San Marino -ottelulla on merkitystä vain katastrofin iskiessä, muuten se on vain santapaperia
San Marinon pitäisi Jukka Röngän mukaan olla Huuhkajille vain santapaperi, jolla hiotaan pelillistä prosessia syksyn kriittisiin karsintaotteluihin.
Suomi kohtaa maanantaina Olympiastadionilla EM-karsintaottelussa San Marinon. Jukka, ei taida olla muuta vaihtoehtoa ottelussa kuin voitto?
Se on selvää kaikille, sillä nyt tulee vastaa joukkue, joka on Fifan rankingissa viimeisellä sijalla koko maailmassa eli sijalla 211. San Marino -otteluista on ilman muuta otettava täydet pisteen.
Sen sijaan voiton suuruudella näissä otteluissa ei ole EM-kisapaikan suhteen välttämättä merkitystä, sillä jos kaksi tai useampi joukkue päätyy lohkossa samoihin pisteisiin, ensin katsotaan näiden joukkueiden keskinäisten otteluiden pisteet, sen jälkeen niiden maalieroa ja tarvittaessa keskinäisissä otteluissa tehtyjen maalien määrää. Vasta tämän jälkeen aletaan katsoa kaikkien otteluiden tilastoja, jolloin myös San Marino -otteluissa tehdyillä ja päästetyillä maaleilla olisi merkitystä.
Tärkeintä maanantaina on hoitaa ottelua ammattimaisesti niin asenteellisesti kuin tuloksellisesti. Sanotaan, ettei kansainvälisessä jalkapallossa ole helppoja otteluita, mutta jos San Marinon tasoisia vastustajia vastaan aletaan kompuroida, silloin ollaan vakavampien kysymysten äärellä. Ottelusta ei välttämättä tulee mitään ylikävelyä, mutta tämä ottelu pitää hoitaa.
Markku Kanervan taktiikasta on ollut paljon puhetta. Ovatko taktiset ratkaisut miten suuressa roolissa maanantaina?
Tämän illan tuloksen kannalta taktiikalla ei ole niin suurta merkitystä kuin esimerkiksi perjantaisessa Slovenia-voitossa.
Tämäniltainen taktiikka ja pelilliset ratkaisut ovat kuitenkin nähtävä prosessia vasten – miten ne palvelevat paitsi illan ottelua myös syksyn tulevia karsintaotteluja, joissa kisapaikan kohtalo lopullisesti ratkaistaan.
Joel Perovuo puhui perjantain ottelun jälkeen Huuhkajien uudelleensyntymisestä taktisessa mielessä. Siksi olisi tärkeää ja loogista pitää kiinni näistä hyvin toimineista ja lupaavista taktisista uudistuksista ja niiden ajamisesta sisään määrätietoisesti. Koska maajoukkuejalkapallossa ottelut ja harjoitusleirien määrät ovat rajalliset, jokaisesta tilaisuudesta pitää puristaa jokainen vesipisara irti.
Olisi siksi erikoista, jos Huuhkajat palaisi maanantaina johonkin vanhaan tai kokeilisi taas jotain uutta. Suomen EM-kisapaikan kohtalo ratkaistaan käytännössä kolmessa seuraavassa ottelussa Kazakstania vastaan vieraissa, Tanskaa vastaan kotona ja Sloveniaa vastaan vieraissa. Kazakstan- ja Tanska-otteluihin on aikaa kolme kuukautta ja Slovenia-peliin neljä kuukautta. Tässä ei ole yhtään aikaa hukattavaksi, miten pelataan ja miten prosessia kehitetään askel askeleelta paremmaksi.
Siksi San Marino -ottelun hengen voisi tiivistää siten, että ottelulla olisi merkitystä vasta katastrofin iskiessä. Muussa tapauksessa kysymys on enemmän siitä, että San Marino on hyvää santapaperia prosessin hiomista varten.
Koskeeko tämä myös pelaajavalintoja?
Varmasti tämän illan ottelun suhteen arvioidaan pelaajien fyysistä iskua, mutta koko karsintojen kuvassa Kanerva tietää varmasti, mikä hänen optimaalinen kokoonpanonsa on ja tarvitaanko siihen tehdä muutoksia vastustajien mukaan.
Pidän kuitenkin tästä uuden ilmeen Huuhkajista ja siitä, että Kanerva on uskaltanut rohkeasti ajaa joukkueeseen sisään Oliver Antmanin ja Kaan Kairisen johdolla uusia pelaajia. Myös Arttu Hoskonen antoi perjantaina vahvan näytön. Olen samaa mieltä signor Perovuon kanssa, että esimerkiksi Glen Kamaralla ja Robin Lodilla on oikeasti pitkä matka takaisin avauskokoonpanoon.
Suomen karsintalohko on kaikista lohkoista tasaisin, sillä neljä kärkimaata – Tanska, Kazakstan, Suomi ja Slovenia – ovat kuudessa pisteessä. Onko tämä lohko oikeasti näin tasainen?
Se on selvää, että lohko on todella tasainen.
Monet kuvittelevat vielä vanhasta muistista, että Kazakstan on joku kärpässarjan maa jalkapallossa, mutta Kazakstan voitti Kansojen liigassa oman karsintalohkonsa, jossa pelasi muun muassa Slovakia, ja se nousee Suomen kanssa samalle B-tasolle. Kazakstan voitti myös maaliskuussa kotikentällään EM-karsinnassa Tanskan 3-2, mikä myös kertoo joukkueen tasosta ja vaarallisuudesta.
Slovenia nähtiin perjantaina ja vaikka se hävisikin Huuhkajille, vieraspeli Sloveniassa lokakuussa tulee varmasti olemaan haastava, varsinkin, jos ja kun Slovenia saa tolppien väliin jälleen Jan Oblakin. En sano, että Oblak olisi torjunut Suomen molemmat maalit perjantaina, mutta jos olisi, niillä torjunnoilla olisi tuskin päässyt otsikoihin edes Sloveniassa.
Tanskan vahvuuden kaikki tietävät, eikä pidä myöskään unohtaa Pohjois-Irlantia. Se menetti perjantaina kirvelevällä tavalla vierastasapelin Tanskaa vastaan, kun Callum Marshallin viimeisten hetkien upea volleymaali hylättiin piinaavan VAR-tarkastuksen jälkeen Jonny Evansin oltua niukasti paitsiossa maalia edeltäneessä vapaapotkussa.
Eli missä ja miten Suomen EM-kisapaikka ratkeaa?
Tässä on turha hakata kiveen mitään prognoosia, sillä lohko on todella kiharainen, kuten tähänastiset ottelut ovat osoittaneet.
Suomen kannalta kriittistä olisi hoitaa kotiottelut siten, että San Marino, Kazakstan ja Pohjois-Irlanti kaatuvat. Silloin koossa olisi 15 pistettä. Tämän päälle voidaan laskea kolme pistettä vieraspelistä San Marinossa, jolloin oltaisiin 18 pisteessä.
Koska Suomen lohkossa pelaa kuusi maata ja San Marino on pisteautomaatti, tämä ei vielä välttämättä riitä. Tarvittaisiin muutama piste lisää. Luonnollisesti EM-tavoitetta auttaisi, etteivät Kazakstan ja Slovenia saisi Suomelta kotiotteluistaan täyttä pistepottia.
Myönnän toki, että tämä on silkkaa spekulaatiota, mutta voitto joko kotiottelusta Tanskaa tai vierasotteluista Kazakstania vastaan ja tasapeli Sloveniassa – ja se olisi siinä. Näin lähellä Suomi on joka tapauksessa EM-kisapaikkaa. Perjantainen Slovenia oli Huuhkajien kannalta todella, todella tärkeä voitto, sillä pidän Tanskaa edelleen lohkon ykkössuosikkina ja Sloveniaa Suomen EM-kisapaikan kannalta kaikista kriittisimpänä vastustajana.