Celticin manageri Ange Postecoglou on nousemassa Tottenhamin uudeksi manageriksi. Jukka, kuinka Tottenhamin kokoinen seura päätyi 57-vuotiaaseen varsin tuntemattomaan australialaiseen valmentajaan?

Aloitetaan kysymyksen helpoimmasta osasta eli nimityksen australialaisesta yhteydestä, jota tässä yhteydessä ei voi sivuuttaa.

Yksi jalkapallomaailman johtavista agenttitoimistoista on tällä hetkellä CAA Base, jonka takaa löytyy  australialainen agentti Frank Trimboli. Toimiston asiakkaita ovat muun muassa Heung-min Son, Richarlison, Raphaël Varane, James Maddison ja Kingsley Coman.

Trimbolilla on erittäin läheiset välit Tottenhamin puheenjohtajan Daniel Levyn kanssa ja hänestä on sanottu, että hänellä on suora yhteys Levyn korvaan ja Levy kuuntelee ja arvostaa hänen neuvojaan.

Kun Tottenham palkkasi urheilupuolesta vastanneelle Fabio Paraticille keväällä seuraajan, Levy löysi tehtävään todellisen yllätysnimen, Scott Munnin. Ja mistä hän Munnin löysi? Tietenkin Trimbolin kautta Australiasta.

Nyt nämä kaksi australialaista ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen ja puhuneet Levyn ympäri, jotta myös Tottenhamin manageriksi palkataan australialainen päävalmentaja. Postecoglou on tosin syntyjään kreikkalainen, mutta hän muutii vanhempiensa mukana Down Underiin jo viisivuotiaana.

Sitten on kysymyksen vaikeampi osa. Tottenham on uuden stadionin ja uuden liiketoimintamallinsa ansiosta yksi maailman tuottoisimmista seuroista ja se olisi saanut paljon kovamaineisempiakin managereita Antonio Conten seuraajaksi, mutta Tottenham ykkösvaihto Conten seuraajaksi oli Feynoordin päävalmentaja Arne Slot ja kun hän kieltäytyi, jonossa oli seuraavana Postecoglou.

Tämän logiikan takana on mitä ilmeisemmin se, että Levy haluaa aloittaa uuden projektin, jossa joukkue uusitaan perustuksiaan myöten ja samalla sitä nuorennetaan – ja tehtävää haluttiin johtamaan valmentaja, joka ei ensimmäisenä huuda kalliiden hankintojen perään, vaan sitoutuu uuteen strategiaan 100-prosenttisesti.

Jos tämä on Tottenhamin strategia, mitä se tarkoittaa käytännön tasolla? Vetääkö Tottenham nyt happea muutaman vuoden ja palaa takaisin Mestarien liigan joukkueeksi joskus 2-3 vuoden päästä?

Strategia ja malli ovat sinällään järkeviä ja jos asiat menisivät suunnitelulla tavalla, Tottenham voisi olla 2-3 vuoden päästä samanlaisessa tilanteessa, missä Arsenal on tällä hetkellä. Olisi perusrungoltaan nuori ja lahjakas joukkue, joka pelaisi näyttävää jalkapalloa, taistelisi Valioliigan mestaruudesta ja jonka olisi helppo houkutella riveihinsä ykköskorin nousevia tähtipelaajia.

Strategia ja malli voivat olla kuinka järkeviä tahansa, mutta ne eivät itsessään johda vielä mihinkään. On myös osattava muuttaa strategia lihaksi ja vereksi – ja se tulee olemaan Tottenhamin kohdalla haaste ja samalla myös riski.

Enkä puhu nyt vain Postecogloun osaamisesta. Kysymys on paljon suuremmasta kokonaisuudesta: Kuka päättää siitä, miten joukkuetta rakennetaan? Ketä ostetaan, ketä myydään? Miten pelaajia scoutataan? Kuka vastaa pelaajaneuvotteluista, kuka myy heille seuraa? Millä strategialla ja aikataululla sisään ajetaan omia junioreita vai ajetaanko heitä lainkaan – ja mikä rooli akatemialle annetaan?

Kun Conte kuuluisassa julkisessa avautumisessaan sanoi, ettei Tottenham ole voittanut mitään nykyisen puheenjohtajan aikana, hän viittasi juuri tähän kokonaisuuteen – siihen, miten Levy on organisoinut Tottenhamin seurana.

Millaisen managerin Tottenham saa?

Postecogloussa on paljon hyvää Tottenhamin kannalta. Hän on jalkapalloilulliselta filosofialtaan Conten ja José Mourinhon vastakohta. Hänen joukkueensa pelaavat erittäin viihdyttävää hyökkäysvoittoista jalkapalloa, jossa on kaikki modernin jalkapallon keskeiset ja uusimmat elementit. Peli perustuu pallonhallintaan ja vahvaan prässipeliin. Liikutaan ja pelataan linjojen väleihin ja taskuihin. Laitapuolustajia käytetään hyökkäysvaiheen aikana keskikentällä, jolloin yksi keskikenttäpelaajista voi pelata hyökkäävämmässä roolissa ja niin edelleen ja niin edelleen.

Postecoglou peluuttaa perusjuuriltaan Tottenhamin dna:n mukaista jalkapalloa, mutta dna on vain yksi elementti. Ossie Ardiles ja Glenn Hoddle peluuttivat myös Tottenhamin dna:n mukaista jalkapalloa, mutta heiltä puuttui siitä yksi keskeinen asia – tulokset.

Ja tässä on myös se mittari, jolla Postecoglou lopulta mitataan ja jolla hänet tuomitaan.

Monet ovat nyt hehkuttaneet, kuinka Postecoglou käänsi Celticin ympäri ja johti sen kahteen peräkkäiseen mestaruuteen ja tällä kaudella triplaan eli liigamestariksi, cupin ja liigacupin voittajaksi.

Hienoja saavutuksia, mutta menestyminen Skotlannin Valioliigassa ei tarkoita vielä mitään. Glasgow Rangers voitti Steven Gerrardin alaisuudessa kaudella 2020-2021 liigamestaruuden 25 pisteen erolla ennen Celticiä, eikä se hävinnyt koko kauden aikana yhtään sarjaottelua ja tasapelejäkin se pelasi vain kuusi.

Mutta mitä Gerrardin tasoiselle nerolle kävi Valioliigassa? Hän sai reilun kauden jälkeen potkut Aston Villasta.

Sama keveys liittyy myös Postecogloun näyttöihin Australian maajoukkueessa ja japanilaisessa Yokohama F. Marinosissa. Ei mitään pois hänen saavutuksistaan, mutta nyt hänet pannaan sellaiseen vaakaan, jossa kaikki mitataan kilojen sijasta tonneissa.

Sitten se tärkein kysymys: tuoko hän mukanaan menestyksen?

Sanotaan kauniisti näin, että Tottenham ottaa Postecogloun palkatessaan jättiläismäisen riskin luottaessaan australialaisen syndikaatin kuiskintaan.

Postecogloulta puuttuu samanlainen suoja kuin mitä Contella ja Mourinholla oli ja mitä varsinkin Mauricio Pochettinolla olisi ollut, jos hän olisi saanut kaipaamansa puhelinsoiton ja päässyt palaamaan Spursin puikkoihin.

Suojan puuttuminen tarkoittaa sitä, että Postecogloun on saatava heti tuloksia tai muuten helvetti pääsee irti ja Postecogloulle käy, kuten kaikille muillekin managereille Levyn 22 vuotta kestäneen puheenjohtajakauden aikana eli hän saa potkut.

Postecogloulla ei ole myöskään pelaajien silmissä samanlaista uskottavuutta ja asemaa kuin nimekkäillä managereilla. Jos Tottenhamin kopissa syntyi vajaassa vuodessa kapinaliike Contea vastaan, Postecogloulla niin voi käydä pahimmillaan muutamassa viikossa. Hyvä esimerkki on se, mitä Graham Potterille tapahtui Chelseassa – ja hän tuli The Bridgelle sentään kehuttu nousevana managerina Brightonista.

Postecoglou on kovaa tekoa, jos hän tuo mukanaan menestyksen, mutta kallistun enemmän erään pitkäaikaisen Tottenhamin kannattajan arvioon, että Postecoglou saa potkut lokakuun 15.päivään mennessä. Oma arviona on lokakuun loppu.

Tässä kohtaa on pakko kysyä, jääkö Harry Kane Tottenhamiin?

Tottenham tuskin edes halua Kanen jäävän pelaamaan sopimuskautensa viimeistä kautta vaan Tottenham haluaa muuttaa hänet rahaksi. 100 miljoonaa puntaa pöytään ja menoksi. Kyllä Real Madrid sen Kanesta maksaa.

Ennusmerkit viittaavat muutenkin suurin muutoksiin jo tänä kesänä. Kanen ja Hugo Llorisin lisäksi sieltä voi parhaimmillaan tai pahimmillaan lähteä helposti 5-10 tällä kaudella edustusjoukkueessa pelannutta pelaajaa ja lainapelaajat päälle.

Uusista naamoista on vaikea sanoa mitään varmaa, mutta en olisi yllättänyt, jos tulijat olisivat enemmän Celticissä 27 liigamaalia tällä kaudella tehneen Kyogo Furuhashin kaltaisia pelaajia. Ei siis mitään ykkös- tai edes kakkoskorin hankintoja, vaan halvempia ja tuntemattomampia pelaajia.

Furuhashi on jo 28-vuotias, joten häntä ei voi pitää enää nuorena pelaajana, mutta uskoisin, että sieltä tulee enemmän nuoria pelaajia. Ehkä kovin nimi voisi olla Leicesterin James Maddison, joka on sattumaisin CAA Basen asiakas.

On kuitenkin hyvä muistaa, ettei Tottenham pelaa ensi kaudella lainkaan eurocupeissa, joten se voi houkutella uusia pelaajia rahan lisäksi vain myymällä hienoa projektia ja hienoa tulevaisuutta. Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka hienolta ja vakaalta Tottenhamin tilanne ja tulevaisuus näyttävät, jos Tottenham on jopa sen entisten pelaajien mielestä täydessä kaaoksen tilassa.

Tässä on turha tehdä liian pitkälle meneviä ennustuksia, mutta esimerkiksi Arsenalilla meni kuusi vuotta päästä takaisin Mestarien liigaan, kun se sieltä putosi. Tottenham on nyt jopa vieläkin haastavammassa paikassa, sillä kilpailu Valioliigan kärjessä ja koko Valioliigassa on kiristynyt dramaattisten viimeisten vuosien aikana. Kärjen vauhdissa on jatkossa entistäkin vaikeampaa pysyä. Sen totuuden kanssa myös Tottenham joutuu painimaan.