Veikkausliiga 2025

Mestaruustaistelu

Jos menestyminen olisi jalkapallossa kiinni pelkästään taloudellisista resursseista ja materiaalista, HJK olisi jyrännyt viidennen kerran peräkkäin mestariksi viime kaudella – ja se jyräisi mestariksi myös tällä kaudella.

Klubi on kuitenkin kompuroinut pahasti päävalmentajavalintojensa ja kaksi vuotta sitten jopa urheilujohtajavalintansa kanssa. Siksi osa Klubin resursseista ja ylivoimaista on karannut taivaan tuuliin ja sama uhka on tälläkin kaudella. Toni Korkeakunnas voi olla kuinka hyvä jätkä tahansa, mutta valmentajana hänen rajansa ovat tulleet vastaan.

Se ei tarkoita, etteikö HJK voisi Korkeakunnaksen johdolla voittaa tällä kaudella Veikkausliigan mestaruutta. Voi toki, mutta Klubi pudottaa päävalmentajavalinnoillaan sen verran rimaa, että viime kaudella KuPS ja Ilves menivät siitä ohi eikä mestaruus ole tälläkään kaudella varma. Pikemminkin epävarma.

HJK ei ole ainoa seura, joka voi kaatua tällä kaudella päävalmentajaansa. Jarkko Wissillä on paljon todistettavaa – ja hävittävää – mestarijoukkue KuPSin uutena päävalmentajana.

Siksi mestaruustaistelun vaaka kallistuu kahden suuren haastajiin. Ilves sai jo viime kaudella Joonas Rantasen ohjissa vainun mestaruudesta ja tällä kaudella se voi hyvinkin ottaa puuttuvan askeleen ylöspäin – olkoonkin, että Ilvestä on rokotettu siirtomarkkinoilla kovilla myrkyillä.

Mestaruustaistelusta on tulossa joka tapauksessa tasainen ja siinä saattaa jäädä tilaa myös mustille hevosille. FC Inter on ilmeisin musta hevonen, mutta myös Gnistan voi nousta sekoittamaan ainakin mitalitaisteluita.

Ja miksi?

Siksi, että niillä molemmilla – kuten myös Ilveksellä – on joukkueen peräsimessä aidosti vahvaa ja modernia valmennusosaamista.

Keskiryhmä

Veikkausliigan toinen jakolinja kulkee sillä rajalla, joka katkaisee sarjan runkosarjan jälkeen kahtia. Puhutaan siis kuuden joukkueen Mestaruussarjasta ja kuuden joukkueen Haastajasarjasta.

Viivan tuntumassa on jälleen tunkua. Viime kaudella Mestaruussarjaan selvinneet SJK, VPS ja Haka ovat nyt FC Interin ja Gnistanin eteenpäin menemisen myötä entistä kovemman paikan edessä ja voi olla, että kolmikolle on tarjolla Mestaruussarjassa vain yksi paikka. Sen kohtalon ratkaisevat todennäköisimmin VPS ja SJK.

Putoamistaistelu

Putoamistaistelu on kaikista kolkoin taistelu. Vaaraa lisää se, että karsinnat eivät ole mikään leikinpaikka, kuten FC Lahti sai viime kaudella huomata.

Tämän kauden Veikkausliigassa on ennakolta kaksi selvää putoajakandidaattia – IFK Mariehamn ja FF Jaro. Toinen niistä lähtee suoraan ja toinen joutuu karsimaan.

AC Oulu ja KTP ovat paperilla turvassa, mutta välimatka ei ole niin suuri, etteikö jompikumpi niistä voisi kompuroida niin pahasti, että ne voisivat joutua jopa karsimaan. Se on toki epätodennäköistä, muttei mahdotonta.

Näin käy 2025

1. Ilves

Ilves oli viime kauden suurin onnistuja Veikkausliigassa. Gnistanin edellisenä syksynä Veikkausliigaan nostanut Joonas Rantanen sai pelitapansa toimimaan Tampereella erinomaisesti ja Ilves oli hiuskarvan päässä mestaruudesta.

Ilveksen hyvä menestys näkyi siirtomarkkinoilla vientivoittoisesti. Santeri Haarala siirtyi jo elokuussa Ruotsiin ja syksy vei avainpelaajista Juhani Pikkaraisen ja Jorginhon. Tulijoista mielenkiintoisimmat ovat Sauli Väisänen, Kalle Wallius, Matias Rale ja tällä viikolla Hammarbysta lainattu Jardell Kanga.

Rantanen on osoittanut, että hänen valmennuksellinen prosessinsa toimii ja vaikka Ilves näyttääkin paperilla heikentyneen, Rantanen pystyy maksimoimaan materiaalinsa potentiaalin.

Ilves kuuluu ilman muuta sarjan terävimpään kärkiryhmään. Jos HJK ja KuPS ajaisivat kauden 100-prosenttisilla tehoilla Ilves olisi niiden haastaja, mutta kysymys kuuluu, saako Toni Korkeakunnas HJK:sta ja Jarkko Wiss KuPSista kaikki maksimit irti? Jos ja kun ei saa, tie on auki silloin Ilveksen mestaruudelle.

Toki se vaatii täydellistä onnistumista tamperelaisilta ja sitä, että Ilveksen avainpelaajat pysyvät terveenä.

2. HJK

HJK joutui vaihtamaan kesken viime kauden päävalmentajaa, kun Toni Korkeakunnas kutsuttiin kahdeksan kierroksen jälkeen apuun Ferran Sibila -seikkailun jälkeen. Korkeakunnas toi hieman piristystä, mutta vain hieman: Korkeakunnaksen pistekeskiarvolla Klubi  olisi saanut koko kauden mitassa vain kaksi pistettä enemmän kuin mitä se nyt sai.

HJK on muokannut uuden urheilujohtaja Petri Vuorisen johdolla joukkuetta kovalla kädellä. Teemu Pukki ja Alexander Ring ovat nimekkäimmät hankinnat 10 uuden pelaajan listalla, mutta tulijoiden joukossa on myös Ville Tikkasen johdolla muitakin potentiaalisia nimiä.

Klubista on lähtenyt talven aikana pysyvästi tai lainalle Lee Erwinin, Noah Pallaksen ja Anthony Olusanyan johdolla 12 pelaajaa. Kaikkiaan hankintojen ja lähtijöiden saldo on plussalla, mutta suurimmat katseet kohdistuvat edelleen Korkeakunnakseen päävalmentajana. Hänen johdollaan mestaruuteen on matkaa, vaikka Korkeakunnaksella ja hänen uusitulla valmennusjohdollaan on nyt takanaan pre-season.

3. Inter

Vesa Vasaran avauskausi Interin päävalmentajana oli tuloksellisesti odotettua vaisumpi, mutta Inter osoitti kauden edetessä, että Vasaran valmennuksellinen prosessi jauhaa kierros kierrokselta tasaisempaa viljaa. Kuvaavaa on, että Inter kävi syyskuussa hakemassa vierasvoiton jopa Kuopiosta.

Interin materiaali on edelleen epätasainen, mutta kokonaisuutena se on kuitenkin viime kauteen verrattuna vahvistunut. Etenkin Jasse Tuominen ja Loic Essomba voivat olla Interille kauden aikana arvokkaita hankintoja.

Tärkeintä on kuitenkin se väistämättömyys, jolla Vasara kehittää joukkueidensa pelaamista. Inter voitti viimevuotiseen tapaan tämän kauden Liigacupin, mutta vielä tärkeämpää oli, että Interin peli on kehittynyt Liigacupin perusteella entisestään.

Inter kuuluu tasaiseen kärkiryhmään. Mestariksi asti sen eväät eivät vielä välttämättä riitä, mutta mitaleista käydään hurjaa taistelua – ja siinä taistelussa paukkuu myös sinimusta vasara.

4. Gnistan

Gnistan oli viime kauden yllättäjiä ja se oli hilkulla päästä loppukaudeksi Mestaruussarjaan. Uuteen kauteen se lähtee yhtä kautta valmiimpana. Joukkue on viime kesään verrattuna vahvistunut ja Jussi Leppälahti on saanut kehittää Kipinän pelillistä prosessia nyt vuoden pidempään

Roman Eremenkon piti siirtyä tammikuussa St. Johnstoneen, mutta hän jäi johtamaan Gnistanin pelaamista. Eremenko on 38-vuotiaana edelleenkin pelin näkijänä ja ymmärtäjänä johtava pelaaja Veikkausliigassa.

Gnistanin materiaali ei ole sarjan laadukkain, mutta Leppälahden ylivalmennetuksi haukuttu pelitapa on jalkapallon tätä päivää ja vahva ase Gnistanille tällä kaudella. Joukkueen materiaalissa on edelleen kysymysmerkkejä alkaen AJ Marcuccin maalilla korvanneesta belgialaisesta Alex Craninxista.

Kauden mennessä nappiin Gnistan taistelee mitaleista.

5. KuPS

KuPS juhli viime kaudella tuplamestaruutta ja se pääsee tavoittelemaan tänä kesänä tosissaan paikkaa eurocupien lohkopeleissä, joihin pääseminen olisi KuPSin kannalta liigamestaruutta hurjempi ja ikimuistoisempi juttu.

Veikkausliiga-kaudessa on kuitenkin omat haasteensa. Loistotyötä Kuopiossa tehnyt Jani Honkavaara hyppäsi lahden yli Ruotsiin ja uusi päävalmentaja Jarkko Wiss on haastavassa paikassa yrittäessään täyttää Honkavaaran saappaat. Wiss valittiin vuonna 2016 Vuoden valmentajaksi, mutta sen jälkeen hänellä on ollut haasteita pysyä pelin evoluutiossa mukana.

KuPSilla on edelleen vahva, joskin kapeahko materiaali. Matias Siltasen lähtö on menetys, mutta Doni Arifi on mielenkiintoinen hankinta hänen tilalleen. Toinen mielenkiintoinen seurattava on Hongassa ennen Norjan ja Hollannin keikkaa loistanut Agon Sadiku.

KuPS kuuluu Veikkausliigan kärkiryhmään, mutta menestys Wissin ohjissa ei ole mitenkään taattu. Pikemminkin on edessä taka-askelten kesä ja KuPSin sijoitus pudota useammalla pykälällä.

6. VPS

VPS:ltä odotettiin hurjan kauden 2023 jälkeen viime kesänä suuria, mutta kautta haittasivat lukuisat loukkaantumiset ja toissa kauden kolmas sija vaihtui viidenteen sijaan.

Talven siirtomarkkinoilla VPS ei ole juurikaan vahvistunut, hyvä jos ollenkaan. Mads Borchersin toipuminen pelikuntoon vastaa kuitenkin heittämällä yhtä huippuhankintaa. Tanskalainen iski viime kaudella 10 maalia ennen loukkaantumistaan. Jos hän pysyy terveenä, Borchers voi taistella tällä kaudella jopa Veikkausliigan maalikuninkaan tittelistä.

Taistelu Mestaruussarjan jatkopaikoista on kiristynyt, joten VPS:n pitää onnistua jo ylempään loppusarjaan päästäkseen erinomaisesti. Siinä Jussi Nuorella riittää tekemistä.

7. SJK

Skottivalmentaja Stevie Grieve teki avauskaudellaan SJK:n päävalmentajana hyvää työtä ja luotsasi joukkueensa lopullisessa sarjataulukossa neljänneksi. Eroa edellä olleeseen HJK:hon oli vain viisi pistettä, mutta Ilves oli 14 pisteen ja KuPS 16 pisteen päässä.

SJK on viime kauteen verrattuna heikentynyt Ville Tikkasen, Jaime Morenon, Pyry Hannolan, Eetu Mömmön ja Dario Naamon lähtöjen myötä. Siksi Grieve saakin tehdä ylämaan taikojaan viedäkseen kiristyneessä kilpailussa SJK loppukaudeksi ylempään loppusarjaan.

8. Haka

Haka meni viime kaudella Andy Smithin opeilla komeasti Mestaruussarjaan, mutta talvi on ollut Koskilla armoton. Joukkue on selvästi heikentynyt viime kaudesta.

Leccestä täksi kaudeksi lainatun Eetu Mömmön lahjat ja potentiaali tiedetään, mutta muuten hankinnat ovat kysymysmerkkejä, joista Smith voi hioa jotain suurta tai olla hiomatta.

Hakalla on edessään joka tapauksessa haastava kesä ja tyytyminen alemman loppusarjan otteluihin loppukaudella.

9. KTP

KTP palasi viime kaudella takaisin Veikkausliigaan ja Kotkasta on kuulunut talven aikana toinen toistaan hurjempia siirtouutisia.

Petteri Forsell, Atomu Tanaka ja Joona Toivio ovat nimekkäitä hankintoja, mutta Jonas Nyholmilla on iso työmaa, jotta hän saa epätasaisen materiaalin hiottua toimivaksi konseptiksi. Kaiken lisäksi paineet menestymiselle ovat kovat, sillä nimekkäät hankinnat koettelevat myös kotkalaisseuran muutenkin häilyvää kassaa.

KTP on Veikkausliigan kysymysmerkki. Se voi pelata gnistanmaisen kauden, mutta jos kelkka ei asetu heti radalleen, paineet Kotkassa kasvavat ja Nyholm voi joutua painimaan niin pukukopissa kuin seuran toimistollakin.

KTP on joka tapauksessa yksi kauden mielenkiintoisimmista seurattavista.

10. AC Oulu

AC Oulu on mielenkiintoinen seura. Urheilujohtaja Markus Heikkinen on näyttänyt, että hänellä on ammattisilmä löytää Ouluun päävalmentajia ja pelaajia ja puheenjohtaja Tomi Kaismo on osoittanut, että hän uskaltaa tehdä pelottomia ratkaisuja niin hyvässä kuin pahassakin.

Silti AC Oulun toimintaa leimaa erikoinen heiluminen, kuten seurajohdon toiminta esimerkiksi Ricardo Duarten ja Tuomas Silvennoisen kanssa osoitti.

AC Oulun pakkaa on tuuletettu talven aikana kunnolla. Joukkueessa on potentiaalia, mutta ei ole mitenkään varmaa, että kesken viime kauden palkattu Mikko Isokangas saisi paletin toimimaan. Arvoituksellinen kausi.

11. IFK Mariehamn

IFK Mariehamn vältti viime kaudella putoamisen täpärästi, kun se naarasi itsensä ohi FC Lahden ja vältti joutumisen putoamiskarsintaan.

Talven aikana joukkuetta on jälleen muokattu, muttei niin rajusti kuin normaalisti. 11 maalia viime kaudella iskeneen ruotsalaisen Adam Larssonin siirtyminen Yhdysvaltojen nurmille tekee eniten kipeää.

Kesken kauden päävalmentajaksi tullut Gary Williams on kovassa paikassa. Karsintojen välttäminen olisi jo kova saavutus saarelaisilta.

12. Jaro

Jaro nousi viime kauden päätteeksi Veikkausliigaan kaadettuaan karsinnoissa komeasti FC Lahden. Talven aikana joukkuetta on vahvistettu niillä resursseilla, jotka Jarolla on käytössä. Kyytiin on saatu Kerfala Cissokon ja Filip Valencicin johdolla mielenkiintoisia nimiä, mutta jokaisen nimen päällä on myös kysymysmerkki, mihin asti heidän potentiaalinsa oikeasti riittää tulevalla kaudella.

Niklas Vidjeskog pelaa suoraviivaista jalkapalloa, jossa ei pallonhallintaprosentteja tutkita. Oikean tyyppisillä pelaajilla suoraviivaisuus ja vastaiskupelaaminen voivat toimia – kuten Nottingham on tällä kaudella osoittanut –, mutta Jarolla on tekemistä sarjapaikkansa säilyttämisessä.

Jaro ratkaisee Veikkausliigan kaksi viimeistä sijaa IFK Mariehamnin kanssa.