Chelsea -legenda Frank Lampard aloitti Chelsean valmentajana viime kesänä. Hän tuli Maurizio Sarrin tilalle, joka sai valtavasti kritiikkiä vuoden mittaisen pestinsä aikana. Yhtä paljon kritiikkiä kuin Antonio Conte toisella kaudellaan.

Lampardin Chelsea on Valioliigassa tällä hetkellä neljäntenä. Joukkue on kerännyt 57 pistettä ja taistelee Mestarien liigaan oikeuttavasta paikasta. Takana hengittää kovakuntoinen Manchester United ja yllättäjä Wolverhampton.

Chelsea on vielä mukana FA Cupissa ja Mestarien liigassa, joka jatkuu elokuussa.

Lampardin ensimmäinen kausi ei ole ollut vielä pannukakku, mutta jos se ei saavuta Cup-kilpailuissa mitään ja jää Mestarien Liigan ulkopuolelle, niin johtopäätös on selvä – kausi on ollut pannukakku.

Tällä hetkellä voidaan arvioida sitä, onko Lampard pystynyt maksimoimaan joukkueensa suorituksen ja millaiset mahdollisuudet Chelsealla on pelata onnistunut loppukausi. Tätä asiaa arvioitaessa voidaan helposti argumentoida, että Lampardin suoritus on tähän saakka kallistunut epäonnistumisen puolelle.

Pitää muistaa, että Chelsea ei ole Valioliigan keskikastin seura. Sarri sai kritiikkiä, vaikka vei Chelsean Valioliigassa kolmanneksi ja keräsi 72 pistettä sekä voitti seuralle Eurooppa-liigan. Conten Chelsea vei ensin mestaruuden ja sijoittui seuraavalla kaudella viidenneksi 70 pisteellä, kun sarjan taso oli todella kova.

Nämä ovat pistemääriä, joista Lampardin Chelsea voi vain haaveilla. Lampardia on tällä kaudella pitänyt pinnalla se fakta, että Arsenal, Tottenham ja Manchester United ovat pelanneet nekin heikot kaudet. Toki nousukuntoinen Manchester United on nyt pääsemässä pikkuhiljaa jollain tavalla omaan tasoonsa kiinni. Siksi pelkän sarjasijoituksen tuijottaminen ei kerro kaikkea Lampardin Chelsean kaudesta.

On myös huomattava, että Lampardin voittoprosentti on Chelseaa vähintään yhden kauden valmentaneista valmentajista pitkään aikaan heikoin. Lampardin voittoprosentti on vain 53. Se on heikompi voittoprosentti kuin Sarrilla, Contella, José Mourinholla hänen toisella pestillään, Rafael Benitezillä tai jopa Roberto Di Matteolla.

Jalkapallomaailman epäreiluus näkyy siinä, että Lampard nauttii median ja kannattajien suosiota. Esimerkiksi Beniteziä, Sarria ja Contea kohdeltiin erittäin kriittisesti, vaikka tulokset eivät puhu Lampardin puolesta.

Hakoteillä näkemystensä kanssa

Iso syy Lampardin heikohkoihin tuloksiin on se, että hän on kokematon valmentaja, joka tekee kokemattoman valmentajan asioita.

Lampardilla on vyöllään vain vuoden pesti Derby Countyssa.

Kokemattomuuden, ja tietysti ihan puhtaan osaamattomuuden, piikkiin menee esimerkiksi se, että Chelsea on päästänyt tällä kaudella kulmapotkuista hämmentävän paljon maaleja. Chelsea on päästänyt erikoistilanteista viidenneksi eniten maaleja Valioliigassa tällä kaudella. Kulmapotkujen puolustamisessa joukkue on sarjan heikoin.

Frank Lampard pelasi Chelseassa vuosina 2001-2014 648 liiga- ja cup-ottelua – ja betonoi itsensä seuralegendaksi.

Lampardin mielestä asia korjaantuu hankkimalla pitkiä pelaajia. Hän kommentoi viime viikolla Guardianin haastattelussa, että pelaajien pituus on erikoistilannepuolustamisen takia yksi merkitsevä asia, kun he suunnittelevat tulevia pelaajasiirtojaan.

Lampard on asiassa hakoteillä. Lyhyt joukkue voi toimia erikoistilanteissa laadukkaalla tavalla, jos asiat hiotaan harjoituskentällä kuntoon. Vastustajien pääpelaamista voivat lyhyetkin pelaajat häiritä monella eri tavalla – kunhan valmennustiimissä on ymmärrystä opettaa näitä asioita omalle joukkueelle.

Esimerkiksi Manchester City on puolustanut erikoistilanteita tällä kaudella todella hyvin, vaikka joukkueella on paljon lyhyitä pelaajia.

Kokematon valmentaja tuppaa selittämään asioita pelaajamateriaalinsa heikkouksien kautta, vaikka todelliset syyt löytyisivät valmennusprosessin sisällöstä.

Toinen ongelmakohta, joka Chelsea pelaamisessa on ollut läpi kauden, on vastaiskujen puolustaminen. Chelsea on päästänyt kaikista joukkueista eniten puhtaita vastaiskumaaleja tämän kauden Valioliigassa. Ongelma on pelin rakenteessa. Chelsea jättää tärkeitä strategisia alueita liian usein tyhjiksi, jotta negatiivisen tilanteenvaihdon valmius olisi maksimaalinen.

Tämäkin asia olisi korjattavissa, mikäli asian analysoinnin lähtökohta olisi valmennusprosessi itsessään.

Lampardin kohdalla tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten hän kehittää toimintaansa kesän aikana. Hänen on nyt näytettävä, että hän kykenee tekemään puutteilleen jotain. Muuten on vaikea nähdä Lampardin saavuttavan valmentajana samanlaista menestystä kuin pelaajana.