Aston Villa on ollut kahdella edellisellä kaudella Valioliiga suolaava musta hevonen.

Toissa kaudella Villa oli sarjassa 17:s, kun Unai Emery palkattiin seuran uudeksi manageriksi loka-marraskuun taitteessa. Siitä alkoi Aston Villan hurja nousu, joka huipentui seitsemänteen sijaan ja selviytymiseen Konferenssiliigaan.

Viime kaudella Aston Villa jatkoi kiitorataansa eteenpäin ja pysyi pitkään mukana Valioliigan kärkitaisteluissa. Lopulta palkintona oli Valioliigan neljäs sija ja pääsy Mestarien liigaan.

Aston Villa voitti Mestarien liigan edeltäjän, Euroopan Cupin, kaudella 1981-1982, mutta nykymuotoisessa Mestarien liigassa se ei ole koskaan aiemmin pelannut.

Aston Villan käyrät eivät mene ylöspäin vain kentällä. Sen tulot olivat toissa kaudella 247 miljoonaa euroa, millä se paini Valioliigan keskivaiheilla Brightonin ja Leedsin kokoluokassa.

Alustavien ennakkotietojen mukaan Villan tulot kasvoivat viime kaudella yli 60 miljoonalla eurolla ja yksistään selviytymisen Mestarien liigaan ennakoidaan nostavan sen tuloja tulevalla kaudella 60-80 miljoonalla eurolla.

Aston Villa onkin asettanut tavoitteekseen kasvattaa tulonsa kolmessa vuodessa yli 500 miljoonan euron luokkaan, jolloin se olisi Valioliigan tulotaulukossa sijoilla 6-8 yhdessä Chelsean ja Newcastlen kanssa. Sen edellä olisivat vain Manchesterin ja Pohjois-Lontoon jättiläiset sekä Liverpool.

***

Arki on kuitenkin vielä ahdas. Aston Villan oli pakko myydä kesäkuussa kaksi avainpelaajaansa, Moussa Diaby ja Douglas Luiz, sekä 18-vuotiaan keskikenttälupauksensa Omari Kellyman, jotta se olisi pysynyt viime tilikaudella Valioliigan kulurajoitusten sisälle. Villa sai kesäkuun ”tulipalomyynneistä” yli 120 miljoonaa puntaa eli reilut 140 miljoonaa euroa, jotka se sai kirjata viime tilikauden tuloiksi.

Kun viime tilikausi oli varmistettu, Villa painoi kaasua toiseen suuntaan. Se on hankkinut kesän aikana jo 11 uutta pelaajaa, joista se on maksanut yhteensä reilut 150 miljoonaa puntaa.

Tulijoista kalleimmat ja nimekkäimmät ovat Evertonista 50 miljoonalla punnalla tullut keskikenttäpelaaja Amadou Onana ja Chelseasta 37,5 miljoonalla punnalla hankittu vasemmalla laidalla useassa roolissa pelaava Ian Maatsen.

Kesän mielenkiintoisin hankinta on kuitenkin loistokauden viime kaudella Lutonissa pelannut Ross Barkley. Villa sai vuoristoratamaisen uran pelanneen 30-vuotiaan entisen superlupauksen 5 miljoonalla punnalla.

***

Vaikka Aston Villa saikin viime tilikauden paketoitua Valioliigan kulurajoitusten puitteissa, se taiteilee mielenkiintoisella taloudellisella vaijerilla.

Pysyäkseen mukana kilpavarustelussa ja taistelussa Valioliigan kärkisijoista ja pääsystä jatkossakin Mestarien liigaan, sen on pakko vahvistaa joukkuetta – mutta samalla, kun se vahvistaa joukkuetta, se ottaa myös riskin.

Uusista pelaajista maksetun siirtosummat saa toki jyvittää useammalle vuodelle ja Mestarien liiga tuo varmasti mukanaan lisää tuloja, mutta tulot ovat silti sidottu menestykseen – ja menestykseen sidotuissa tuloissa haitari on suuri.

Kaiken lisäksi Villan kyky kestää menestyksen heilahteluja on muihin kärkiseuroihin verrattuna. Esimerkiksi Villan ottelupäiväkohtaiset tuotot olivat toissa kaudella alle 20 miljoonaa puntaa, kun Manchester Unitedilla, Arsenalilla ja Tottenhamilla ne olivat Aston Villaan verrattuna viisin-kuusinkertaiset.

Vaikka Aston Villa joutuu ottamaan riskejä, ne eivät välttämättä johda kuitenkaan taloudelliseen katastrofiin, vaikka menestys olisikin odotettua heikompaa ja tulot odotettuja pienempiä.

Se vain tarkoittaa, että Aston Villan olisi jälleen myytävä parhaita pelaajiaan.

Nyt se saattoi käyttää rahaa reilulla kädellä pelaajahankintoihin Mestarien liigan lisätuloja vastaan, mutta entä jos Aston Villa ei selviydy ensi kaudella Mestarien liigaan tai edes eurocupeihin?

Silloin on pakko ostaa korvaavia pelaajia halvemmalla ja toivoa, että heistä saataisiin hiottua Villa Parkilla tähtiä, joiden varaan menestyksen voisi laskea.

***

Aston Villan valitseman strategian seuraus on se, että sen olisi parempi menestyä tulevalla kaudella – niin Valioliigassa ja Mestarien liigassa. Kukaan ei vielä tiedä, pääseekö kaudeksi 2025-2026 Mestarien liigaan neljä vai viisi englantilaista seuraa, mutta niille sijoille Villan pitäisi puristaa itsensä pysyäkseen suurten vauhdissa mukana taloudellisesti.

Tavoite on Aston Villalle äärimmäisen kova.

Emery toi mukaan kiistattoman muutoksen organisoimalla Villan pelaamisen uudelleen. Hän ei sinällään tehnyt mitään yliluonnollisia taikoja, vaan organisoi pelin rakenteet kuntoon.

Puolustuksessa perusoppina oli tukkia keskusta ja pakottaa vastustajan hyökkäykset laidoille, joilta tulleet keskityspallot Villan topparit Ezri Konza ja Pau Torres sekä maalivahti Emiliano Martinez hoitivat varmasti.

Villan linja pelasi korkealla, mitä edesauttoi se, että Martinez on erinomainen jalalla pelaava maalivahti ja pelasi korkean linjan takana viidentenä puolustajana.

Hyökkäyksissä peruskaavana oli luoda keskikaistalle ylivoima sen avulla, että Villan toinen laituri siirtyi hyökkäysvaiheen aikana keskikentän keskelle ja Villalla oli vain hyökätessä vain yksi laituri. Myös boksin sisälle pyrittiin luoma ylivoima, mikä oli toki helpommin sanottu kuin tehty.

Nopeissa hyökkäyksissä Villa pyrki hyödyntämään Ollie Watkinsin nopeutta ja pyrki pelaamaan hänelle juoksupalloja linjan taakse. Watkins tekikin viime kaudella 19 liigamaalia, mikä on hänen ennätyksensä Valioliigassa.

***

Kaikki ei ole kuitenkaan niin hyvin miltä näyttää.

Vaikka Villa sai – todennäköisesti – pelastettua viime tilikautensa, Diabyn ja Luizin myyntien hintana oli, ettei Villa ole käytännössä juurikaan vahvistunut.

Onana voi onnistuessaan olla Luizin tasoinen pelaaja, mutta kuka korvaa Diabyn?

Siirtoikkuna on auki vielä reilut kaksi viikkoa, joten Villakin ehtii vielä vahvistua, mutta riskinä on, että Emeryn pitäisi repiä suunnilleen saman tasoisesta materiaalista tällä kaudella vähintään samanlaiset tehot kuin viime kaudella.

Viime kaudessakin oli tuttu emerymäinen piirre. Villa aloitti kautensa upeasti ja se kaatoi syyskauden aikana muun muassa Manchester Cityn ja Arsenalin – ja sillä oli 19 ottelun jälkeen koossa 39 pistettä.

Kevätkaudella tahti alkoi kuitenkin hyytyä ja Villan 2,05 pisteen tahti putosi loppukauden 19 ottelun jakson aikana 1,52 pisteeseen. Jos Villa olisi pelannut samalla pistekeskiarvolla koko kauden, se olisi sijoittunut sarjassa kahdeksanneksi.

Villan pelaajat saattoivat toki hyytyä kauden aikana, mutta suurempi syy oli se, että vastustajat oppivat pelaamaan paremmin Emeryn jalkapalloa vastaan, eikä Emery pystynyt reagoimaan tähän.

***

Laskevien tulosten käyrä ei ole muutenkaan yllättävä piirre Emeryn uralla.

Hänellä on kiistatta omat vahvuutensa, mutta Emeryn valmennushistorian piirtämä kuva kertoo, että hän enemmänkin loistava muutosjohtaja, joka saa korjattua asiat nopeasti – mutta kestävien, pitkäjänteisesti ja koko ajan kiihtyvien prosessien manageri hän ei välttämättä ole.

Siksi Emeryllä on alkavalla kaudella paljon todistettavaa. Onko hän kehittynyt valmentajana vai painiiko Aston Villa tulevalla kaudella Emeryn käyrien mukaisesti sijojen 8-12 tuntumassa?

Jos pitää ennustaa, Villa on kauden päätteeksi sijoilla 8-12.