Olen vuosien varrella törmännyt useasti keskusteluun urheilun henkisen puolen merkityksestä. On heitelty lukuja, jotka yleensä asettuvat 50 ja 100 prosentin väliin. Että sen verran menestyminen urheilussa on kiinni pääkopasta.

Pohdin itsekin samaa asiaa peliurallani ja mietin, miten joku kommentin heittäjä oli päätynyt vakkapa lukuun 80 prosenttia. Oliko se tietoa vai kuvitelmaa?

Se on jokaiselle selvää, että henkisillä tekijöillä on suuri merkitys urheilussa. Asia on kuitenkin monisyinen ja henkiset ominaisuudet näkyvät ja tulevat urheilussa esille todella monella tapaa.

Pelkästään pääseminen esimerkiksi Veikkausliiga-tasolle vaatii pelaajalta jo mielettömän määrän sitkeyttä ja luonteenlaatua, jossa on harjoittelua ja urheilua priorisoidaan muiden asioiden edelle.

Olen aiemmissa kirjoituksissani sivunnut henkisen puolen merkitystä ja todennut, että tunsin itse tietäväni vasta yli 30-vuotiaana, kuinka hoitaa hyvin omaa fysiikkaani ja millaista harjoitusta kroppani milloinkin tarvitsi. Olisi ollut suuresti hyötyä,, jos olisin päässyt näillä tiedoilla vaikka 18- vuotiaan Joelin pääkoppaan.

Halu oppia uutta ja aidosti kehittyä paremmaksi on kriittinen asia, jos urheilu-uralla haluaa tehdä jotain muutakin kuin vain juosta muiden mukana. Joka vuosi olisi hyvä ottaa mukaan omaan työkalupakkiin hyviä uusia juttuja esimerkiksi fyysiseen harjoitteluun.

***

Toinen ison asia urheilijalla on halu olla paras. Urheilijan on janottava menestystä. Parhaat urheilijat kokevat olevansa lajissaan muita parempia.

Hyvät tekniset taidot ja hyvät fyysiset ominaisuudet tukevat näiden ajatusten muodostamista. Kyse ei ole ylimielisyydestä, vaan terveestä itseluottamuksesta. Me suomalaiset tuppaamme olemaan turhan vaatimattomia. Olen nähnyt todella taitavia ja fyysisesti hyviä pelaajia, jotka ovat jännittäneet uransa huomattavasti vaatimattomammaksi kuin mitä se olisi voinut olla itsevarmemmalla otteella.

Alexander Ring on hyvä esimerkki pelaajasta, joka ei kumarra ketään ja luottaa omiin kykyihinsä. Ringin kivenkova luonne on nostanut hänet kansainvälisestikin hyvän tason pelaajaksi.

Esimerkkejä löytyy myös toisesta ääripäästä. On ollut isot puheet, mutta vähän annettavaa. Tämä on yhtä lailla haitallista pelaajalle, ehkä jopa kaikista huonoin yhdistelmä.

Henkisiin tekijöihin kuuluu myös laajempi asennoituminen urheilun. Olen jauhanut älylaitesukupolvesta ennenkin, mutta jauhan edelleen. Ymmärrän toki, millaisessa ristitulessa nuoremmat ja myös vanhemmat pelaajat ovat erilaisten älylaitteiden ja pelien kanssa, mutta TikTokissa ja Snapchatissä vietetyt tunnit verottavat urheiluun käytettävää aikaa ja vievät edellytyksiä oman urheilu-uran maksimoimiselle.

Kaikista tärkein henkinen tekijä urheilijalla on aito halu pelata ja rakkaus urheilua kohtaan. Ilman sitä, että rakkaus urheilla ja pelata on pääosassa, ei tule yhtäkään ammattilaista. Kysymys on siksi valinnasta – mihin aikasi käytät? Miten paljon jalkapalloon ja urheiluun, miten paljon TikTokiin, Snapchatiin tai muihin vastaavanlaisiin laitteisiin?

***

Pelaajaa voidaan arvioida teknisestä, taktisesta, fyysisestä ja henkisestä näkökulmasta. Tämän lisäksi on sosiaalinen puoli. Kuinka pelaaja toimii ryhmässä ja millainen joukkuekaveri pelaaja on. Nämä eri attribuutit liittyvät toisiinsa ja sanotaan, että huonoin näistä määrittää lopullisen tason pelaajan uralla.

Pitää varmasti jollain lailla paikkansa tai ainakin sillä on vaikutusta. On paljon jalkapalloilijoita, jotka eivät koskaan pääse mittaamaan absoluuttista tasoaan ja on paljon pelaajia, jotka pääsevät korkeammalle tasoonsa nähden. Määritelmä ei siis ole tyhjentävä.

Hyvä henkinen kapasiteetti ja siihen kietoutuva sosiaalinen puoli ovat ominaisuuksia, joita ilman urheilija ei pärjää. Ei auta, pelaaja on harjoituskentällä täysin ylivoimainen, mutta jännittää peleissä niin paljon, ettei pysty lähellekään samaan suoritustasoon kuin harjoituskentällä.

Paineensietokyky kuuluu urheiluun, mutta tähän liittyvät ongelmat voivat johtua myös joukkueen heikosta valmennuksesta tai joukkueen sisäisestä dynamiikasta ja ilmapiiristä.

Hyvä valmennus tarkoittaa sitä, että pelaajat on treenattu hyvään fyysiseen kuntoon, heidän tekninen osaamisensa on kehitetty riittävälle tasolle ja joukkueen taktinen puoli on kunnossa ja luo vahvan selkänojan pelaajan tekemiselle kentälle. Kun pelaaja tiedostaa, että kaikki pelin osa-alueet ovat kunnossa niin hänellä itsellään kuin koko joukkueella, hyvien suoritusten tekeminen on todennäköisempää kuin heikosti valmennetulla ja sekavasti kentällä toimivalla joukkueella.

Sekin on henkistä vahvuutta.

***

Jalkapallokentälle mahtuu monenlaisia luonteita, eivätkä kaikki sopeudu pelaamaan edes hyvin valmennetuissa joukkueissa.

Ellei tällaisella pelaajalla ole todella poikkeuksellisia lahjoja, loppuu laulu yleensä aika lyhyeen. Jokainen voi miettiä, millaisen uran esimerkiksi Mario Balotelli tai Antonio Cassano olisivat voineet tehdä ilman kaikkea sekoilua. Toki Balotelli ja Cassano pelasivat nytkin isoissa valoissa, mutta he olisivat voineet pelata vieläkin isommissa valoissa, jos vain heidän henkinen puolensa olisi ollut kunnossa.

Jalkapallosta löytyy myös esimerkkejä pelaajista, jotka ovat luoneet henkisen vahvuutensa ja toimivan pääkoppansa ansiosta lahjojaan paremman uran. Tällaisissa tapauksissa pelaajat ovat ymmärtäneet, millaisia konkreettisia toimia heidän on ollut tehtävä kehittääkseen heikkoutensa riittävälle tasolle ja millaiseen rooliin heidän pelaajana keskityttävä, jotta he voisivat menestyä.

Kotimaisista pelaajista kenties tunnetuin tämän tempun tehnyt pelaaja on Aki Riihilahti. Hän kertoi jo uransa aikana, kuinka hän pystyi nimenomaan henkisten kykyjensä ansiosta tekemään kovan uran ja kehittymään teknisissä rajoitteissa omalla ajalla tehdyn kovan työn kautta.

Oikea luonteenlaatu ja hyvä henkinen kapasiteetti ovat pelaajalle kullanarvoisia asioita – ja niiden niiden puute yleisin ja varmin este menestyksekkäälle ammattilaisuralle.

***

Eli mihin prosenttilukuun päädyin itse henkisten tekijöiden merkitystä arvioidessani?

Vastaus: Sataan prosenttiin.

Kaikki alkaa ja loppuu henkisiin ominaisuuksiin. Jos ne riittävän vahvoja, silloin pelaaja on mahdollisuus kehittää kaikkia urheilussa vaadittavia ominaisuuksia ja kasvaa huippu-urheilijaksi.