Manchester Unitedin kausi synkkeni entisestään, kun se hävisi FA Cupin 5. kierroksella Fulhamille rankkareilla. Jukka, joko marraskuussa palkattu manageri Rúben Amorim pitäisi erottaa, kuten mediassa on viime päivinä vihjailtu?

Jalkapallossa on helppoja ja vaikeita kysymyksiä – ja sitten on kysymyksiä, joihin on mahdoton vastata. Nyt ollaan lähellä tuota mahdottomuuden rajaa.

Toisella puolella lautasta on se, että Amorim on ollut Manchester Unitedin managerina vasta reilut kolme kuukautta. Se on niin lyhyt aika, ettei tässä kohtaa olisi normaalitilanteessa vielä niin järeiden toimenpiteiden aika.

Manchester Unitedin tilanne ei ole kuitenkaan normaalitilanne.

Amorimin potkujen kannalta kaikista painavin asia on Unitedin äärimmäisen haastava taloudellinen tilanne.

Arvostettu jalkapallopallotalouden Stefan Borson arvioi, että Manchester Unitedin pelasti tällä kaudella pisteiden vähentämiseltä vain se, että Valioliiga salli Unitedin uusimmissa kulurajoituslaskelmissa kaksi täysin poikkeuksellista vähennystä – 40 miljoonan punnan suuruisen koronavähennyksen ja 35 miljoonan punnan vähennyksen liittyen osakekauppaan INEOSin kanssa.

United on tehnyt viimeisen kolmen vuoden aikana yli 300 miljoonaa puntaa tappiota ja kierre jatkuu edelleen, vaikka operatiivista valtaa käyttävä Sir Jim Ratcliffe on leikannut rajulla kädellä henkilökunnan määrää ja muita kuluja ja nostanut lippujen hintoja niin paljon, että hän on saanut Unitedin kannattajaryhmät sotajalalle.

Tässä tilanteessa Unitedille olisi elintärkeää, että se selviytyisi ensi kaudeksi Mestarien liigaan.

Jos United ei selviydy ensi kaudeksi Mestarien liigaan, se jää ilman Mestarien liigan tuloja, jotka ovat kaudessa menestyksestä riippuen jopa 100-150 miljoonaa puntaa.

Valioliiga-seurat suunnittelivat rajoittavansa kuluja ensi kaudesta alkaen siten, että seurat saavat käyttää liikevaihdostaan 85 prosenttia pelaajien ja valmentajien palkkoihin, pelaajasiirtoihin ja muihin pelitoimintaan liittyviin operatiivisiin kuluihin.

Seurat päättivät kuitenkin viime kuussa, että ensi kaudella noudatetaan edelleen vanhaa kulurajoitusmallia, jonka mukaan seuran jalkapallo-operatiiviset kulut saavat olla kolmen vuoden tarkastelujakson aikana miinuksella maksimissaan 105 miljoonaa puntaa.

Päätös tarkoittaa, että Manchester Unitedilta leikkautuu tuo 100-150 miljoonaa puntaa ensi kauden kulutuksesta. Sen päällä Unitedin niskassa on ensi kaudella myös se, ettei se selvinnyt täksikään kaudeksi Mestarien liigaan.

Toki Eurooppa-liigassa pelaaminen helpottaa hieman tilannetta. Manchester United on kuitenkin tienannut tämän kauden Eurooppa-liigassa tähän mennessä palkintorahoina vain vajaat 20 miljoonaa puntaa, kun esimerkiksi Liverpoolin vastaavat tulot Mestarien liigassa ovat olleet tähän mennessä jo yli 90 miljoonaa puntaa.

Se kysymys, jonka Manchester Unitedin johto joutuu itselleen asettamaan, on, kuinka tärkeitä Mestarien liigan ensi kauden tulot ovat sen tulevaisuuden kannalta – ja millaisia ratkaisuja seurajohdon täytyy tehdä, jos noihin rahoihin halutaan päästä käsiksi?

Sunnuntaisessa putoamisessa FA Cupista olisi helppo mennä rangaistuspotkukisan marginaalien taakse, mutta Manchester Unitedin todellinen ongelma ei ole kaksi missattua rankkaria.

Todellinen ongelma on Unitedin pelillisten esitysten taso Amorimin aikana.

Vanhan nyrkkisäännön mukaan uudelta valmentajalta menee noin kaksi kuukautta, jotta hänen kädenjälkensä alkaa näkyä kentällä. Amorimin ongelmana on ollut, että hänen kädenjälkensä on ollut alusta pitäen enemmän tai vähemmän kaoottinen. Hän on yrittänyt härkäpäisesti ajaa sisään 3-4-3-pelitapaansa, muttei ole saanut siirrettyä ideologiaansa kentälle eivätkä pelaajat ole ostaneet hänen ajatuksiaan pelitavasta.

Jos Unitedin johto haluaa oikeasti tavoitella kaikin keinoin ensi kauden Mestarien liigan rahoja, heidän on pakko yrittää muuttaa Unitedin kurssi – ja ainoa vaihtoehto on silloin heivata Amorim pihalle.

Toki United voi hänenkin johdollaan voittaa Eurooppa-liigan ja päästä sitä kautta Mestarien liigaan, mutta tällä hetkellä prosentit ovat marginaalisia.

Eli pistäisitkö Amorimin lankulle?

Riippuu siitä, mitä United tavoittelee loppukauden aikana.

Sen ainoa reitti ensi kauden Mestarien liigaan vaatii Eurooppa-liigan voittamista ja tavoitteen toteutuminen Amorimin ohjissa on epätodennäköistä.

Seuraajan palkkaamiseen liittyy toki myös omat riskinsä, mutta kumpi on tässä tilanteessa järkevämpi ratkaisu – nostaa kädet suosiolla ylös vai edes yrittää?

Jos Unitedin johto katsoo, että ensi vuoden Mestarien liigan rahat eivät ole elintärkeitä, silloin Amorimille kannattaa antaa lisää aikaa ja katsoa, mitä tapahtuu ensi kaudella, kun hän saa muokattua joukkuetta haluamanlaisekseen.

Toki haasteena kesän siirtoikkunassa on raha, mutta limiittiä on mahdollisuus kasvattaa myymällä kylmästi sellaisia pelaajia, jotka muussa tapauksessa kannattaisi pitää. Jos United ei selviydy ensi kaudeksi Mestarien liigaan, silloin jokainen Unitedin pelaaja on ostettavissa, jos vain hinnasta ja ehdoista sovitaan – ja jos pelaaja itse haluaa lähteä Old Traffordilta.

Se on pelin henki kesällä kentän tasolla. Sen päällä on sitten seurataso, jossa myös vallitsee samanlainen kaaos kuin kentällä. Jos nyt pitäisi lyödä vetoa siitä, mitä Old Traffordilla tulee tapahtumaan, tarkistaisin ensimmäiseksi, millaiset kertoimet olisi sille vaihtoehdolle, että Manchester Unitedin omistaa syksyllä Sheikki Jassim.