Pesäpallokartalla on erikoinen musta aukko. Sen nimi on Savo.

Pesäpallon miesten Suomen mestaruuksista on pelattu jo yli 100 vuotta, mutta yksikään savolainen seura ei ole vielä päässyt juhlimaan miesten mestaruutta.

Lähimmäksi mestaruutta ovat päässeet SM-hopealle kahdesti vuosina 1964 ja 1965 sijoittunut varkautelainen Puurtilan Kisa-Pojat sekä SM-hopeaa kaudella 1986 pokannut Siilinjärven Ponnistus. Kolmas savolainen mitalijoukkue miehissä on kuopiolainen Puijon Pesis, joka voitti pronssia kaudella 2006.

Naisissa mestaruuden on sentään voittanut kaksi savolaista seuraa, Kelta-Mustat 1955 ja Siilinjärven Pesis 1999.

***

Vaikka pesäpallon ensimmäiset valtakeskittymät olivatkin Helsingin ja Lahden kaltaiset suuret kaupungit, pesäpallosta tuli aikaa myöten ennen muuta maakuntien peli.

Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu ovat jo käsitteitä pesäpallon historiassa, mutta miesten mestaruuksia ovat tahkonneet myös keskisuomalaiset, hämäläiset kymenlaaksolaiset, pohjoispohjanmaalaiset, karjalaiset ja uusmaalaiset seurat – ja onpa mestaruus mennyt kerran myös Satakuntaan.

Savoon miesten mestaruus ei sen sijaan ole tullut kertaakaan.

Savon ongelmana on ollut jalkapallo.

Kun pesäpallo- ja jalkapallokartan laittaa päällekkäin, jakolinja on selkeä: siellä, missä jalkapallo – ja myöhemmin jääkiekko – ovat olleet valtalajeja, siellä pesäpallolla on ollut haastavampaa.

Jako on näkynyt myös Savossa.

Pohjois- ja Etelä-Savossa oli aiemmin vain viisi kaupunkia – Kuopio, Mikkeli, Savonlinna, Iisalmi ja Varkaus.

Kaupungeista Kuopio ja Mikkeli olivat perinteisiä jalkapallokaupunkeja. Kuopiosta pelasi parhaimmillaan mestaruussarjassa jopa kolme seuraa eikä Mikkeli jäänyt kauaksi, sillä myös Mikkelistä SM-sarjassa pelasi vielä 1980-luvulla samaan aikaan kaksi seuraa.

Myös Iisalmi oli 1970-, 1980- ja 1990-luvulla jalkapallokaupunki, kunnes jääkiekko syrjäytti jalkapallon kaupungin ykköslajina. Varkaus oli aikoinaan Suomen johtava jääpallokaupunki ja Savonlinna tunnettiin urheilussa pitkään ennen muuta SaPKosta ja jääkiekosta.

***

Pesäpalloa pelattiin ja pelataan edelleen kuitenkin myös Savossa, mutta lähinnä vain pienemmillä paikkakunnilla eikä Savoon ole syntynyt Vimpelin, Sotkamon tai Kiteen kaltaisia menestystarinoita.

Savolaiset ovat kuitenkin jättäneet pesäpalloon oman savolaisen puumerkkinsä.

Yksi erikoisimmista puumerkeistä on Varkauden yhden kaupunginosan, Puurtilan, oma nimikkojoukkue, Puurtilan Kisa-Pojat.

PK-P voitti vuosina 1964 ja 1965 SM-sarjassa hopeaa ja sitä pidettiin ennen kautta 1966 suurimpana mestarisuosikkina.

Moni asia menikin kesällä odotetulla tavalla. Puurtilan tähtilukkari Heikki Kilpeläinen valittiin Vuoden lukkariksi ja lyöjähirmu Matti Venäläinen voitti SM-sarjan lyöjäkuninkuuden. Venäläinen teki myös yhden vieläkin lyömättömänä olevan ennätyksen sivaltamalla yhdessä ottelussa neljä kunnaria, kun Puurtila otti yhden pesäpallohistorian suurimmista voitoista nuijimalla Työväen Mailapojat juoksuin 36-2.

Lisäksi Puurtilalla oli parempi juoksuero kuin mestaruuden voittaneella Kouvolan Pallonlyöjillä.

Puurtilan pisteet eivät kuitenkaan riittäneet mestaruuteen, eivät edes mitaliin. Itse asiassa ne eivät riittäneet edes sarjapaikan säilyttämiseen, vaan suurin mestarisuosikki putosi kauden päätteeksi Suomensarjaan.

Toinen ja vieläkin surullisempi luku kirjoitettiin kesällä 1998. Vaikka sopupeliskandaalissa oli mukana useampi seura, savolaisseurat Siilinjärven Pesis ja Juvan Pallo olivat ainoat seurat, jotka heitettiin ulos Superpesiksestä sopupeliskandaalin seurauksena.

Juvan Pallon ura pääsarjassa päättyi siihen ja seura ajautui neljää vuotta myöhemmin konkurssiin. SiiPen edustusjoukkue fuusioitui kuopiolaisen Kelta-Mustien kanssa ja seurat perustivat uuden seuran, Puijon Pesiksen. SiiPe keskittyi pitkään nais- ja nuorisopesäpalloon, kunnes se on palannut takaisin ja pelannut jopa Superpesiksessä.

SiiPen luovuttua Superin sarjapaikasta kauden 2021 jälkeen miesten Superpesiksessä ei ole pelannut yhtään savolaisseuraa. Puijo on kamppaillut Ykköspesiksen kärkisijoista, mutta ensi kauteen se lähtee aiempaa haastavammista asetelmista.

Lisäksi SiiPe nousi syksyllä odottamatta Ykköspesikseen, joten ensi kaudella vanhat fuusioveljet ottavat jälleen mittaa toisistaan samassa sarjassa.

Kaikkien aikojen savolaiset pelaajat

1. Matti Iivarinen

Matti Iivarinen oli legendaarisen lukkarivalmentaja Tapio Korhosen löytö Maaningalta. Korhonen hankki hänet Siilinjärven Ponnistukseen, josta tie vei Iivarisen Alajärvelle. Iivarinen oli pelaajana yksi kaikkien aikojen lukkareista, mutta sen lisäksi hän oli myös Alajärven vuosien 1988 ja 1989 mestarijoukkueissa elintärkeässä roolissa joukkueen kärkenä.

Iivarinen pelasi kaikkiaan 11 Itä-Länttä ja voitti kahden mestaruuden lisäksi pelaajana kolme muuta mitalia. Vuoden lukkariksi hänet valittiin kahdesti. Peliuransa jälkeen Iivarinen teki komean uran pelinjohtajana

2. Jarmo Rönkä

Jarmo Rönkä oli toinen Maaningan Mahdin kasvatti. Rönkä oli erinomainen sisäpelaaja ja yksi pesäpallohistorian parhaista ykkösvahdeista. Hän pelasi uransa parhaat vuodet Kiteen Urheilijoissa ja Rönkä olisi voitu valita 1980-luvulla useampanakin vuonna Vuoden pesäpalloilijaksi. Valinta osui lopulta kohdalle vuonna 1985, vaikka Kitee jäi kyseisenä vuonna ulos neljän joukkueen mitalipeleistä. Rönkä pelasi urallaan 10 Itä-Länttä.

3. Mikko Kuosmanen

Mikko Kuosmanen syntyi Porvoossa, mutta hän on juuriltaan ja vereltään savolainen. Kuosmanen pomppasi otsikoihin kasvattajaseurassaan SiiPessä, josta hän siirtyi Sotkamoon. Jymyssä Kuosmanen voitti viisi Suomen mestaruutta ja kolme muuta mitalia sekä valittiin kerran Vuoden pesäpalloilijaksi, kunnes siirtyi pelinjohtajaksi. Pelinjohtajana Kuosmasella on viisi Suomen mestaruutta. Hänestä on kasvanut myös yksi johtavista pesäpallovaikuttajista.

4. Eino Ropponen

Eino Ropponen on Puurtilan Kisa-Poikien unohdettu suurpelaaja. Legendaarinen ”Ypi” oli virtuoosimainen mailataituri ja loistava ykkösvahti, joka olisi monien mielestä pitänyt valita vuonna 1965 Vuoden pesäpalloilijaksi.

5. Teemu Haataja

Teemu Haataja oli huippulahjakas ja huippunopea Siilinjärven Pesiksen kasvatti. Hän oli myös erinomainen vaihtolyöjä. Haataja voitti urallaan kerran etenijätilaston ja kerran kärkilyöntitilaston. Hän oli myös huippuetenijäksi siinä mielessä erikoinen, ettei Haataja lainkaan syöksynyt. 11 Itä-Lännen mies.

6. Hannu Litmanen

Hannu Litmanen oli Siilinjärven Ponnistuksen 1980-luvun ihmejoukkueen paras ja tärkein pelaaja – ja Litmasen pesäpallosuvun kirkkain tähti. Litmanen pelasi suuressa roolissa kakkospolttajana ja oli erinomainen myös mailassa. Hänellä oli hyvä käsi, minkä lisäksi Litmanen oli taitava kotiuttaja. 11 Itä-Länttä.

7. Matti Venäläinen

Matti Venäläinen oli Puurtilan Kisa-Poikien 60-luvun kotiuttajaässä, joka voitti kaudella 1966 19-vuotiaana SM-sarjan lyöjäkuninkuuden. Venäläinen pitää edelleen hallussaan yhden pääsarjaottelun kunnariennätystä neljällä kunnarillaan. Venäläinen kruunasi uransa voittamalla vuonna 1973 SM-kultaa Puna-Mustissa. Pelasi kolmessa Itä-Lännessä.

8. Jarkko Perttula

Jarkko Perttula oli Siilinjärven Pesiksen kasvatti, joka pelasi urallaan SiiPen lisäksi Sotkamossa, Kuopiossa, Kiteellä ja Joensuussa. Perttula oli 2000-luvun alun parhaita koppareita Superpesiksessä. Hän oli sisällä vaihtaja ja etenijä, ja valittiin kuudesti Itä-Länteen. Perttula sattui urallaan oikeaan paikkaan oikealla hetkellä vain kerran, sillä hän voitti urallaan vain yhden mitalin, hopeaa Sotkamossa 2000.

9. Heikki Kilpeläinen

Heikki Kilpeläinen oli Puurtilan Kisa-Poikien 60-luvun lukkari ja tärkeä sisäpelaaja. Hänet valittiin vuonna 1966 Vuoden lukkariksi, vaikka Puurtila putosi SM-sarjasta. Pelasi kolmessa Itä-Lännessä. SM-hopealla 1964 ja 1965.

10. Saku Kapanen

Lappeenrannassa syntynyt Saku Kapanen oli Juvan Pallon kasvatti, joka voitti Kiteellä pelatessaan kolme Suomen mestaruutta 1999, 2000 ja 2005. Kapanen voitti urallaan yhteensä kymmenen mitalia. Hän oli erinomainen etenijä ja hyvä vaihtaja. Pelasi kolmessa Itä-Lännessä.

Extra: Sami Joukainen

Savolaisissa seuroissa on pelannut Raimo Papinahosta ja Sami Haapakoskesta alkaen useita muualta Suomesta tulleita erinomaisia pelaajia. Heistä kovinta jälkeä savolaisseuroissa teki Sami Joukainen, joka voitti Puijon Pesiksessä  Superin lyöjäkuninkuuden kolmena vuonna peräkkäin vuosina 2003, 2004 ja 2005. Lisäksi Joukainen jätti puumerkkinsä savolaisseuroista Juvan Palloon ja Kelta-Mustiin.