Suomi haki arvokkaan 1-0-vierasvoiton Kazakstanista EM-karsintojen kannalta elintärkeässä ottelussa. Molempien joukkueiden pelaajat tiesivät ottelun panokset ja takaraivossa jyskyttävä arvokisapaikka sai yliotteen varsinkin osasta Suomen pelaajista.

Suomen voitto oli ennen muuta kärsivällisyyden ja Markku Kanervan uuden pelisysteemin voitto. Vaikka Huuhkajien pelaamisessa olikin omat haasteensa, Kazakstan ei päässyt vaarallisiin maalipaikkoihin. Robert Ivanov oli jälleen kerran kentän päällikkö..

Kanerva avasi ottelun samalla kokoonpanolla kuin voitokkaan Slovenia-ottelun. Ensimmäisellä puoliajalla ottelu oli suurimmaksi osaksi Huuhkajien hallussa. Suomi antoi jopa turhankin paljon tilaa ja aikaa Kazakstanille, sillä kotijoukkue sortui herkästi paineen alla pelaamaan pallon Suomen päätyyn ilman osoitetta.

Check the latest odds for all the EURO2024 qualifying matches and play now at Stake.com!

Huuhkajilla mahtui puoliaikaan muutamia kauneusvirheitä. Richard Jensen ja Arttu Hoskonen pelasivat ajoittain puolustusvaiheen liian miesorientoituneesti. Näistä tilanteista Kazakstan olisi ollut mahdollisuus rakentaa vaarallisia maalipaikkoja.

Pallollisessa vaiheessa Huuhkajien aktiivisuus oli ajoittain liian pientä ja Kazakstanin näennäisesti tiiviin ryhmän ongelmat jäivät liian usein hyödyntämättä. Huuhkajilla olisi ollut paljon enemmän otettavaa ensimmäisellä jaksolla, mutta tämän ottelun panos näkyi pelaajien varovaisuudessa.

***

Kazakstan pyrki paineistamaan Suomea varsinkin ensimmäiset puoli tuntia korkealta, mikä aiheuttikin Huuhkajille ongelmia. Pallo pelattiin monesti Jensenille, joka jäi jumiin laidalleen ilman helppoja syöttösuuntia.

Yhtenä syynä tähän oli Ilmari Niskasen huono sijoittuminen. Hän ei tarjonnut monestikaan selkeää vaihtoehtoa tekemällä aloitteen pystyyn tai jalkaan leveällä. Muutenkin Niskanen pelasi tunnustelevan puoliajan ja hänen tilallaan olisin toivonut näkeväni Robert Taylorin, joka olisi ollut pelaajatyyppinä juuri sopiva puhkomaan Kazakstanin puolivillainen puolustusmuoto.

Toinen asia oli Lukas Hradeckyn sijoittuminen pelinavaustilanteissa. Hradecky olisi pitänyt ehdottomasti nousta maaliltaan kohti Jensenin laitaa tarjoamaan reittiä toiselle puolelle. Tällä tavoin Kazakstanin prässi olisi saatua purettua joka kerta.

Huuhkajien pitäessä pallon keskellä kenttää, alkoi kotijoukkueen prässi murtua. Samalla realisoituivat ne mahdollisuudet, jotka olivat 1-2 syötön päässä koko ajan.

Niukasti hylättyyn maaliin avausjaksolla esityön tehneen Oliver Antmanin on hienosta soolostaan huolimatta löydettävä paremmalla tasapainolla muitakin ratkaisumalleja pelaamiseensa kuin kuljettaminen. Nyt pallo oli liian usein liimattuna Antmanin jalkaan ja vapaana olevat joukkuekaverit jäivät hyödyntämättä.

***

Toisella jaksolla ottelun kuva ei suuresti muuttunut ja useat virheet leimasivat jaksoa. Huuhkajilla oli haasteista huolimatta kuitenkin sitkeyttä ja kärsivällisyyttä yrittää uudelleen ja uudelleen.

Rasmus Schüllerin vaihdettiin kentältä varotoimenpiteenä, minkä seurauksena. Suomen peli oli hetken aivan sekaisin. Lisäksi keskikentän keskellä operoi kaksi puolustussuuntaan pehmeää pelaajaa Schüllerin siirryttyä penkin puolelle.

Suomi sai kuitenkin palkinnon uurastuksestaan reilu kymmenen minuuttia ennen ottelun päätöstä. Glen Kamara väläytteli sitä pallollista peliä, jota häneltä odotetaan, ja Benjamin Källman jatkoi Antmanin tavoin tehokkaita otteitaan maajoukkueessa.

Upea kuvio ja upea maali – ja elintärkeät kolme pistettä.

***:

Ottelu Astanassa ei ollut Huuhkajille helppo. Tekonurmikenttä oli haastava pelialusta ja osalla pelaajista näkyi selvästi myös otteissa hermostuneisuus.

Kazakstan-ottelun haasteista huolimatta Huuhkajien tilanne näyttää lupaavalta. Joukkueella on toimiva pelisysteemi ja roolitus on kunnossa. Seuraava askel on saada muutamia asioita korkeammalle tasolle, jotta Suomi pystyy haastamaan myös Euroopan ykkös- ja kakkoskorin joukkueita.

Yksi parannettava asia niin Tanska-ottelua ajatellen kuin ylipäätään jatkoa ajatelleen on Hradeckyn aktiivisempi osallistuminen pelinavaamiseen. Ilman sitä voimme unohtaa alhaalta syötellen etenemisen kovempia joukkueita vastaan. Suomen on päästävä laidalta toiselle paineen alla myös maalivahdin kautta.

Muutenkin yleinen aktiivisuus pallon ympärillä pallollisessa vaiheessa perustuu osalla pelaajista liiaksi reagointiin. Nykyjalkapallossa ei riitä, että liike alkaa vasta sen jälkeen, kun lamppu päässä välähtää. Silloin pitäisi olla jo toiminnan vaiheessa.

Myös menetysten hetkellä Huuhkajien on kyettävä prässäämään vastustajaa useammin. Tänään tällaiset hetket paremmin pelaamalla Kazakstan olisi murtunut todennäköisesti aiemmin.

Pelaajiston suhteen Niskanen ja Jensen olivat vaikeuksissa vasemmalla laidalla. Näille paikoille tarjolla on ainakin Jere Uronen ja Taylor, jotka toisivat nimenomaan valmiutta pelata nopeaa syöttöpeliä. Taylor ehti tänäänkin olla lyhyen sisääntulonsa aikana mukana rakentamassa ottelun loppuhetkillä näyttävää karusellia, joka oli lähellä johtaa makeaakin makeampaan 2-0-maaliin.

1-0-voittoa pitää arvostaa korkealle vaikeahkon ottelun jälkeen. Voiton arvoa nostaa se, ettei Kazakstanilla ollut ottelussa yhtään huippuvaarallista paikkaa ja muutenkin sen maalitilanteet olivat vähissä.

Tanska-ottelua ajatellen konkreettisin muutos oli nostaa Taylor avaukseen ja korostaa aktiivisempaa peliä. Sen jälkeen voitaisiin vain lähteä juoksemaan Tanskan yli.