EM-analyysi: Espanja-Suomi 4-1 (2-1)

Ottelusuunnitelma

Suomi lähti otteluun puolustamaan matalassa blokissa 4-5-1 ja iskemään vastaan.

Espanjan maalipotkut Suomi pyrki prässäämään ylhäältä. Korkealta prässääminen vastustajan maalipotkuissa on järkevää melkein ketä vastaan tahansa, sillä harva maalivahti saa pallon pelattua boksista yli puolen kentän suoraan linjan taakse, jolloin Suomi pystyy huoletta puolustamaan eteenpäin ja pyrkiä pääsemään nopeasti riistosta iskemään vastaan hyökkäyskolmannekselta. Tätä on syytä jatkaa.

Osallistu LeoVegasin ilmaiseen kilpailuun – palkintoina neljä 1000 euron palkintoa sekä 2000 euron pääpalkinto!

Lähtökohtaisesti siis hyvä suunnitelma, joka sai unelma-alun Linda Sällströmin karattua läpiajoon Anna Westerlundin loistavasta läpisyötöstä, joka lähti yhdellä kosketuksella sivuttaissyötöstä. Tämä on jalkapallon ehkä yksi vaarallisimmista keinoista päästä läpiajoon ja tätä myrkkyä esimerkiksi duo Pjanic–Dzeko syötti Huuhkajille kesän Nations Leaguen toisessa kamppailussa.

Sällström on monista loukkaantumisistaan huolimatta edelleen iso uhka nopeutensa ja ennen kaikkea hyvän ajoituksensa ansiosta.

Pelin kuva

Vaikka Helmareiden ottelusuunnitelma olikin hyvä ja ottelun alku sähköinen, Helmareiden pelissä ja taktiikassa oli myös ongelmia.

Espanja pakotti Suomen jatkuvasti omaan boksiin puolustamaan ja Helmareiden keskikenttä-linja oli isoissa vaikeuksissa niin alhaalla kuin ylempänäkin. Tuki puolustuslinjalle matalassa blokissa ja boksissa oli riittämätöntä, mikä näkyi myös Espanjan 2-1 maalissa.

Toinen hyökkääjä, Sanni Franssi, pelasi varmasti uransa yhden fyysisesti kovimmista otteluista, sillä hän putosi viidenneksi Suomen keskikentälle puolustettaessa. Ongelma oli se, että Franssi hyökkääjänä ei pystynyt pelaamaan keskimmäisen keskikenttäpelaajan roolia täsmällisesti. Hänen olisi ehdottomasti pitänyt olla keskikenttäpelaajana välikaistalla ja Emmi Alasen keskellä turvaamassa puolustuslinjan edustaa.

Yhtä lailla Eveliina Summanen oli vaikeuksissa liikkumisensa kanssa ja näin Espanja pääsi monta kertaa murtamaan Suomen keskikenttä-linjan ja hyökkäämään puolustuslinjaa vastaan. Itse olisin valinnut keskikentän keskelle avaukseen hyvin liikkuvan ja pallovarman Olga Ahtisen Summasen tilalle nopeita espanjalaisia vastaan.

Suomen keskikenttälinja oli välillä väärinpäin kaarella Franssin ollessa ylin pelaaja ja laidat alimpana. Näin Espanjan oli helppo syötellä Suomen muodon sisään.

Toinen keskeinen ongelma oli kulmapotkujen puolustaminen, jossa Suomella oli ensimmäisellä puoliajalla täysi aluepuolustus, jollaisen käyttöä en voi suositella kenellekään. Maaliin johtaneessa kulmassa Suomella oli monta pelaajaa menossa näennäisesti palloon, eikä kukaan sekaannuksen keskellä enää miettinyt pelaajien vartiointia. Aluepuolustuksen heikkous on myös se, että vastusta pääsee tulemaan vauhdilla tilanteisiin paikallaan olevia pelaajia vastaan. Espanja iski maalin myös sivuvapaapotkusta, jossa myös Suomen linja tippui epätasaisesti ja näin tilanne ei ollut paitsio.

On Suomelle – tai oikeastaan mille joukkueelle tahansa – kestämätön tilanne päästää kolme maalia erikoistilanteista.

Toisella puoliajalla peli hiukan rauhoittui Espanjan pelatessa johtoasemassa. 3-1-maali sinetöi ottelun. Vaikka Espanja hallitsi ja myllytti oikeastaan ensimmäisen puoliajan, lopputulos tuli edelleen pääosin erikoistilanteista. 3-1-maali tuli Lucia Garcian vapaapotkusta ja 4-1-maali Mariona Caldenteyn rangaistuspotkusta.

Johtopäätös

Jatkossa Suomen on saatava positiivisissa tilanteenvaihdoissaan mukaan myös laiturinsa ja toisen hyökkääjänsä, mutta haaste on iso, koska puolustamiseen menee niin suuri energiamäärä. Erikoistilanteista ei varmaan tarvitse enempää mainita muuta kuin, että Suomen olisi voitettava nämä erikoistilannekilpailut pelatakseen voitosta näissä peleissä.

Itse toivoisin vain näkeväni Suomen yrittävän pelata enemmän myös pitkiä hyökkäyksiä, sillä joukkueessa on rahkeita parempaan pallolliseen peliin kuin Espanjaa vastaan.