Ilves ansaitsi Cupin mestaruuden, mutta Honka jätti itsestään hämmentävän kuvan
Ilves pelasi fiksusti Suomen Cupin finaalissa, mutta Joel Perovuo ihmettelee Hongan sulamista takaa-ajoasemassa ja paineiden keskellä.
Ilves voitti Hongan Suomen Cupin finaalissa lauantaina 2-1. Joel, millaisen finaalin Suomen Cup sai vuonna 2023?
Finaali oli kiihkeä ja viihdyttävä, ja Ilves ansaitsee ilman muuta kaikki kiitokset ja onnittelut. Rehellisyyden nimissä ottelusta jäi kuitenkin varsin hämmentävä fiilis – ja se jäi ennen kaikkea sen vuoksi, miten Honka pelasi finaalissa.
Jalkapallossa tieteellisyys ja vastustajan tarkka analysointi ovat tänä päivänä arkea, mutta tänään nähtiin jälleen, ettei jalkapallo ole pelkkää tiedettä. Suomen Cupin finaali on pelaajille iso ottelu, sillä Cupin voitto jää ikuiseksi saavutukseksi. Siksi ottelussa on paineita, joita normaalissa sarjaottelussa ei välttämättä ole.
Tänään Hongan kannalta noita paineita lisäsi se, että Ilves kuittasi Lauri Laineen avausmaalin nopeasti ja johti 27 minuutin pelin jälkeen Tatu Miettisen ja Djair Parfitt-Williamsin maaleilla 2-1.
Kaiken lisäksi Miettisen 1-1-tasoitus syntyi erikoistilanteesta, joiden puolustamisessa Honka oli esimerkiksi keskiviikkona HJK:ta vastaan todella hyvä.
Nopea tasoitus ja Ilveksen nopea johtomaali muuttivat pelin asetelmia siten, että Hongasta tuli takaa-ajaja ja mitä pidemmälle ottelu eteni, takaa-ajamisen seurauksena syntyvät paineet alkoivat näkyä Hongan pelaamisessa. Toisella jaksolla voidaan puhua jopa Hongan sulamisesta, siksi malttamatonta ja epätyypillistä Hongan pelaaminen oli.
Ja juuri tämä epätyypillinen tapa pelata jalkapalloa oli se asia, joka jätti ottelusta hämmentävän kuvan.
Mitä Hongan epätyypillinen pelaaminen tarkoitti konkreettisesti?
Kaikista selvimmin Hongan epätyypillinen pelaaminen näkyi siinä, että palloa roiskittiin taivaalle ja syöttöjen sijasta boksiin heitettiin epämääräisiä keskityksiä. Tällaista pelaamista Hongalta harvoin nähdään.
Meillä Suomessa keskityksistä boksin sisälle sanotaan helposti, että olipa hieno keskitys, vaikka keskitys olisi todellisuudessa vain sinne päin roiskaisu. En ymmärrä tätä logiikkaa. Jokainen keskitys on oikeasti syöttö ja jos syöttö menee vastustajalle, se on joka tapauksessa pallon menetys. Joskus syöttö voi olla toki järkevä ja hyvä, vaikka vastustaja saisikin sen katkaistua, mutta Hongan lauantaisissa epämääräisissä pallojen heittämisessä sinne päin ei ollut mitään hyvää.
Toinen yllättävä seikka oli se, että ottelun lopussa tähän epämääräiseen heittelyyn syyllistyi jossain määrin jopa Roman Eremonko, joka on Jari Litmasen ohella yksi kaikkien aikojen parhaista kentän näkijöistä, jolla katse on aina ylhäällä ja päässä selvä ajatus ja osoite, mihin pallo pitää pelata.
Toki sekin on sanottava, että myöskään boksin Hongan pelaajat eivät tehneet juurikaan vaadittavia liikkeitä boksin sisällä. Ei tehty tilaa tekeviä liikkeitä tai liikuttu itse sellaiseen paikkaan, jonne olisi voitu syöttää.
Ehkä sitäkin voi miettiä, miten viisaasta pelaajien kierrättäminen on tällaisten otteluiden alla. Ymmärrän toki logiikan, mutta vaarana on, että lepuuttamisen myötä pelaaja voi menettää otettaan ja terävyyttään pelaamiseen. Missään tapauksessa siihen ottelu ei ratkennut, mutta varmasti tämäkin asia on pelin jälkeen Vesa Vasaran muistikirjassa yhtenä kohtena.
Toki Hongan pelaaminen ei ole kokonaan pelkkää mustaa viivaa. Peliä rakennettiin paikoin hyvin ja järkevästi, mutta mitä lähemmäksi Ilveksen maalia tultiin, sitä enemmän otteisiin tuli malttamattomuutta. Tuli noita laidoilta boksiin heitettyjä epämääräisiä palloja ja kun pallo oli tuotu järkevällä tavalla Ilveksen linjan eteen, siinä kohtaa alkoi sitten tutina ja hyvältäkin näyttävät tilanteet kuivuivat kokoon.
Pidätkö Ilveksen Cupin voittoa kuitenkin ansaittuna?
Pidän ilman muuta. Kritiikkini Honkaa kohtaa ei missään mielessä tarkoita sitä, ettei Ilves olisi jotenkin ansainnut voittoa.
Ilves pelasi taktisesti erittäin viisaasti ja sillä oli kaikki mahdollisuus naulata ottelu pakettiin jo aikaisemminkin. Toki myös Hongalla oli ottelun alussa hyvä mahdollisuus mennä juuri ennen Ilveksen 1-1-tasoitusta 2-0-johtoon, mutta Edmund Arko-Mensah ei pystynyt iskemään 2-0-osumaa läpiajonsa päätteeksi.
Ilvekselle ja sen valmentajalle Joni Lehtoselle on annettava tunnustus paitsi tästä ottelusta, myös siitä, että hän pelasti päävalmentajaksi tultuaan Ilveksen sarjapaikan Veikkausliigassa. Nyt päälle tuli vielä upea kruunu Suomen Cupissa.
Valmentajanvaihdossa kesken kauden pitää aina olla tarkkana ja vaihdokseen liittyvät aina omat riskinsä, mutta Ilveksen kohdalla Toni Kallion vaihtaminen elokuussa Lehtoseen osoittautui oivaksi ratkaisuksi. Tästä on erinomainen pohja ponnistaa ensi kauteen, varsinkin, kun Tammelaan valmistuu myös uusi stadion.
