The Athleticin David Ornsteinin mukaan Arsenalin hyökkääjä Kai Havertz on loppukauden sivussa takareisivamman vuoksi. Jukka, mitä tämä tarkoittaa Arsenalin kannalta?

Tämä tarkoittaa sitä, että Arsenal voi unohtaa viimeisetkin haaveet Liverpoolin tavoittamisesta ja liigamestaruuden voittamisesta tällä kaudella.

Myös Arsenalin näkymä Mestarien liigassa romahti samalla hetkellä, kun Havertzin vamman vakavuus selvisi.

Arsenal on Mestarien liigan pudotuspelivaiheen kaaviossa selvästi haastavammalla puolella.  Se voi vielä selvitä pudotuspelien ensimmäisestä kierroksesta, sillä vastaan tulee joku nelikosta Juventus/PSV, Milan/Feyenoord. Sitten seinä kuitenkin jyrkkenee nopeasti, sillä Arsenal on reitillä, jossa se kohtaisi väistämättä Real Madridin, Bayern Münchenin, Atlético Madridin ja Bayer Leverkusenin tasoisia joukkueita.

Kaavio olisi ollut terveellekin Arsenalille haastava. Nyt se on mahdoton.

Miksi Havertzin loukkaantuminen on niin tuhoisa Arsenalille?

Kysymys ei ole vain Havertzista.

Arsenalilla on varmuudella loppukauden sivussa Gabriel Jesus, joka oli Havertzin tärkein tuuraaja.

Kaiken lisäksi Bukayo Saka on sivussa vielä ainakin maaliskuulle asti. Saka ei ole vain Arsenalin paras ja tärkein pelaaja, vaan myös tärkein maalipaikkojen luoja ja Havertzin ohella toiseksi tärkein maalintekijä.

Kolmas iso hyökkäyssuunnan menetys on Gabriel Martinelli, joka on sivussa myös maaliskuun loppupuolelle saakka.

Näin ollen Arsenal on tilanteessa, että sen hyökkäyskalusto on lähiviikkoina äärimmäisen ohut ja kärkimieheksi pitää puristaa joku laitapelaaja. Vaihtoehdot ovat lähinnä Leoandro Trossard, Raheem Sterling ja 17-vuotias Ethan Nwaneri.

Sakan ja Martinellin paluut helpottavat tilannetta, mutta Arsenalilla ei ole senkään jälkeen yhtään varsinaista kärkipelaajaa.

Havertz on saanut paljon rapaa tälläkin kaudella, mutta hän on tehnyt tällä kaudella Valioliigassa yhdeksän maalia ja cupit mukaan lukien 15 maalia.

Sen lisäksi Havertzin kokonaisvaltainen panos on todella suuri. Vaikka whoscored.comin arvosanat eivät olekaan Jumalan sanaa, Havertzin pistekeskiarvo on kuitenkin Arsenalin toiseksi korkein Sakan jälkeen. Se ei toki kerro kaikkea, mutta antaa suuntaa, millaisesta menetyksestä Havertzin loukkaantumisessa on kysymys.

Mikä selittää Arsenalin ajautumisen tällaiseen kriisiin?

Tässä on kaksi tasoa.

Ensimmäinen on se, miksi Arsenalille on tullut tällä kaudella näin valtava määrä loukkaantumisia. Sakan, Havertzin, Martinellin ja Jesusin lisäksi Martin Ødegaard oli syksyllä sivussa vajaat kolme kuukautta, Ben White on ollut sivussa marraskuun alusta lähtien ja Takehiro Tomiyasu käytännössä koko kauden. Lisäksi loukkaantumisista ovat kärsineet myös Riccardio Calafiori ja Mikel Merino.

Onko kysymys ollut vain pelkästään huonosta onnesta vai onko taustalla joku syvempi syy liittyen esimerkiksi harjoittelun ja lihashuoltoon? Tätä kysymystä Arsenalissa varmasti mietitään ja tullaan jatkossakin miettimään, sillä Arsenal on menettänyt lyhyen ajan sisällä kaksi elintärkeää palasta terveydenhuolto-osastoltaan Manchester Unitedille – koko terveydenhuollosta vastanneen Gary O’Driscollin ja fysio Jordan Reecen.

Toinen iso kysymys on se, että Arsenal on vahvistanut viimeisissä siirtoikkunoissa ennen kaikkea puolustustaan ja keskikenttää, mutta lyönyt laimin hyökkäyskaluston vahvistamisen. Itse asiassa Arsenal lähti jo tähän kauteen viime kautta ohuemmalla hyökkäyskalustolla, sillä se myi kesällä Eddie Nketiahin ilman, että olisi hankkinut hänelle korvaajaa.

Tammikuussa Arsenal otti vieläkin suuremman riskin. Tiedettiin, että Jesus on loppukauden sivussa ja Havertz ainoa hyökkääjä, mutta silti siirtoikkunan sulkeutuessa Arsenal ei ollut vahvistanut hyökkäyskalustoaan millään tavalla.

Ymmärrän vielä sen, ettei Arsenal ostanut tammikuussa sellaista huippukallista hyökkääjää, jonka ostaminen olisi romuttanut kesän siirtosuunnitelmia ja estänyt esimerkiksi Arsenalin tavoitteleman kärkimiehen oston.

Se on kuitenkin anteeksiantamatonta, että Arsenal ei lainannut loppukaudeksi ketään, joka olisi varmistanut ainakin sen, että jos Havertzille tapahtuu jotain, taisteluun ei tarvitse lähteä tyhjin käsin.

Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa kädessä ei ole yhtään kuvakorttia Havertzin tilalle.

Kuulostaa kuitenkin siltä, että annat jonkinlaisen synninpäästön Arsenalille tammikuun siirtoikkunasta. Miksi?

Jalkapallojoukkueen rakentamisessa on kysymys useamman vuoden kestävästä maratonista. Ennen erittäin tiukkoja kulurajoitteita Arsenal olisi voinut omistajiensa rahoilla ostaa joukkueen täyteen maailmanluokan pelaajia hyvinkin nopeasti, kuten Manchester City ja Chelsea tekivät aikoinaan.

Se aika on kuitenkin mennyt. Nyt Arsenalia on rajoittanut se, että se on saanut tehdä kolmen kauden aikana yhteensä vain 105 miljoonaa puntaa tappiota joukkueen kuluissa, joihin lasketaan mukaan siirtosummat, palkat ja agenttipalkkiot.

Arsenal ei pelannut kaudella 2021-22 lainkaan eurocupeissa. Tuo tyhjä vuosi on rajoittanut Arsenalin kuluttamista kausina 2021-22, 2022-23 ja 2023-24 – eli viime kesäkuun loppuun saakka.

Seuraava haaste oli se, että Arsenal pelasi kaudella 2022-23 Eurooppa-liigassa, jossa tulot ovat merkittävästi pienemmät kuin Mestarien liigassa.

Vaikka tilanne on parantunut viime ja tämän kauden Mestarien liigassa pelaamisen ansiosta, vasta heinäkuussa alkava uusi tilikausi 2025-26 on sellainen, jossa Arsenalilla on possakassaan kolmen Mestarien liiga -kauden tulot – eli kahden edellisen kauden ja ensi kauden.

Esimerkiksi tällä kaudella Arsenal on tienannut Mestarien liigassa pelkästään palkintorahoina tähän mennessä jo yli 90 miljoonaa puntaa.

Talouden käyrät tarkoittavat sitä, että Arsenal voi vahvistaa joukkuetta kesällä todella raskaalla kädellä ja käyttää rahaa uusien pelaajien ostamiseen jopa 250-300 miljoonaa puntaa.

Se tarkoittaisi uuden kärkimiehen ostamista, olipa kysymys sitten Alexander Isakista tai Benjamin Seskosta, ja uuden laiturin ostamisesta luokkaa Nico Williams. Lisäksi jo nyt keskikenttäpelaaja Martin Zubimendin ja kakkosmaalivahti Joan Garcian ostamista pidetään likimain sovittuna asiana.

Arsenalin ennakoidaan myös keventävän palkkakuormaansa toisesta päästä. Kiernan Tierney on jo sopinut siirtyvänsä kesällä Celticiin ja Jorginho Flamengoon. Myös Oleksander Zinchenkon, Jakub Kiwiorin ja jopa Thomas Parteyn Arsenal-päivät päättyvät kesällä. Sterlingin ja Neton lainasopimuksia Arsenal ei tule missään tapauksessa jatkamaan.

Se, miten Arsenal toimi tammikuussa, oli tyhmää, mutta se, miten se on toiminut pidemmässä kaaressa on järkevää – lukuun ottamatta sitä, että se on jättänyt kärkimieskaluston vahvistamisen likimain heitteille.