Yleisurheilun MM-kisat: Päivä 2 – 16.7.2022

Päivän tähtihetki

100 metrin finaalissa on oma magiikkansa. Me muistamme Carl Lewisin gepardimaisen lennon historian ensimmäisissä yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä 1983 ja Ben Johsonin mielipuolisen räjähtävän voiman Roomassa neljä vuotta myöhemmin – ja sen traagisen näytelmän, johon Big-Benin juoksu-ura lopulta päättyi.

Itse asiassa me muistamme aina sen, mitä 100 metrin finaaleissa on tapahtunut.

Mitä me tulemme sitten muistamaan sitten näiden MM-kisojen 100 metrin juoksusta?

Vastas on helppo: Fred Kerleyn.

27-vuotias yhdysvaltalaiskiituri juoksi alkuerissä nollatuulessa leikitellen päivän nopeimman ajan, 9,79, mikä jäi vain kolme sadasosaa hänen aiemmin tänä kesänä Oregonissa juoksemasta ennätyksestään.

Can anybody beat Fred Kerley in men’s 100 meter final? Play now At LeoVegas!

Kerleyn maamies Trayvon Bromell oli alkuerien toiseksi nopein ajalla 9,89 ja Jamaikan Oblique Seville kolmanneksi nopein oli alkuerien kolmas ajalla 9,93. Nuorten ME:n juossut Botswanan Letsile Tebogo Sevillestä vain sadasosan.

Ilta on kuitenkin pedattu Kerleylle. Samoin paikka ikuisessa historiassa. Aikakin voi olla sensaatiomaisen kova Haywatd Filedin nopealla radalla – vaikka Usain Boltin ME, 9,58, on vielä ikuisuuden päässä.

Suomalaiset

Lauantaina on kuusi viisi suomalaista. Kristiina Mäkelä ja Senni Salminen karsivat pääsystä kolmiloikan finaaliin. Molemmilla on erinomaiset saumat päästä finaaliin ja kumpikin taistelisi finaalissa pistesijoista.

Elmo Lakka tavoittelee puolestaan Tokion olympialaisten tapaan välieräpaikkaa 110 metrin aidoissa. Lakka juoksi viime vuonna Suomen ennätyksen 13,31, mutta tällä kaudella paras noteeraus on 13,55. Tuon ajan alle Lakan pitää puristaa, jos hän mielii välieriin. Tavoite ei ole mahdoton.

Korkeuden karsinnassa on kolme suomalaista, Ella Junnila, Heta Tuuri ja Sini Lällä. Terveyshuolista kärsinyt Junnila on Suomen ykköskortti. Hänen paras noteerauksensa tänä kesänä on Paavo Nurmi Gamesissa kesäkuussa hypätty 192. Finaalipaikka on siinä ja siinä.

Kuka on kaikkien aikojen suomalainen korkeushyppääjä?

Korkeushyppypäivä. Kuka on siis kaikkien aikojen suomalainen korkeushyppääjä`

1. Kalevi Kotkas

Tallinnassa syntynyt Kalevi Kotkas (193-1983) oli urheilijana monilahjakkuus. Korkeushyppy oli hänen ykköslajinsa, mutta sen lisäksi hän oli maailman eturivin kiekonheittäjä. Myös kuulantyönnössä Kotkas oli kova tekijä. Kotkas voitti korkeudessa Euroopan mestaruuden 1934 ja EM-hopeaa 1938 ja oli neljäs Berliinin olympialaisissa 1936. Kotkas oli ensimmäinen eurooppalainen ja suomalainen korkeushyppääjä, joka ylitti kahden metrin maagisen rajapyykin. Hänen vuonna 1936 hyppäämänsä ennätystulos 204 säilyi Euroopan ennätyksenä 17 vuotta ja Suomen ennätyksensä 20 vuotta.

Kotkaksen sisarenpoika Erkki Mustakari jatkoi ennen F1-uskoon tulemistaan sukunsa perinteitä edustamalla Suomen Meksikon olympialaisissa 1968 ja hyppäämällä 1969 Suomen ennätyksen 528.

2. Lauri Kalima

Lauri Kalima (196-2004) oli yksi 1930-luvun johtavia korkeushyppääjiä maailmassa. Hän sijoittui Berliinin olympialaisten korkeusfinaalissa kuudenneksi 1936. Kalima oli tuolloin vasta 19-vuotias. Hän hyppäsi samana vuonna ennätyksensä 201, joka säilyi nuorten Suomen ennätyksensä 27 vuotta. Vuonna 1938 Kalima voitti EM-pronssia. Uran korkein kiito haihtui kuitenkin sotavuosiin.

2. Reijo Vähälä

Reijo Vähälä oli kierähdystyylin taituri ja tyyliniekka – ja yksi suurimmista suomalaisyllättäjistä arvokisoissa. Vähälän ennätys ennen vuoden 1969 Ateenan EM-kisoja oli 2013, mutta finaalissa Vähälä venyi kuin kumivieteri. Ensin hän ylitti 214 ja sen jälkeen 217. Lopputuloksena oli sensaatiomainen EM-hopea. Neuvostoliiton Valentin Gavrilov voitti Euroopan mestaruuden samalla tuloksella.