Tappiokierteessä ollut Kempele ehtii vielä välttämään sitä uhkaavan katastrofin
Kempeleen Kiri on alkukauden kriisijoukkue. Se on kuitenkin saanut avainpelaajansa takaisin ruotuun ja ehtii pelastaa vielä kautensa.
Kempeleen Kirin ajautui toukokuun lopun jälkeen uhkaavaan kierteeseen, kun se hävisi yhdeksästä ottelustaan peräti kahdeksan. Putki katkesi vasta torstaina, kun Kempele haki niukan 1-0-vierasvoiton Koskenkorvasta.
Kempeleen lähtötilanne tähän kauteen näytti paperilla hyvältä. Manseen siirtynyt koppari Perttu Olli oli korvattu Tuukka Etulalla ja muutenkin tilanne näytti pitkälti samanlaiselta kuin viime kaudella, jolloin Kempele sijoittui runkosarjassa kuudenneksi.
Tätä kautta ovat sotkeneet kuitenkin kolmen avainpelaajan loukkaantumiset. Olli Heikkala oli sivussa yhdeksästä ja Etula kahdeksasta ottelusta. Lukkari Ville Väliaho sai jo talvella jalkavamman, josta toipuminen täyteen pelikuntoon on ollut hidasta. Kempele joutuikin palkkaamaan ottelukohtaisella sopimuksella Pyry Kohosen kuuden ottelun ajaksi Väliahoa tuuraamaan.
Kempeleen sisäpeli on toiminut ulkopeliä paremmin. Kärkenä pelaava Teemu Hollanti on mennyt kentälle 60,8 prosentin ja joukkueen kurkihirsipelaaja Tuomas Jussila on pyörittänyt sisäpeliä 60,2 prosentin tehoilla.
Myös kotiutukset ovat toimineet kohtalaisesti. Kolme lyöjäjokeria, Ossi Meriläinen, Tuukka Sarkkinen ja Aaro Ojanperä ovat lyöneet kolmestaan 51 juoksua.
***
Sen sijaan ulkopeli ei ole toiminut odotetulla tavalla. Sitä kuvaa hyvin se, että Kempeleen ulkokentästä on lyöty 118 juoksua, jota enemmän juoksuja ovat antaneet vain Koskenkorva ja Alajärvi.
Ongelmana on ollut etukenttä, johon Heikkalan loukkaantuminen ja Väliahon ongelmat lyhyiden hakemisessa ovat tehneet ison loven. Kempele joutui peluuttamaan etukentällä jopa Jussilaa, mutta siirtyminen polttolinjasta etukentälle ei ollut ongelmatonta edes Jussilan tasoiselle ulkopelaajalle.
Kempeleen kokoonpanovalinnoissa on ihmetyttänyt myös se, ettei aiemmin urallaan paljon etukentällä pelannutta Arttu Ruuskaa ole juurikaan peluutettu edessä vaan polttolinjassa.
***
Vaikka Kempeleen pelaamisessa voidaankin yksittäisiä asioita kyseenalaistaa, pelinjohtajaksi täksi kaudeksi nostettua Arttu Jurvakaista ei kannata vielä tuomita. Mikä tahansa joukkue olisi ollut vaikeuksissa, jos siltä olisi puuttunut kaksi elintärkeää pelaajaa eikä joukkueen ykköslukkari olisi ollut täydessä pelikunnossa.
Jurvakaista ja Kempelettä aletaan mitata ja testata tosimielellä vasta nyt. Vaikka Kempele on sarjassa vasta kymmenentenä, mitään ei ole vielä menetetty. Sen materiaali riittää siihen, että se ottaa pudotuspelipaikan ja välttää sitä uhkaavan katastrofin pudotuspelien ulkopuolelle jäämisestä.
Kaikki kulminoituu nyt siihen, kestävätkö avainpelaajat terveenä ja miten Väliaho kestää lautasella. Väliaho ei juurikaan hae lyhyitä, mikä antaa ison edun vastustajille vaihtotilanteissa, mutta vastaavasti Väliaho syöttö on edelleen äärimmäisen hankala.
Kempelettä testaan myös henkisellä puolella. Historia on osoittanut, että jos joukkue ajautuu pahaan tappiokierteeseen, negatiiviset asiat alkavat kertautua ja kierrettä on vaikea katkaista.
Siksi Kempeleen tulevat ottelut ovat elintärkeitä. Alamäki olisi saatava poikki, jotta ero pudotuspelipaikkaan ei venähtäisi liian pitkäksi.
