Suomalaisen jääkiekkoilun lippulaiva ison yleisön silmissä eli miesten maajoukkue, ja kenties laajemminkin koko Leijona-tuote ja jääkiekko, on saanut pitkin korona-aikaa iskuja vasemmalta ja oikealta.

Alennus on merkattu kirkkaan punaisin alelapuin. Tuore koronatapaus EHT-turnauksessa on pieni palanen isoa kuvaa. Kun löytyy vähänkin lyötävää, lyödään.

Syksyllä esitettiin kritiikkiä Helsingin EHT-turnausta kohtaan (https://elmotv.com/karjala-turnaus-on-kohtuuton-ja-tarpeeton-riski). Kritiikistä huolimatta turnaus pelattiin, ilman suurempia ongelmia ja pelättyjä skenaarioita.

Joulukuun EHT-turnaus Moskovassa meni kiekkoyleisöltä pitkälti ohi, vaikka tuossakin turnauksessa tietysti koronariskit olivat suuret. Lisäksi kritiikkiä olisi voitu esittää poliittisesta näkökulmasta.

Ruotsin EHT-turnaus viime viikonloppuna oli mennä puhtain paperein tutkan alla, mutta eipä mennytkään. Suomen joukkueessa paljastui koronatapaus, ja turnausjoukkueen pelaajilla on edessään karanteeni. Liiga-seuroissa ei taputeta, muuten kuin korkeintaan sarkastisesti.

Se tarkoittaa lisää vettä myllyyn Leijona-tuotteen lyömisessä.

EHT-turnausten mielekkyys ja funktio on asettunut koronakaudella kyseenalaiseen valoon. IIHF, ja etenkin René Fasel, muni ja pilasi lopullisesti maineensa Valko-Venäjän MM-kisoihin liittyneessä sotkussa. Kisat kyllä siirrettiin, mutta imagotappio tapahtui jo.

MM-kisat tuotteena ei tällä hetkellä ole kovimmassa mahdollisessa huudossa.

Samalla Leijonatuotteen alennustilaa on voimistettu kehnon Discoveryn tv-tuotannon kautta. Pelit ovat hävinneet ihmisten huulilta, jos EHT-pelit siellä koskaan kovin voimakkaasti edes olleet.

Lisää kritisoitavaa voi kaivaa viime keväältä, kun Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen vetosi painokkaasti Liiga-seurojen harjoitteluun ja pelaajien terveyden suojelemiseen. Tuohon linjaukseen suhteutettuna EHT-pelien pelaaminen tässä maailman tilanteessa näyttäytyy kyseenalaisena.

Tämän nostaminen esiin nyt saattaa olla saivartelua, sillä toki tilannekuva on muuttunut. Ja muukin maailma urheilee lähes normaalisti.

Sopimukset on tehty, pelit pelataan, piste. Imagotappiota Jääkiekkoliitto tässä silti kyllä kerää.

MM 2022 pelastaa?

Samalla, kun Leijonia lyödään, esimerkiksi miesten jalkapallomaajoukkueen ottelut saavat lähes varauksetonta huomiota ja kiinnostusta niin median palstoilla kuin kahvipöydissä. Kontrasti on huomattava.

Leijonat valmistautuu EHT-peleissään kevään MM-kisoihin, joissa se puolustaa maailmanmestaruuttaan. EHT-pelit ovat perinteisesti olleet merkittävä tekijä MM-kisajoukkueen rakentamisessa ja pelaajien tarkkailussa. Huomionarvoista on myös se, ettö hallitseva maailmanmestari on ollut tuloksellisesti vähintäänkin vaisu tällä kaudella. Tätä urheilun näkökulmaa ei kuulu eikä näy.

Siis vuoden tauonkaan jälkeen pelattavat MM-kisat eivät näytä sytyttävän siinä määrin, että EHT-peleillä nähtäisi olevan tärkeä asema tässä kokonaisuudessa. Koronariski on olemassa kaikessa toiminnassa tällä hetkellä, nyt se sattui konkretisoitumaan Leijonissa.

Kenties tämä kausi menee Leijonia lyödessä, mutta vuoden päästä on koko suomalaisen jääkiekkoilunkin näkökulmasta hyvin merkittävä tapahtuma. Jääkiekon MM-kisat rantautuvat Suomeen yhdeksän vuoden tauon jälkeen.

Pääareenana toimii upouusi Tampereen kansiareena.

Nuo kisat osuvat hyvin kriittiseen kohtaan. Kisat saattavat olla jääkiekkoilmiön viimeinen oljenkorsi Suomessa. Tosin turnaus samaan vuoteen olympialaisten kanssa, mikä tekee siitä kansainvälisen jääkiekkomaailman kakkostapahtuman vuonna 2022.