FA Cupissa on nähty viikonloppuna jälleen legendaarista cup-taikaa. Liigan ulkopuolinen Tamworth oli lähellä jättiyllätystä Tottenhamia vastaan, kunnes taipui jatkoajalla maalein 0-3. Myös Kakkosliigan Bromley piti pitkään tiukoilla Newcastlea. Jukka, miten ihmeessä tällainen cup-magiikka on mahdollista Englannissa, muttei esimerkiksi Suomessa?

Ensimmäinen selitys löytyy numeroista. Englannissa on noin 40 000 jalkapalloseuraa, kun Suomessa seuroja on noin tuhat. Jalkapalloa pelaa harrastusmielessä Englannissa vajaat 12 miljoonaa ihmistä, Suomessa 500 000 ihmistä.

Rekisteröityjen pelaajien määrää ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska jalkapallo on organisoitu hieman eri tavalla Englannissa. Pelkästään Englannin Jalkapalloliiton alaisissa sarjoissa pelaa kuitenkin yli 800 000 pelaajaa, kun Suomen Palloliiton rekisterissä on noin 150 000 pelaajaa.

Numerot tarkoittavat käytännössä tason leveyttä. Hyvän pelaajan määritteleminen on toki viivan piirtämistä veteen, mutta määriteltiinpä hyvyys miten tahansa, hyvien englantilaisten pelaajien määrä on moninkertainen verrattuna hyvien suomalaisten pelaajien määrään – eli hyvät pelaajat eivät lopu yhtä jyrkästi kuin Suomessa.

Eric Batty (1931-1994) kuvasi eroa aikoinaan Veikkaajassa osuvasti siten, että jos Englannin ja Suomen maajoukkueet kohtaavat toisensa, ottelu voi hyvinkin päättyä tasan – mutta jos tuhat parasta englantilaista ja suomalaista joukkuetta kohtaisivat toisensa, englantilaiset seurat voittaisivat jokaisen ottelun yhteismaalierolla 10 000 – 7.

Toinen selittävä tekijä tason leveyden lisäksi on käsitteisiin liittyvä harha.

Kun FA Cupissa puhutaan liigan ulkopuolisesta seurasta, silloin samaan kasaan niputetaan yli 600 seuraa. Tamworth pelaa  liigan ulkopuolisista seuroista kaikista korkeimmalla tasolla eli viidenneksi korkeimmalla sarjatasolla koko Englannissa. Se on siis tässä yli 600 liigan ulkopuolisen joukkueen pyramidissa korkeimmalla huipulla.

Viidenneksi korkein sarjataso ei myöskään tarkoita samaa asiaa kuin viitosdivisioona Suomessa. Tottenhamin ja Tamworthin välissä on tällä hetkellä sarjataulukoissa 98 seuraa eli jos esimerkiksi Inter kohtaisi Suomen Cupissa ”Suomen Tamworthin”, sen vastustaja olisi silloin joku Kolmosen seura.

Jokainen toki ymmärtää, että Valioliigan tähtiseurojen pitäisi heittämällä kaataa Tamworthin kaltaiset liigan ulkopuoliset seurat, mutta maailma ei ole aina niin mustavalkoinen.

Tottenham-ottelu pelattiin Tamworthin kotistadionilla, jossa pelialustana on tekonurmi. Oli selvää jo ennen ottelua, etteivät Valioliigan primadonnat vaaranna itseään pistämällä kaikkea peliin – varsinkin, kun Tottenham kohtaa jo keskiviikkona paikallisottelussa rakkaimman vihollisensa Arsenalin.

Siksi Tottenham tuli otteluun puolivillaisella asenteella ja pelasi puolivillaisen ottelun. Jos Tamworth olisi onnistunut varsinaisella peliajalla niissä loppuhetkien tilanteissaan, maanantaiaamuna otsikot eivät olisi mahtuneet Englannissa takasivuille. Jatkoajalla Tottenham lisäsi kuitenkin tempoa ja iski kolme maalia.

Englannissa on puhuttu paljon FA Cupin arvostuksesta. Arvostetaanko FA Cupia enää samalla tavalla kuin ennen?

Ei arvosteta. FA Cup oli vielä 1970- ja 1980-luvuilla äärimmäisen haluttu ja himoittu pokaali. Kuvaavaa oli, että jos englantilaisilta pelaajilta kysyttiin, mikä on heidän unelmansa, valtaosa vastasi siihen aikaan, että FA Cupin voittaminen Wembleylla.

Sen jälkeen on muuttunut kaksi asiaa.

Englantiin alkoi 1970-luvun lopulla virrata ulkomaalaisia pelaajia, joilla ei ollut samanlaista kulttuurillista suhdetta FA Cupiin kuin englantilaisilla tai brittiläisillä pelaajilla. Jos heiltä kysyttiin suurinta unelmaa, vastaus oli yleensä maailmanmestaruuden voittaminen.

Nyt on oltu jo 20-30 vuotta tilanteessa, jossa monet joukkueet on vuorattu ulkomaalaisilla pelaajilla. Heistäkin FA Cupin voittaminen on varmasti hienoa, mutta ei se unelmien listan kärjessä ole.

Toinen asia on jalkapallon muuttuminen. Tänä päivänä Mestarien liiga on monille pelaajille kaikista halutuin ja arvostetuin kilpailu, mikä näkyy muun muassa siinä, että huippupelaajien siirtoratkaisuja ohjaa se, pelaako joukkue Mestarien liigassa vai ei.

Nykymaailman valoissa myös MM-kisat ja EM-kisat ovat ajaneet kirkkaasti FA Cupin ohitse. Ne ovat Englannissa kilpailuina a-luokkaa yhdessä Valioliigan ja Mestarien liigan kanssa. FA Cup on vähempiarvoisempi kisa ja Liigacup vielä astetta vähempiarvoisempi.

Toki tätäkin asiaa voi katsoa useammasta näkökulmasta. Kaikki pelaajat eivät voi unelmoida Englannin maajoukkueessa tai Valioliigan kärkiseurassa pelaamisesta – eivätkä he voi unelmoida edes FA Cupin voittamisesta.

He voivat – kuten Tamworthin pelaajat tänään – kuitenkin unelmoida Tottenhamin kaltaisen jättiläisen kaatamisesta. Jos Tamworth olisi voittanut Tottenhamin, voitto olisi hehkunut jokaisen pelaajan ja jokaisen Tamworthin kannattajien sydämissä heidän elämänsä loppuun asti ja vielä seuraavillekin sukupolville.

Siitä FA Cupin taika ja unelmat on tehty.

Miksi Suomen Cupilla ei ole samanlaista cupin sädekehää kuin FA Cupilla?

Kysymys ei ole vain Suomesta, vaan suurimmasta osasta jalkapallomaita. FA Cup on edelleen ainutlaatuisin cup-kisa maailmassa, vaikka senkin kirkkain hohto on himmennyt.

Tärkein selittävä tekijä FA Cupin asemaan on historia. FA Cup alkoi vuonna 1871 eli 17 vuotta ennemmin kuin Englannissa pelattiin ensimmäinen Englannin liigan ottelu. Näin FA Cup oli juurtunut Englannin jalkapalloilulliseen maaperään aiemmin. kuin sarjajalkapallo. Esimerkiksi MM-kisoihin Englanti osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1950 eli lähes 80 vuotta myöhemmin FA Cupin syntymisen jälkeen.

FA Cup oli pitkään, jopa 1980-luvulle saakka, monessa mielessä arvostetumpi kilpailu kuin Englannin liiga. Sen ympärille oli syntynyt omanlaisensa karnevaalimainen perinne, jota ruokki se, että myös pienemmillä seuroilla oli kerran vuodessa mahdollisuus unelmoida jostain suuremmasta. Vaikka vain siitä yhdestä isosta voitosta.

Hereford United ei tule koskaan voittamaan liigamestaruutta, mutta kukaan ei voi viedä siltä seuran historian suurinta tähtihetkeä – sitä, kun Hereford voitti liigan ulkopuolella pelatessaan suuren ja mahtavan Newcastlen FA Cupissa tammikuussa 1972 Edgar Streetillään.

Suomessa meillä ei ole ollut samanlaista cup-perinnettä. Mestaruussarja alkoi vuonna 1908 ja Suomen Cup syntyi Juuso Waldenin ideoimana vuonna 1955. Vaikka Suomen Cupissakin on pelattu muutamia historiallisia otteluita, Suomen Cup ei ole koskaan lähtenyt oikeasti lentoon.

Voitaisiinko Suomen Cupin aseman parantamiselle tehdä jotain?

Jos jollakin on loistava idea, käsi pystyyn ja ideat esille.

Kuuluin itse Veikkauksessa ollessani pieneen työryhmään, joka mietti, mitä Suomen Cupille voitaisiin tehdä. Vaikka into oli kova, työ osoittautui yhtä haastavaksi kuin olisi yrittänyt ajaa käärmettä pyssyyn.

Olen seurannut puolella silmällä harrastefutiksen puolella pelattavia Simo Syrjävaara Cupia ja Palis Cupia. Niissä on sellaista henkeä, jolla voisi möyhentää myös Suomen Cupin alla palavaa tulta.

En kuitenkaan pidä järkevänä sitä, että Suomen Cupia verrattaisiin FA Cupiin. Tärkeintä on miettiä, miten Suomen Cup voi hyvin ja miten sitä voitaisiin kehittää. Riittää, että se on meille suomalaisille tai ainakin Suomen Cupia pelaaville pelaajille mahdollisimman hieno ja toimiva kilpailu.