Barcelona varmisti La Ligan mestaruuden sunnuntaina voittamalla Celta Vigon 4-2. Jukka, kaikki katseet ovat nyt kesän siirtoikkunassa ja yhdessä pelaajassa. Mikä siis on Lionel Messin tilanne – voisiko hän palata Camp Noulle?

Asiasta sinkoilee vastakkaisia tietoja ja viime viikolla yleensä luotettava ranskalainen tietotoimisto AFP uutisoi omiin lähteisiinsä vedoten, että Messi olisi jo tehnyt 400 miljoonan euron vuositulot takaavan sopimuksen saudiseura Al-Hilalin kanssa.

Barcelonan puolelta nämä tiedot on kuitenkin kiistetty. Barcelonan presidentti Joan Laporta vahvisti viimeksi sunnuntaina, että Messin kanssa edelleen neuvotellaan ja hänen paluunsa Kataloniaan on yhä mahdollista.

Myös La Ligan presidentti Javier Tebas on lieventänyt jyrkkää suhtautumistaan Messin paluuseen ja hänen on sanonut, että Barcelonalla on aikaa löytää ratkaisuja, jotka voisivat mahdollistaa Messin palaamisen takaisin Barcelonaan.

Onko tuulensuunta Messin paluun suhteen muuttunut?

Siinä mielessä on, että Messin ja PSG:n tiet eroavat kesällä. Se on nyt selvää. Aiemmin myös PSG-kortti oli Barcelonan, Al-Hilalin ja Inter Miamin lisäksi pöydällä.

Toinen muutos on Tebasin kanta. Tebas ymmärtää, kuinka suuri asia Messin palaaminen olisi koko La Ligalle ja siksi hänkin on lieventänyt kantojaan.

Barcelonan kanta ei ole muuttunut. He haluavat rakkaimman lapsensa takaisin. Nyt kysymys on vain siitä, kuinka se saataisiin näiden taloudellisten haasteiden alla onnistumaan. Messi tulee kyllä palkassa vastaan ja on valmis pelaamaan 2-3 vuotta vaikka puoli-ilmaiseksi, jos hän vain saa vetää Barcan paidan vielä kerran urallaan päälleen.

Kuinka realistisena pidät Messin palaamista Camp Noulle, kun otetaan kaikki kivet ja kannot laskelmiin mukaan?

Missään tapauksessa paluu ei ole varmaa, mutta on se edelleen mahdollista.

Barcalaisista kommenteista voi päätellä sen, että Barcelona on valmis tekemään suuriakin uhrauksia sen eteen, että Messi saataisiin takaisin kotiin. Käytännössä se tarkoittaa sellaisten pelaajien myyntiä, joista Barcelona ei edes harkitsisi luopua ilman, että vaa’assa olisi Messin paluu. Myytävien pelaajien on oltava kaiken lisäksi sellaisia, että heistä saada kunnon siirtokorvaus ja että heidän lähtönsä pudottaa myös seuran palkkakuormaa.

La Liga on ilmoittanut, että Barcelonan pitää leikata kulujaan noin 200 miljoonalla eurolla. Kulujen leikkauksiin lasketaan ennen muuta palkkakulut sekä plussana pelaajista saatavat siirtokorvaukset.

Edessä on siis koruton matemaattinen jumppa, jossa käytännössä kaikki nykyiset pelaajat ovat vaaravyöhykkeessä. Joskus on pakko leikata sormia, jotta käsi säästyy – ja siitä nyt on kysymys.

Joko tiedämme, keitä pelaajia Barcelona myy kesällä?

Emme. En myöskään kehottaisi uskomaan tässä esimerkiksi Joan Laportan kommentteja, ettei joku pelaaja olisi myynnissä. Kysymys on viimeisenä päivänä äärimmillään valinnasta Messi vai joku toinen – ja siinä pelissä sille jollekin toiselle käy aina huonosti.

Siihen, miten kerä lähtee purkautumaan, on hyvin yksinkertainen logiikka. Ensin tarvitaan ostaja ja sen jälkeen on punnittava, myydäänkö kyseinen pelaaja vai odotetaanko myymistä pidemmälle siirtoikkunassa ja millä hinnalla pelaaja myytäisiin. Tilannetta hankaloittaa, että ostavat seurat tietävät Barcelonan ahdingon ja tulevat käyttämään sitä surutta hyväkseen. Siirtosummat yritetään pitää mahdollisimman alhaalla ja tarvittaessa niitä venytetään pitkälle siirtoikkunan loppuhetkille saakka.

On helppo arvioida, että Franck Kessien, Sergino Destin, Clement Lengletin, Eric Garcian, Penan, Samuel Umtitin ja Alex Colladin kaltaisten ulkoringin pelaajien myynneistä on helppo päättää lennosta. Siitä vaijeri alkaa sitten kiristyä, mutta on vaikea nähdä, että Rapinhan, Ferran Torresin, Frenkie De Jongin tai jopa Ansu Fatin kohdalla Barcan tarvitsi oikeasti miettiä, jos pöydällä on kunnon tarjous.

Vaikeimpia tapauksia ovat Pedrin, Jules Koundén ja Ousmane Dembélén kaltaiset pelaajat, joita Xavi pitää nykyisen joukkueen core-pelaajina. Uskoisin, että heillekin on olemassa hinta, jos kysymys on Messi tai joku muu.

Sitten on vielä nämä tapaukset, joita myymisessä ei ole taloudellista järkeä. Gavia ei kannata myydä, koska hänellä ei ole edes virallista ammattilaissopimusta Barcelonan kanssa. Robert Lewandowski on elintärkeä pelaaja, jota ei pystyisi millään korvaamaan hänestä saatavalla siirtosummalla. Myös Marc-André ter Stegen, Memphis Depay ja Andreas Christensen ovat sellaisia pelaajia, joita olisi vaikea korvata heistä saatavilla siirtokorvauksilla – mutta katsotaan nyt, miten pitkälle Barcelona on valmis menemään.

Onko Al-Hilal ulkona Messi-kisasta?

Ei, mutta kyllähän kaikki signaalit viittaavat siihen, että Messi haluaa katsoa ensin Barcelona-kortin. En epäile, että AFP:n uutinen olisi tuulesta temmattu, mutta tällaisissa siirtouutisissa voi tulla myös inhimillisiä väärinkäsityksiä.

En toki tiedä, mitä Messin tapauksessa on tapahtunut, mutta yksi yleisimpiä virhetulkintojen siemeniä on se, että pelaaja hyväksyy seuran tekemän tarjouksen, jolloin joku ostavassa seurassa tulkitsee, että asia on selvä. Pelaaja voi kuitenkin tarkoittaa, että tarjous on siinä mielessä hyväksytty, että hän on valmis tekemään sopimuksen sovituilla ehdoilla, jos hän ylipäätään päättää siirtyä seuraan.

Eli mitkä prosentit annat Messin paluulle Barcelonaan?

Nykälän fifty-sixty.

Pidän selvänä, että Messin ykkösvaihtoehto on palata Barcelonaan ja Barca haluaa Messin takaisin niin kiihkeästi, että se vaihtaisi tämän kauden La Ligan mestaruutensa silmää räpäyttämättä Messin.

Jos Barcelona ei kuitenkaan saa taloudellisesti rakennettua sellaista pakettia, että myös La Liga hyväksyy Messin siirron, silloin Messi pelaa ensi kaudella Al-Hilalissa ja nostaa 400 miljoonan euron vuosipalkkaa.