Leijonat aloitti Helsingin EHT-turnauksen rumalla tappiolla Venäjää vastaan, joka on marssittanut Helsinkiin alle 20-vuotiaiden maajoukkueensa. Venäjä liiteli 6–2-voittoon ja karkasi jo avauserässä kolmen maalin karkumatkalle. Juuso Kokkonen, miksi lukemat repesivät noinkin ronskisti Venäjän hyväksi?

Jonkinlaista aliarviointia oli kenties aistittavissa. Suomen tekeminen vaikutti aavistuksen siltä, että ihan kokonaan ei ollut ymmärretty Venäjän tasoa. Se olisi virhe päävalmentaja Jukka Jaloselta.

Venäjän alle 20-vuotiaiden maajoukkue on erinomainen jääkiekkojoukkue, ja kun viereen laitetaan Liigasta hajanaisesti kasattu Suomen joukkue, ei eroa ainakaan Suomen hyväksi merkittävästi ole. Venäjän joukkueessa on kuitenkin mukana useita hyviä KHL-tason pelaajia.

Merkittävä ero joukkueiden välillä tuli siinä, että nuorella Venäjän joukkueella oli valtava näyttämisen halu. Draivi ja voitontahto välittyivät kotisohville asti.

Venäjälle satoi kritiikkiä muun muassa Jalosen suusta siitä, että turnaukseen lähetettiin miesten maajoukkueen sijaan nuorten maajoukkue. Venäjä päätti vastata kritiikkiin pelaamalla lataus aivan tapissa.

Venäjä halusi voittaa.

Siihen päälle Venäjä pelasi taktisesti kelpo jääkiekkoa. Se esimerkiksi kiekotteli melko mallikkaasti paineen alla ja hyökkäsi korkealla intensiteetillä keskialueen yli.

Leijonat palasi jäälle pitkän tauon jälkeen. Miltä Jukka Jalosen valmentama Leijonat-joukkue näytti turnauksen avauksessa?

Nyt nähtiin tavallaan se, että kun Jalosella ei ole käytössään sitä samaa valttikorttia kuin 2019 MM-kisoissa eli pitkää prosessia, peli jää vajaaksi monella osa-alueella, etenkin kun käytettävissä oleva pelaajisto on keskinkertainen.

Kun alla on vain muutamat joukkueharjoitukset, on vaikea saada joukkueen yhteiskoordinaatiota edes kelvolliselle tasolle. Ja siltä peli myös näytti.

Suomella oli valtavia puutteita esimerkiksi keskialueen ylittämisessä kiekollisena. Puuttuivat rakenne, mallit ja mekanismit sekä sitä kautta intensiteetti.

Toinen merkittävä ongelmakohta oli puolustusvalmius hyökkäyspelaamisessa. Tämä tietysti linkittyy hyvin vahvasti edelliseen: kun Suomi hyökkäsi heikohkosti ja menetti kiekkoja alueilla, joilla ei niitä pitäisi menettää, valmius puolustaa Venäjän nopeita kääntöjä oli heikko. Esimerkkinä toimikoon Venäjän avausmaali.

Oskari Setänen oli Rodion Amirovin laukauksen edessä täysin voimaton. RUS-FIN 1-0 #EHTfi #leijonat #dplayfi #tvviisi pic.twitter.com/IzzqKM2HYx

— discovery+ sport 🇫🇮 (@dplussportfi) November 5, 2020

 

Miesten MM-kisoja lukuunottamatta Leijonien pelit siirtyivät tästä kaudesta alkaen Discoveryn haltuun. Mitä mieltä olit tv-tuotannosta ja asiantuntijoista debyytissä?

Jos kyykkäsi Leijonat, niin kyykkäsi kyllä myös tv-tuotanto. On suorastaan harmi, jos jatkossa Leijonien pelejä tarjoillaan isolle määrälle suomalaiskatsoja näin heikolla toteutuksella ja sisällöllä. Yle oli tässä toteutuksessa aivan eri tasolla. Ei voi kuin toivoa, että suunta on ylöspäin.

Kimmo Timonen on varmasti mukava tyyppi ja ihmiset pitävät hänen naurustaan, mutta asiantuntijana hänellä ei ollut ainakaan torstaina yhtään mitään annettavaa. Hän ei tuntenut pelaajia eikä pelin sääntöjä. Myös pelin analysoinnissa hänen antinsa oli heikko. Timonen ei edes yrittänyt avata  niitä pelillisiä seikkoja, joiden vuoksi Venäjä oli etevämpi.

Yleisesti asiantuntijat analysoivat peliä hyvin laveasti. Esimerkiksi Timosen ja kaukalon laidalla Oskar Osalan kommentit olivat sellaisia, että ne eivät tuoneet juuri mitään lisäarvoa lähetykseen. Asiantuntijoiden pitäisi kyetä tarjoamaan katsojille sellaista sisältöä, joka osittain myös haastaa katsojaa. Jotain sellaista, joka tuo katsojalle oivalluksen. Pitäisi kyetä selittämään, avaamaan syy-seuraussuhteita ja analysoida joukkueiden pelaamista.

Torstaina tarjottiin sisältöä, jonka esittämiseen olisi kyennyt moni katsojakin.

 

 

Elmo on UUDISTUNUT!

Tilaa Elmo  edulliseen

tarjoushintaan

4 kk 35 e  

– saat  huippuluettavaa kotiin

kannettuna joka kuukausi.

Tai osta marraskuun Elmo

irtinumerona tai lue se diginä

 Lehtikuussa.