Pattijoen tulevaisuutta uhkaavat taloushuolet ja sen suurimpia tähtiä jahtaavat kärkiseurat

Antti Kiiskinen ja kakkospelinjohtaja Tomi Kaisto jatkavat Pattijoella myös ensi kaudella.

Pesäpallo

Pattijoen tulevaisuutta uhkaavat taloushuolet ja sen suurimpia tähtiä jahtaavat kärkiseurat

Pattijoella on edessä iso vuosi, sillä sen pitäisi menestyä ja pystyä pitämään talousvaikeuksiensa keskellä suurimmat tähtensä.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 14.10.2024 | KUVAT Antti Haapasalo

Pattijoen Urheilijat

Kausi 2024

Pattijoki lähti kauteen haastamaan seitsemää kärkiseuraa. Vaikka Pattijoki ei yltänyt runkosarjassa samanlaiseen lentoon ja yllätykseen kuin Kitee, Pattijoki meni kuitenkin ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen pudotuspeleihin pudottamalla säälipleijareissa Hyvinkään.

Puolivälierissä Manse ei antanut jakoa Pattijoelle, mutta kaudesta jäi silti kokonaisuudessaan positiivinen maku.

Pattijoella oli omat pelilliset vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa. Lisäksi joukkueella oli loukkaantumishuolia. Elintärkeä kärkimies Mikael Mäkelä oli sivussa osan kaudesta, ja kopparisuunnitelmiin kuuluneesta kaksikosta Oskari Lukkari pelasi vain yhdeksässä ja Vertti Kontinaho yhdessä ottelussa.

Pattijoen vahvuus oli kokonaisuudessaan ulkopeli, jota johti jälleen erinomaisen kauden pelannut lukkari Topi Still. Polttolinja pelasi myös hyvän kauden ja kesän plussiin lukeutui 19-vuotiaan Vili Stillin murtautuminen polttolinjaan. Eniten pelillisiä haasteita oli takakentällä.

Sisällä Mäkelä ja Antti Kiiskinen muodostivat erinomaisen kärkiparin. Kaksikon vaarallisuutta lisäsi se, että Mäkelä löi kauden aikana peräti kuusi kunnaria ja Kiiskinenkin kolme.

Pattijoen suurin ongelma sisällä olivat kotiutukset. Kumpikaan lyöjäjokeri, Martti Viitasalo ja Juuso Keski-Koukkari, ei mahtunut runkosarjan lyöjätilastossa TOP20:een. Molemmat löivät 46 juoksua, mutta Viitasalon onnistumisprosentti kotiutuksissa oli vain 40 ja Keski-Koukkarin 48.

Perttu Westersund on tehnyt hyvää ja tasaista työtä Pattijoella niin pelinjohtajana kuin kokonaisvaltaisessa valmennuksessakin. Myös tämä kausi oli viuhkassa tuttua Westersundia.

 Kauden pelaaja: Topi Still

20-vuotias Topi Still on ollut jo muutaman vuoden kohutuimpia ja seuratuimpia nuoria lukkareita – ja täysin aiheesta. Still oli yksi tämän kauden kolmesta kärkilukkarista Superissa ja nuorella miehellä on edelleen vara kehittyä entistäkin paremmaksi lukkariksi.

Still edustaa lukkarina modernia lukkarikoulukuntaa. Hän käyttää röyhkeästi hyväkseen nykyistä matalaa linjaa ja paljon puhuttua nyppysyöttöä. Stillin syöttövalikoima on monipuolinen ja hän myös käyttää sitä laajasti hyväkseen. Still osaa myös rytmittää hyvin peliä ja hän vaihtelee rohkeasti rytmiä ja sitä, millaista syöttöä hän mihinkin tilanteeseen tarjoaa.

Myöskään sisällä Stillin osaamisesta ei ole nähty vasta kuin alkusoitto. Hän kävi näyttäytymässä jo ykköskärjen pelintekijänä ja kunnianhimoisen nuorukaisen tavoitteita myöskään sisäpelaajana ei tarvitse arpoa.

Stilliin tähti on tällä hetkellä sellaisessa asennossa, että suurin avoin kysymys on enää, milloin ja mihin seuraan Still seuraavaksi siirtyy. Hänen sopimuksensa loppuu ensi kaudella ja jos mitään yllättävää ei tapahdu, ensi kausi on Stillin viimeinen Pattijoella.

Muutokset

Pattijoen pelaajapakka muuttuu tuntuvasti ensi kaudeksi. Tämän kauden joukkueesta Rännärillä eivät jatka Tuukka Sarkkinen, Juuso Keski-Koukkari, Teemu Juntunen, Ville Veittikoski ja Eetu Suni. Myöskään Erkka Gröhnin kanssa ei ole tehty vielä jatkosopimusta.

Hankinnoista kovin on Kempeleestä tuleva Onni Määttä. Uusia kasvoja Pattijoella ovat myös Ylivieskan Kuulasta hankittu 23-vuotias koppari Roni Suontakanen ja Oulun Liposta napattu kokenut etumies Jaakko Kemppainen.

Kausi 2025

Pattijoen ensi kauden joukkue on epätasainen. Joukkueessa on Topi Stillin, Mikael Mäkelän ja Onni Määtän kaltaisia tähtipelaajia, mutta huippulaatua ei riitä kaikille pelipaikoille.

Ulkona tärkeimmät kulmakivet ovat Topi Still ja polttolinja, jonka muodostavat Mäkelä, Antti Kiiskinen, Antti Karjaluoto ja päättyneellä kaudella paikkansa avauksessa vakiinnuttanut Vili Still. Viides vaihtoehto linjaan on oma kasvatti Elmeri Bäckman, joka pelasi osan kaudesta Ykköspesiksessä Ylivieskassa.

Määttä on kokenut etumies, muttei ole kuitenkaan Superin kovinta kärkeä etumiehenä. Toisena etumiehenä jatkaa Konsta Launonen. Jaakko Kemppainen on kolmas vaihtoehto eteen.

Takakenttä on ensi kaudellakin suurin arvoitus. 20-vuotiaasta Vertti Kontinahosta kaavaillaan uutta hakevaa kopparia. Hänen parikseen ovat ehdolla Oskari Lukkari ja Roni Suontakanen. Myös linjassa pelaava Vili Still on vaihtoehto taakse.

Takakentän onnistuminen on ensi kaudella suuressa roolissa, sillä nykypäivänä kentät ovat antavia ja läpilyöntien vaara suuri.

Sisällä on mielenkiintoista nähdä, millaiseen rooliin Perttu Westersund istuttaa Määtän. Määttä on vaihtajana sarjan ehdotonta kermaa ja pomppunsa kanssa niin varma vaihtaja, että hänellä voidaan huoletta viedä kahta pesää.

Määttä pelasi Kempeleessä kakkosena, mutta Mäkelä ja Kiiskinen ovat muodostaneet kahdella edellisellä kaudella erinomaisen kärkiparin, jonka vaarallisuutta lisää läpilyöntiherkkyys. Jos Määttä pelaisi kakkosena, silloin Kiiskiselle pitäisi löytää uusi paikka – tai sitten Määttä voisi pelata ensi kaudella kolmosena, jossa roolissa hän olisi myös kova tekijä.

Pattijoki saa joka tapauksessa kaksi kärkeä. Launonen ja Kontinaho ovat myös nopeita etenijöitä.

Myös pelintekovoimaa joukkueesta löytyy, sillä Määtän ja Kiiskisen lisäksi Launonen, Topi Still ja Karjaluoto pystyvät tekemään tilanteita.

Ongelmana on kuitenkin kotiutus. Juuso Keski-Koukkarin paikan toisena lyöjäjokerina Martti Viitasalon rinnalla ottaa 20-vuotias oma kasvatti Eemeli Mikkilä. Mikkilä löi päättyneellä kaudella Ylivieskassa 48 juoksua, mutta Superissa vaatimukset ja haasteet ovat eri luokkaa. Siksi Mikkilä on mielenkiintoinen kysymysmerkki ensi kaudella.

Vili Stillissä on myös potentiaalia kotiuttajana, mutta yksi Westerdundin talvikauden haasteista on ratkaista, mistä hän kaivaa kotiuttajat, sillä Keski-Koukkarin ja Tuukka Sarkkisen myötä joukkueesta lähti 78 juoksua eli lähes puolet kaikista lyödyistä juoksuista.

Tulevaisuus

Pattijoen suurin huoli on edelleen talous. Seurajohto kertoi kesäkuussa, että ellei Pattijoki olisi saanut yhteistyökumppaneiltaan lainaa, se olisi joutunut keskeyttämään kauden välittömästi. Se kertoo kahdessa lauseessa tilanteen vakavuuden.

Talous heijastuu myös kentälle. Pattijoen suurimmat helmet on alleviivattu paksulla tussilla muissa seuroissa ja on väistämätöntä, että Pattijoki joutuu kamppailemaan heidän pitämisestään Rännärillä.

Kysymys ei ole vain rahasta, vaan myös siitä, millaisen menestymisnäkymän Pattijoki voi suurimmille tähdilleen piirtää. Kriittisin tilanne on Topi Stillillä ja Mäkelällä, joiden kummankin sopimus loppuu ensi kesän jälkeen – kuten loppuu myös Westersundin sopimus.

Pattijoella on siksi edessään iso vuosi niin talouden kuin koko tulevaisuutensa suhteen. Pelillisesti joukkue taistelee ensi kaudellakin yhdessä Joensuun, Kiteen ja Hyvinkään kanssa viimeisistä pudotuspelipaikoista, mutta asioita saatetaan joutua katsomaan Pattijoella uudessa valossa jo vuoden päästä.