Kuopion Palloseura pelasi torstaina jo toisen tasapelin Konferenssiliigassa, kun se jakoi pisteet islantilaista Breidablikia vastaan Reykjavikissa maalein 0-0.

KuPSin ensimmäisen ottelu moldovalaista Dritaa vastaa päättyi kolme viikkoa sitten 1-1-tasapeliin. Näin kuopiolaisilla on kahden kierroksen jälkeen koossa kaksi pistettä.

Konferenssiliigan sarjavaiheessa pelataan kuusi ottelua, minkä jälkeen 24 parasta joukkuetta pääsevät jatkopeleihin – kahdeksan parasta suoraan pudotuspelikierroksille ja sijoille 9-24 sijoittuneet joukkueet kaksiosaiseen jatkokarsintaan.

Viime vuonna jatkopaikka irtosi seitsemällä pisteellä, joten KuPSilla on pitkä matka jatkopeleihin, sillä se kohtaa neljässä jäljellä olevassa ottelussa Tampereella Slovan Bratislavan ja FK Lausanne-Sportin sekä vieraissa puolalaisen Jagiellonia Białystokin ja Crystal Palacen. Yksikin piste lopuista otteluista olisi reaalimaailmassa yllätys.

Vaikka KuPS ei selviäisikään jatkokarsintaan, jo selviytyminen Konferenssiliigan sarjavaiheeseen on siltä upea saavutus. Tuon saavutuksen makeutta KuPSin konttorilla lisää se, että jo pelkkä selviytyminen sarjavaiheeseen toi sen kassaan 3,17 miljoonaan euroa ja nämä nyt pelatut kaksi tasapeliä 266 000 euroa.

Näiden päälle tulevat muut kesän aikana tienatut eurocuprahat ja ne rahat, jotka KuPS saa raavittua jäljellä olevista neljästä Konferenssiliigan sarjavaiheen ottelusta sekä lopullisesta sijoituksesta 36 sarjataulukossa.

***

KuPS ei ole menestynyt tänä syksynä vain eurokentillä. Se johtaa myös huipputasaista Veikkausliigan mestaruustaistelua, kun jäljellä on enää neljä kierrosta.

Kaikki siis hyvin Kuopiossa – vai onko?

Aitio uutisoi kuukausi sitten, että KuPS harkitsee päävalmentaja Jarkko Wissin vaihtamista tämän kauden jälkeen. Wiss palkattiin KuPSin päävalmentajaksi viime kauden jälkeen Jani Honkavaaran siirryttyä muille maille vierahille.

Hieman Aition uutisen jälkeen Wissin kakkosvalmentaja ja seuran urheilujohtaja Sixten Boström kertoi Österbottens Tidningin haastattelussa, että KuPS oli unohtanut käyttää hänen sopimuksessaan olleen optiopykälän.

***

Päättipä KuPS lopulta vaihtaa tämän kauden jälkeen valmennusjohtoaan tai ei, Wissin ja Boströmin tulevaisuuden ympärille noussut pienimuotoinen kohu nostaa esille mielenkiintoisen kysymyksen:

Milloin ja millä perusteella hyvää työtä tehnyt valmentaja voidaan pistää vaihtoon?

Kysymys on ajankohtainen muissakin seuroissa. Jaro ilmoitti tällä viikolla, ettei se tee uutta sopimusta joukkueen Veikkausliigaan viime syksynä nostaneen ja Jaron tällä kaudella komeasti seitsemänneksi luotsanneen Niklas Widjeskogin kanssa.

Jääkiekon puolella Vaasan Sport erotti viime viikolla monien yllätykseksi päävalmentaja Juuso Hahlin ja palkkasi hänen tilalleen Doug Sheddenin. Esimerkiksi Aition Petteri Sihvonen piti Hahlia Sportin seurahistorian parhaana valmentajana.

Jaron ja Sportin ratkaisuja on helppo kritisoida – ja niin olisi myös sitä, jos KuPS vaihtaisi tämän kauden jälkeen päävalmentajaa, varsinkin jos Wiss luotsaisi euromenestyksen lisäksi KuPSin toiseen peräkkäiseen Suomen mestaruuteen.

***

Asia ei ole kuitenkaan mustavalkoinen.

Seuroilla on – tai ainakin niillä pitäisi olla – toimintaa ja päätöksiä ohjaavana ohjenuorana strategia. Siis seuran itsensä laatima ja päättämä suunnitelma, jolla haluttuihin päämääriin pyritään pääsemään.

Kun seurassa tehdään isoja tai pienempiä päätöksiä, kuvainnolliselle valotaululle pitäisi heijastaa kaksi kuvaa – tehtävä päätös ja strategia.

Jos kuvat sulautuvat toisiinsa, silloin toimitaan sovitun strategian mukaisesti. Jos eivät, silloin seurajohdon kannattaisi kysyä itseltään, olemmeko oikeasti ammattimainen organisaatio vai tonttu-ukkojen torstaiseura?

***

Esimerkiksi Widjeskogin tapauksessa kysymys kulminoitui siihen, että seurajohto haluaa nuorten pelaajien saavan enemmän vastuuta ja peliaikaa, jotta Jaro voisi rahoittaa toimintaansa myymällä kasvattamiaan ja kehittämiään pelaajia. Widjeskog painotti taas menestystä Veikkausliigassa ja peluutti siksi kokeneempia pelaajia.

Jaron strategiaa voidaan arvostella, mutta itse ydinkysymyksessä se toimi strategiansa mukaisesti. Widjeskogin tylyltä näyttävän kohtelun takana on viesti, että meidän strategiassamme pelaajien kehittäminen ja heidän myymisensä on tärkeämpää kuin se, olemmeko joku kausi Veikkausliigassa seitsemäs.

KuPS ei ole kertonut, mitä se päättää lopulta Wissin tulevaisuudesta. Se on kuitenkin tullut selväksi, että Wissin ja Boströmin jatkoa on KuPSin sisällä harkittu vakavissaan.

Onko kysymys ollut saman kaltaisista strategisista erimielisyydestä kuten Pietarsaaressa vai jostain muusta, selviää myöhemmin – jos selviää.

***

Myöskään menestyksen käsite ei ole yksiselitteinen.

HJK ei jatkanut syksyllä 2012 Antti Muurisen sopimusta, vaikka Klubi oli voittanut hänen alaisuudessaan neljänä vuonna peräkkäin Suomen mestaruuden – mukaan lukien kausi 2012.

HJK ei myöskään jatkanut syksyllä 2023 Toni Korkeakunnaksen sopimusta, vaikka Klubi oli voittanut hänen johdollaan samana syksynä Veikkausliigan mestaruuden ja edennyt Konferenssiliigan lohkopeleihin.

Klubissa katsottiin molemmilla kerroilla, ettei pelkkä mestaruuden tai edes mestaruuksien voittaminen riittänyt. Tarvittiin suomeksi sanottuna yksinkertaisesti parempi valmentaja.

HJK:n ratkaisuista voidaan olla monta mieltä, mutta ainakin Klubissa uskallettiin tehdä päätöksiä muillakin perusteilla kuin mestaruuksien voittamisella.

Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy. Haka juhli syksyllä 1995 Veikkausliigan mestaruutta päävalmentaja Jukka Vakkilan johdolla.

Mestaruusjuhlien jälkeisinä päivinä eräs Hakan sisäpiiriläinen totesi lakonisesti, että Hakan pitäisi erottaa Vakkila huomenna, mutta kenenkä selkäranka siihen riittäisi?

Ei riittänyt kenenkään. Vakkila jatkoi päävalmentajana ja vuotta myöhemmin Haka putosi Veikkausliigasta.

***

KuPSin upeaa syksyä on jäljellä vielä lähes kaksi kuukautta. Sinä aikana ratkeaa Veikkausliigan mestaruus ja KuPS pelaa neljä ikimuistoista eurocup-ottelua.

Jossain kohtaa saamme vastauksen myös kysymykseen Wissin ja Boströmin jatkosta.

Itse ratkaisu on toki näytelmässä mielenkiintoisin asia – mutta lähes yhtä mielenkiintoinen on se, miten ratkaisuun on päädytty.

Se kertoo paljon suuremman asian kuin vain se, saavatko Wiss ja Boström jatkopaperit vai eivät.