Seiskapelistä jäi taika puuttumaan, mutta se ei himmennä Tapparan ja KooKoon kautta
Tappara juhlii seurahistorian 21. mestaruutta kaadettuaan KooKoon seitsemännessä finaalissa 2-1. Timo Lehkonen niputtaa finaalisarjan.
Tappara otti seurahistoriansa 21. Suomen mestaruuden kaatamalla KooKoon seitsemännessä finaaliottelussa Nokia Areenalla keskiviikkona maalein 2-1 (2-0, 0-1, 0-0).
KooKoolle SM-hopea oli seuran ensimmäinen mitali.
ElmoTV:n jääkiekkoasiantuntijan Timo Lehkosen mukaan ottelun loppunumerot eivät kerro koko totuutta siitä, millainen ottelu keskiviikkona nähtiin.
”Tappara oli tässä seitsemässä finaalissa selvästi parempi joukkue. Se voitti kaikki maalipaikat 19-7. 19 maalipaikkaa tarkoittaa laskennallisesti 4-5 maalia, mutta KooKoo roikkui kiinni tuloksessa pitkälti Eetu Randelinin maalivahtipelin ansiosta”, Lehkonen sanoo.
”Tasakentällisin luotujen maalipaikkojen tilasto oli vielä tylympi, sillä KooKoo loi tasakentällisin vain kaksi maalipaikkaa, kun Tappara loi yhdeksän maalipaikkaa. Kaikkien maalipaikkojen tilastoa vääristi se, että KooKoo loi neljä maalipaikkaa pelatessaan viidellä kolmea vastaan.”
Materiaali loppui
Lehkosen mukaan KooKoon pelaamisessa näkyi se, että pitkän finaalisarjan rasitukset saivat sen lopulta kiinni.
”Ottelun asetelma tuli selväksi heti avauserässä, jossa Tappara voitti maalipaikat 9-1 ja ja meni 2-0-johtoon. Jos he olisivat onnistuneet tekemään kolmannen maalin, tämä ottelu olisi ollut ohi jo avauserässä. KooKoolle annettava tunnustus siitä, että se pystyi pitämään numerot siedettävinä ja se sai jopa pientä takaa-ajoa aikaiseksi, mutta tänään vastus oli liian kova.”
”KooKoolla näkyi se, että siltä puuttui kolme isoa pelaajaa, Ville Meskanen, Jesper Ahlroth ja Ari Gröndahl. Heiltä puuttui näin yksi joukkueen tärkeimmistä ratkaisijoista sekä kaksi elintärkeää pakkia. Sen lisäksi pakeista Kalle Loponen pelasi piikkien voimalla. KooKoon puolustuksen poissaolot ja loukkaantumiset olivat yksi iso muuttuja, joka alkoi kääntää finaalisarjaa Tapparan eduksi.”
”Tappara moukaroi KooKoon pakistoa koko tämän ottelusarjan ajan. Kiekkoa pelattiin syvään, pakkeja on taklattiin koko ajan ja kaksinkamppailuihin mentiin täysillä – ja se näkyi. Tuli mustelmia ja loukkaantumisia, ja etenkin KooKoon pakeilta alkoivat energiat loppua.”
”Varsinkaan tänään KooKoon pohjapelaaminen ei enää riittänyt. Tappara sai pelata pitkiä hyökkäyksiä ilman, että KooKoo olisi päässyt kiekolle.”
”Tapparan voi leveämmän materiaalinsa turvin jyrätä finaalisarjassa koko ajan neljän kentän voimin. He saivat kolmos- ja neloskenttiensä hyvien esitysten myötä anteeksi myös sen, että joukkueen molemmat tulosyksiköt eli ykkös- ja kakkoskenttä pelasivat finaalisarjan ja oikeastaan koko pudotuspelit alle oman tasonsa.”
”Esimerkiksi tänään Tapparan voiton kasvot oli nimenomaan Otto Rauhalan neloskenttä.”
Mestaruus on aina ansaittu
Vaikka Tapparan pelaamisessa oli Lehkosen mukaan ongelmansa, se on silti mestaruutensa ansainnut.
”Urheilussa voittaja on aina oikeassa ja nyt se on Tappara. Hattu päästä ja onnittelut Tapparalle”, Lehkonen sanoo.
”Myös Tapparan jättävälle Rikard Grönborgille pitää antaa tunnustus. Kaksi mestaruutta kolmessa kaudessa on kova saavutus – olkoonkin, että Tapparalla on ollut myös sellainen materiaali, jolla pitääkin taistella mestaruuksista. Mestaruuksia ei voiteta kuitenkaan paperilla, vaan kentällä, ja sen Tappara on Grönborgin johdolla tehnyt.”
”Tapparassa oli Jussi Tapolan perintönä erittäin vahva voittamisen kulttuuri, jota Grönborg ja muu valmennus pystyivät vaalimaan ja jatkamaan. Grönborg muutti rohkeasti myös Tapparan pelitapaa. Tapolan aikana pelattiin Meidän peliä, mutta Grönborg toi pohjoisamerikkalaisen suunnanmuutospelaamisen ja muutamien säätöjen jälkeen hän onnistui työssään erinomaisesti, kuten kaksi mestaruutta kertovat.”
”Se, että pelin rakenteissa oli ongelmia, ei isossa kuvassa ratkaissut mitään. Vain voittaminen ratkaisee ja siinä mielessä Grönborg jättää Tapparan ylpeänä.”
Osaamisen oppinäyte
Myös KooKoo ansaitsee Lehkosen mukaan onnittelut loistavasta kaudestaan.
”Kakkossija runkosarjassa, selviytyminen finaaliin ja finaalisarjan vieminen seitsemänteen peliin loukkaantumisten ja Tapparaa kapeammalla materiaalilla ovat äärimmäisen kovia saavutuksia.”
”KooKoon huikea menestys on perustunut ennen muuta osaamiseen. KooKoo on todella hyvin rakennettu joukkue ja koko seuraorganisaatiossa urheilu on ollut usean vuoden keskiössä. Ja näin se sitten näkyy.”
”Myös Jouko Myrrälle ja koko valmennukselle on annettava myös valtaisa tunnustus. KooKoolle on ollut tyypillistä, että pelaajat eivät ole KooKoossa ottaneet vain askelta ylöspäin, mitä pidetään jo hyvänä saavutuksensa. KooKoossa monet pelaajat ja koko joukkue on ottanut kaksi askelta ylöspäin.”
”Se kertoo siitä, että on tunnistettu hankintoja tehtäessä, missä pelaajissa voisi olla piilevää potentiaalia kehittyä ja valmennus on onnistunut heitä myös kehittämään.”
”Toivottavasti KooKoo pystyy uusimaan temppunsa tulevaisuudessa, sillä kun Liiga organisoidaan uudelleen, kilpailu huipulla tulee kiristymään ja voi olla, että KooKoon ja SaiPan kaltaisilla pienemmän budjetin seuroilla oli nyt hyvä aikaikkuna piikata”, Lehkonen sanoo.
