Matilda Nilsson, nyt 25, oli mukana vielä vuoden 2021 MM-pronssia voittaneessa Naisleijonien joukkueessa. Vastuu jäi turnauksessa kuitenkin vielä pieneksi.

Sen jälkeen maajoukkuekutsut ovatkin olleet vähissä. Nilsson pelasi seuraavalla kaudella yhden maaottelun, eikä paikkaa olympiajoukkueesta irronnut. Kolmetoista hyökkääjää meni valinnoissa edelle, vaikka Nilsson mätti hirmuisia tehoja Helsingin IFK:ssa.

Mediassa Pasi Mustosen valmentamasta joukkueesta oli hyvin kahtiajakautunut kuva. Ilmapiirin huhuttiin olevan varautunut. Osa joukkueesta ei välttämättä uskaltanut olla äänessä valmennuksen suuntaan.

Juuso Toivola hyppäsi maajoukkueen päävalmentajaksi kesken olympiakisojen Mustosen lähdettyä kotiin läheisen sairastuttua. Edelleen Naisleijonia valmentava Toivolakaan ei ole tuonut muutosta Nilssonin tilanteeseen.

Nilsson pelasi vielä viime kaudella Naisten Liigaa, mutta siirtyi tämän kauden alettua Ruotsin SDHL:n Brynäsiin.

Päävalmentaja Toivola on perustellut valintojaan esimerkiksi sillä, että hän haluaa kokeilla joukkueessaan uusia pelaajia. Myös Nilssonin arjen alku Ruotsissa haluttiin rauhoittaa.

Hieman haastavan alun jälkeen Nilsson on nyt kovassa SDHL:ssä lähes piste per ottelu tahtia pelaava hyökkääjä. Maajoukkuekutsua ei ole kuitenkaan vielä kuulunut.

Seuraavaksi maajoukkue leireilee helmikuussa ja MM-kisoja pelataan huhtikuussa. Brynäsissä ihmeteltiin maajoukkuetauolla, miksei Nilsson ole Suomen joukkueen mukana.

”Menen varmasti, kun kutsu tulee”, Nilsson vakuuttaa.

Tiedot kertovat, että Brynäsin valmentaja oli soittanut maajoukkueen päävalmentajalle. Toivolan vastaanottaman puhelun tarkoitus oli selvittää, miksei Nilsson mahdu joukkueeseen ja pyytää Toivolaa selvittämään tilanne myös Nilssonin kanssa.

Tasokas sarja ja lupa taklata

Nilsson myöntää, ettei alku Brynäsissä ollut pelkästään ruusuinen. Suomalainen saapui Ruotsiin, kun SDHL-kausi oli ehtinyt jo alkaa. Kirkkonummella Salamoiden alle 17-vuotiaiden poikien kanssa kesällä ja alkusyksyllä harjoitellut ja pelannut hyökkääjä yllättyi vauhdista ja fyysisyydestä.

SDHL salli taklaukset tälle kaudelle.

”Muutama peli meni siihen, että tottui. Piti jättää tiettyjä asioita tekemättä. Pitää olla koko ajan valmis ottamaan kontakteja vastaan”, Nilsson kertaa alkukauden oppeja.

Hän pitää esimerkiksi taklausten sallimista hyvänä asiana. Ylilyönneiltä on toistaiseksi vältyttykin. Hän mainitsee, että esimerkiksi miesten SHL-tuomarit ovat luennoineet joukkueille taklaamisesta, ja esimerkiksi sekä taklaajan että taklattavan vastuusta.

Kotimaiseen Naisten Liigaan hän näkee eron valtavana. Jos Suomessa omantasoista vastusta ei harjoituksissa meinannut löytyä, on Brynäsissä laatua riittänyt useampaan ketjuun.

Esimerkiksi Suomesta hän kertoo, että vaikka joukkueiden kokoonpanossa on normaalisti neljä ketjua, kovemmissa peleissä selviytyäkseen joukkueet joutuvat pelaamaan kahdella ketjulla. Nyt kilpailua riittää harjoituksista lähtien. Myös omaan peliin riittää paremmin energiaa, kun vastuuta voi aidosti jakaa neljälle sylinterille.

Myös joukkueiden väliset tasoerot ovat pienempiä kuin Suomessa. Jos ruotsalainen sarjakiekko voi hyvin, Nilsson heittääkin pallon Suomen suuntaan.

”Olen todella huolissani. Totta kai harmitti lähteä Suomesta, koska haluaisin, että sinne tulisi pelaajia ja pystyisimme parantamaan sarjaa Suomessa.”

”Se ei kuitenkaan auta, jos muutama pelaaja tulee IFK:hon ja muutama Kiekko-Espooseen. Silloin siellä on yksi kova peli, mitä kauden aikana pelataan”, Nilsson ynnää.