Wilman Murron esitykset Ruotsi-Suomi-ottelussa eivät vakuuttaneet ElmoTV:n seiväshyppyasiantuntijaa ja entistä seiväshypyn Suomen ennätysmiestä Erkki Mustakaria.

Murto sijoittui Elina Lampelan jälkeen kisassa toiseksi. Hänen parhaakseen jäi 443. Murto yritti kolmesti korkeudesta 453, muttei onnistunut yrityksissään.

Lampelan voittotulos sunnuntaina oli 453. Suomen kolmas edustaja Saga Andersson oli neljäs tuloksella 427.

”Kylmä totuus on se, että Tokion MM-kisat tulevat Wilman kannalta vastaan liian nopeasti. Wilma varmaankin valitaan MM-kisajoukkueeseen, mutta Wilman pitäisi miettiä itse, kannattaako hänen lähteä MM-kisoihin. Nämä esitykset ja käytössä oleva aikaikkunan viittaavat siihen, että Tokiosta ei ole muuta luvassa kuin osallistumisen ja seiväskavereiden tapaamisen iloa”, Mustakari sanoo.

Mustakarin mukaan ongelmana on edelleen vauhti, kuten kauden avauskisassa Oulussa.

”Kun Wilma voitti Euroopan mestaruuden ja oli yksi maailman parhaista seiväshyppääjistä, hänen aseensa oli hyvän tekniikan lisäksi vauhti. Näiden kaikkien loukkaantumisten jälkeen Wilman vauhti ei ole yksinkertaisesti tällä hetkellä riittävällä tasolla.”

”Hänen vauhtinsa on liian lyhyt ja liian hidas telineille tultaessa, jotta hän voisi käyttää jäykempiä seipäitä, mikä on välttämätöntä huippukorkeuksista hypättäessä. Tämä näkyi hyvin Ruotsi-ottelussa. Kun hän vaihtoi jäykemmän seipään 453:ssa, niin eihän siinä ollut kysymys enää edes yrityksestä.”

Tokion MM-kisat alkavat 13. syyskuuta eli kolmen viikon päästä.

”Totta kai Wilma on voinut tehdä harjoituksissa sellaisia hyppyjä ja sellaisella vauhdilla, että tilanne olisi hieman parempi kuin miltä se ulospäin näkyy. Oulun ja Ruotsi-ottelun perusteella kovin positiivisen kuvan piirtäminen on kuitenkin mahdotonta. Wilma voisi parhaimmillaan päästä Tokioon mennessä 460:n, ehkä jopa 465:n kuntoon, mutta valitettavasti se ei riitä Tokiossa välttämättä edes loppukilpailupaikkaan.”

”Jos Wilman tilanteessa ei ole mitään piilotettua ihmettä, sanoisin silloin, että Wilman olisi parempi sanoa, että palataan asiaan hallikauden alkaessa ja katsotaan sitten missä mennään.”

Mustakari harmittelee myös sitä, että Murto vaihtoi keväällä valmentajaa, kun hänen ja Jarno Koivusen tiet erosivat.

”Emme tietenkään tiedä, millaisia henkilötason koukeroita kaksikon eroon liittyi, mutta Wilman nykyisen tilanteen kannalta ajoitus ei ollut optimaalinen. Koivunen teki Wilmasta yhden maailman parhaista seiväshyppääjistä ja tuntisi yli 15 vuoden yhteistyön perusteella varmasti parhaiten sen, miten tässä tilanteessa olisi kannattanut ja kannattaisi tulevina viikkoina toimia.”

Mustakarin mukaan Tokion kannattaisi lähtee vain yksi naishyppääjä, Elina Lampela.

”Elina on paikkansa MM-kisoissa ansainnut, mutta häneltä on turha odottaa mitään yliluonnollista. Elina voi parhaimmillaan hypätä hyvissä olosuhteissa 460-465 lukemiin, mutta Tokiossa jo loppukilpailuun pääseminen on niillä korkeuksilla haastavaa.”

”Maailmassa on niin monta 470:n hyppääjää, että jos olosuhteet ovat karsinnassa säälliset, finaalipaikkaan tarvitaan todennäköisesti 470:n ylitys.”

Saga Anderssonin Mustakari jättäisi kasvamaan kotimaahan.

”Sagalla on potentiaalia, mutta hänen pitäisi miettiä, mihin suuntaan hänen uraansa kannattaisi lähteä viemään. Hän hyppää tällä hetkellä liian löysillä seipäillä, minkä seurauksena hän hyppynsä nousevat liian jyrkästi ylöspäin ja tulevat siitä johtuen liian jyrkästi alaspäin.”

”Sagan käyttämillä löysillä seipäillä voidaan hyvissä olosuhteissa ja ilman paineita pommittaa 450:n rajaa, mutta jos Saga haluaa nostaa oikeasti tasoaan, silloin on pakko siirtyä jäykempiin seipäisiin, jolloin on saatava lisää vauhtia. Toki myös tekniikassa on vielä tekemistä, mutta jos Saga jatkaa löysillä seipäillä hyppäämistä, tuota ylempää niillä ei juurikaan hypätä”, Mustakari sanoo.