Haminan nousua varjostaa ristiveto – osa seurajohdosta haluaisi luopua miesten Superin paikasta
Haminan Palloilijat nousi komeasti miesten Superpesikseen, mutta seuran sisällä kaikki eivät ole siitä iloissaan. Pekka Arffman kertoo miksi eivät.
Haminan Palloilijat palaa miesten Superpesikseen kahden vuoden tauon jälkeen. Pekka, mikä teki Haminasta tällä kaudella nousijajoukkueen?
Haminalla oli jo ennen kauden alkua sarjan vahvin materiaali, mikä oli hyvä lähtökohta kauteen.
Kausi ei kuitenkaan sujunut Jukka Mäkisen johdolla tuloksellisesti niin hyvin kuin Haminassa oli laskettu ja Hamina vaihtoi heinäkuussa pelinjohtajaa vedoten luottamuspulaan pelinjohtajan ja joukkueen välillä. Tuo luottamuspula ulottui myös seurajohtaja Marko Hovin ja Mäkisen väliselle sillalle.
Uuden pelinjohtajan Eerik Häkämiehen myötä tulokset paranivat ja Hamina voitti runkosarjan yhdeksästä viimeisestä ottelusta kahdeksan ja sen päälle tulivat 2-1-voitto Oulusta välierissä ja 3-0-voitto Kankaanpäästä Ykköspesiksen loppuottelussa. Tulosten valossa pelinjohtajan vaihtamista voi pitää perusteltuna.
Nousun tärkein syy oli kuitenkin vahva materiaali ja muutamat sellaiset avainpelaajat, jotka olisivat taitojensa puolesta voineet heittämällä pelata Superissa.
Ykköspesiksen lyöjäkuninkuuden voittanut Joosua Rättö on monen Superin seuran kiikarissa ja myös Teemu Rouhiaisen, Elmo Peltosen ja miksei Elias Lahdenkin ja Sotkamosta lainalla pelanneen Jere Heikkisen kaltaiset pelaajat olivat näitä Superin tasoisia tukirankoja.
Rouhiainen voitti Ykköspesiksen etenijätilaston ja oli kakkonen kärkilyöntien määrässä, Peltonen on Superin tasoinen etumies ja Lahti pelasi kolmosena todella hyvän kauden mailassa, vaikka lukkarina kausi ei ollutkaan täysosuma. Myös Heikkisestä kuullaan vielä.
Haminan vahvuutena oli ennen muuta hyvä ykköskärki ja Ykköspesiksen paras lyöjäjokerikaksikko. 67 juoksua lyönyttä Rättöä säestänyt Juha Leskinen löi 44 juoksua, mikä oli myös kova lukema 24 ottelun sarjassa. Haminan vahvuutta sisäpelissä kuvaa se, että se löi ainoana joukkueena sarjassa yli 200 juoksua.
Ulkona Hamina oli myös yksi sarjan vahvimmista joukkueista, mutta sisäpeli oli silti tämän joukkueen ja sitä kautta myös sarjanousun veturi.
Millaisen nousijan Superpesis saa?
Mielenkiintoisen. Seura on hyvin hoidettu ja Hamina on perinteikäs pesäpallopaikkakunta, mikä näkyi Vallikentän katsojamäärissä. 1000-1500 katsojamäärät olivat yleisiä ja Haminan kotiotteluiden keskiarvo runkosarjassa, 912 katsojaa, oli täysin omaa luokkaansa Ykköspesiksessä.
Haminassa on tehty myös hyvää juniorityötä ja tehdään edelleen, mikä on hyvä pohja Haminan kaltaiselle seuralle.
Mielenkiintoisin ja eniten tunteita herättävä kysymys Haminassa on kuitenkin se, riittävätkö seuran resurssit kahden Superpesis-joukkueen pyörittämisen ja niihin satsaamisen – ja jos eivät riitä, kumpaan satsataan.
Haminan naiset pelaavat myös Superissa ja sijoittuivat tällä kaudella runkosarjassa hienosti yhdeksänneksi. Miesten joukkueen kannalta tilanteen tekee haastavaksi se, että seuran johdossa on erittäin voimakas tuki nimenomaan naisiin satsaamiselle ja siellä on jopa esitetty sellaisia puheenvuoroja, kannattaako miesten edes ottaa Superin paikkaa vastaan.
En kuitenkaan usko, että Hamina luopuisi Superin paikasta tällaisen kauden jälkeen. Seurajohdossa voi ollakin laaja kannatus naisiin satsaamiseen, mutta katsojat ovat enemmän kiinnostuneita miesten peleistä. Toki naistenkin katsojamäärä tällä kaudella – 633 katsojaa per ottelu – on hieno lukema.
Tilanne on joka tapauksessa mielenkiintoinen ja ymmärrän hyvin sen, että Haminan kokoisessa seurassa ja Haminan kokoisella 20 000 asukkaan paikkakunnalla joudutaan miettimään tarkkaan, mihin rahat riittävät – varsinkin, kun myös Haminassa on kokemusta siitä, etteivät ne ole aina riittäneet edes yhden joukkueen pyörittämiseen.
Mitä siis Haminalta voidaan ensi kaudella miesten Superissa odottaa?
Tarkkaa analyysiä on mahdoton tehdä, sillä kaikki riippuu siitä, mitä siirtomarkkinoilla tapahtuu. Joukkueessa on muutama pelaaja, joita kohtaa on kiinnostusta muissakin seuroissa ja varsinkin Rätön siirtyminen suuremmille näyttämöille on iso riskitekijä.
Peltosella olisi käyttöä Hyvinkäällä, mutta Tahko on hankkimassa samaan rooliin uusia pelaajia ja näyttäisi siltä Peltonen ja muut Haminassa olevat hyvinkääläiset voisivat ainakin Tahkon puolesta jatkaa pelaamista Haminassa.
Toinen muuttuja ovat Haminan tulevat pääkilpailijat, mutta voittipa putoamiskarsinnan Alajärvi tai Kankaanpää, toinen niistä liittyy joka tapauksessa Haminan ja Imatran kanssa sarjan kolmen heikoimman joukkueen kerhoon.
Tämän ryhmän haasteita lisää se, että ensi kaudella runkosarjan viimeinen joukkue putoaa suoraan ja sijoille 11 ja 12 sijoittuneet joukkueet karsivat sarjapaikasta Ykköspesiksen kahden parhaan seuran kanssa.
Näin ollen Haminan ainoa realistinen tavoite ensi kaudella on välttää putoaminen.
