Seuraava NHL:n runkosarjan ottelu on 24-vuotiaan Jesse Puljujärven kauden viideskymmenes. Kymmenen tehopistettä, neljä tehtyä maalia ja tehotilaston lukema -13 on tekstitv-tilastorivi, joka ei anna armoa torniolaiselle jääkiekon seuraamisen silmissä.

Maalimäärä on esimerkiksi aavistuksen pelaajan maaliodottamaa heikompi, mutta kyse ei ole enää vain huonosta tuurista. Aiempinakin kausina toteutunut tehottomuus paikkoihin nähden ovat osoittaneet, ettei Puljujärvi ole kummoinen viimeistelijä NHL-tasolle.

Suomalaisen laukaus ja esimerkiksi kiekonkäsittelynopeus eivät ole maailman huipun tasoa.

Numeroiden taakse on kuitenkin aiheellista katsoa, mutta Puljujärven kohdalla se ei oikeastaan muuta mitään. Hänen pelinsä on muutamaa pilkahdusta lukuun ottamatta ollut heikkoa. Pelillinen identiteetti on kadoksissa.

Puljujärvi täytyy piilottaa

Samaan aikaan, kun Puljujärvi on kyntänyt, on hänen joukkueensa Edmonton Oilers noussut tasolle, jota siltä odotettiin oikeastaan kauden alusta lähtien. Joukkue on kahdeksasta edellisestä ottelustaan voittanut peräti seitsemän. Pisteitä on karttunut tilille jokaisesta kahdeksasta ottelusta.

Kaiken Puljujärven tilanteesta kertoo se, että hänet täytyy piilottaa Oilersin kokoonpanoon. Puljujärvi on mahtunut pelaamaan viimeisissä otteluissa käytännössä siksi, että Evander Kane on ollut jälleen sivussa. Pelipaikka löytyy nelosketjusta ja silti vähäinenkin peliaika tuntuu sisältävän lähinnä suojattuja vaihtoja.

Katsotaan vaikka tilastoja. Vain Dylan Holloway aloittaa vaihtonsa Oilersin hyökkääjistä harvemmin puolustusalueen aloituksella kuin Puljujärvi.

Vielä viime kaudella kokonaisvaltaisella pelaamisellaan peliaikansa ansainnut suomalainen vuotaa kaukalossa. Heikkoja vastustajia vastaan peliaikaa saattaa tulla hieman toistakymmentä minuuttia. Kärkijoukkueita vastaan Puljujärven peliaika jää enää noin kuuteen minuuttiin.

Peliajat ovat marginaalisia, vaikka suomalaisen pitäisi olla kauppatavaraa. Kauppaamisen kannalta olisi loogista, että Puljujärven tilastoja peluutettaisiin ylöspäin, mutta valmennus ei sitä voittamisen kustannuksella voi tehdä.

Tolvasen esimerkki ei päde

Puljujärven mahdollinen siirto on suomalaisen kiekkomedian yksi vuosittaisista lempiaiheista. Moni tuntuu jopa toivovan, että Puljujärvi pääsisi pois Oilersin ympäristöstä, jonka on kerrottu olevan väärä suomalaiselle.

Nyt vettä myllyyn on lisännyt Eeli Tolvanen. Yskähdellen Nashville Predatorsissa käynnistynyt NHL-ura sai selvän piristysruiskeen, kun siirto Seattle Krakenin riveihin tapahtui. Tolvanen onkin paukuttanut uudessa seurassaan kahdeksan maalia 15 ottelussa.

Tolvanen saattaa olla helppo verrokki Puljujärvelle vain vuotta nuorempana entisenä junioritähtenä. Heidän tilanteensa on kuitenkin kovin erilainen.

Voi hyvinkin olla, että Kraken oli Tolvaselle parempi mahdollisuus siksi, että hän sai selkeämmän hyökkäyspeliroolin kuin Predatorsissa sai.

Sen roolin saaminen edellytti kuitenkin sitä, että Tolvasella oli tarjota seuralle jotain, millä hän tuon roolin myös ansaitsee. Eikä Tolvasenkaan kohdalla vielä voi lippua salkoon vetää. Paljon on vielä hänelläkin todistettavaa, kun kuherruskuukauden jälkeen arki jälleen koittaa.

Tolvasen laukaus on kuitenkin todellista poikkeusosaamista. Mitään sellaista poikkeuksellista osaamista Puljujärvellä ei ole tarjota.

Puljujärvellä on ollut monta vuotta aikaa hioa itselleen poikkeusominaisuuksia esimerkiksi laukauksestaan tai vaikkapa luistelustaan. Hän on nähnyt jäällä konkreettisesti, mitä NHL-tasolla pelaaminen vaatii.

Nyt tilanne on kuitenkin se, että siirronkin tullessa Puljujärvi olisi yhä pelaaja, josta ei oikeastaan kukaan tiedä, mikä hänen vahvuutensa NHL-kaukalossa olisi. Tuskin hän itsekään tietää.

Lue myös: Jesse Puljujärveä on turha sääliä – tätä enempää vastuuta hän ei ole ansainnut

Jesse Puljujärven olisi herättävä todellisuuteen, ettei hänestä tule NHL:n supertähteä