä sivussa selvä ykkösketjun keskushyökkääjä Sean Couturier, puuttuu hyökkäyspäästä selvä pelitapaesimerkki. Cam Atkinsonilta voi odottaa laiturin tontilla jonkinalaista tulosta.

Puolustuspäässä suomalaisten katseet kääntyvät Rasmus Ristolaiseen. Tortorella saattaa pitääkin Ristolaisen mouhoavasta kamppailu- ja taklaushalukkuudesta, mutta voittavaa jääkiekkoa pelatakseen Ristolaisen on pystyttävä pelaamaan aiempaa paremmin.

Huhut Ryan Ellisistä kertovat, ettei häntä enää kaukalossa nähtäisi. Ivan Provorovilta odotetaan yhä askeleita, jotka ovat jääneet ottamatta.

Tony DeAngelo tulee Carolinasta kovan profiilin hankintana siniviivalle. DeAngelo tuskin on kuitenkaan hahmo, joka tuo vakautta Flyersin sekasortoon.

Organisaation suurin ongelma on seurajohdossa, joka ei suostu myöntämään, että seura tarvitsee uudelleenrakennuksen. Tällä rungolla menestystä on turha odottaa.