HJK ilmoitti tiistaina, että se sulkee fanikatsomonsa ensi kaudella viidessä ottelussa sunnuntaisessa KuPS-ottelussa kannattajiensa aiheuttamien häiriöiden seurauksena. Jukka, miten kommentoit?

Pisteet HJK:lle siitä, että se tuli ulos ja kertoi näkyvästi ryhtyvänsä toimenpiteisiin kannattajiensa häiriökäyttätymisen vuoksi. Ulostulon viesti on selkeä, ettei tällaista käytöstä hyväksytä.

Fanikatsomon sulkeminen viidessä ottelussa kuulostaa toki kovalta toimenpiteeltä, mutta onko se oikeasti järeä toimenpide? Minusta näitä toimenpiteitä ei voi kutsua ainakaan rajuiksi, pikemminkin nämä ovat kevyemmän pään toimenpiteitä.

Järeä toimenpide olisi ollut se, että HJK olisi joutunut pelaamaan esimerkiksi 1-3 ottelua tyhjille katsomoille. Tietenkään HJK itse ei olisi tehnyt tällaista ratkaisua, mutta Palloliitto ja Veikkausliiga olisivat voineet ratkaisun tehdä.

Tyhjille katsomoille pelaamisella seurat on saatu suuressakin maailmassa ryhtymään järeisiin toimiin sen suhteen, mitä katsomoissa otteluiden aikana voi tehdä ja mitä ei, koska se sattuu seuroja kaikista kipeämpään kohtaan – kukkaroon.

Jos Veikkausliigan otteluohjelman laatijat ovat Klubille armollisia, ne eivät merkkaa Klubille ensi kaudella yhtään sellaista kassamagneettiottelua kauden alkuun, jossa Bolt-Arena myytäisiin loppuun tai lähes loppuun.

Muissa otteluissa tilanne on se, että kannattajat mahtuvat katsomoon, vaikka fanikatsomo olisikin suljettu.

HJK ilmoitti, että se tehostaa yhteistyössä viranomaisten kanssa merkittävästi häiriöitä aiheuttavien kannattajien tunnistamista ja valvontaa. Riittääkö se?

Tämä tiistainen tiedotustilaisuus oli sinällään tervetullut ulostulo HJK:lta, mutta avainkysymys on nyt, miten päätös jalkautetaan ja mitä puuttuminen tarkoittaa käytännön tasolla muuta kuin sitä, että yksi katsomonosa on suljettu viidessä ottelussa ja tämän kaltaisia lupauksia, että valvontaa ja tunnistamista tehostetaan merkittävästi.

Tarkoittaako valvonnan tehostaminen ja tunnistaminen vain toteamista vai estetäänkö tällaisilta kannattajilta konkreettisesti pääsy otteluihin?

Nythän HJK:n käyttämä ilmaisu, etteivät häiriöitä aiheuttavat kannattajat ole tervetulleita otteluihin, tarkoittaa kylmästi sanottuna sitä, etteivät tällaiset kannattajat ole tervetulleita, mutta he voivat silti tulla. Eihän esimerkiksi KuPS-otteluun ollut luvallista tuoda soihtuja, savuja ja ilotulitteita, mutta niitä oli silti tuotu, kuten jopa droonikin, koska asiaa ei riittävän tarkasti valvottu.

Nykypäivänä häiriöitä aiheuttavat kannattajat voidaan helposti tunnistaa. Sitä varten on olemassa kamerateknologiaa ja onhan ihmisillä edelleen silmät.

Esimerkiksi Englannissa muutama oman paikkakunnan poliisi matkusti kannattajien mukana vierasotteluihin ja tunnisti portilla omin silmin ne, jotka oli luokiteltu vaarallisiksi tapauksiksi.

Klubin omat järkkärit tunnistaisivat varmasti jokaisen potentiaalisen häiriönaiheuttajan, jos vain haluttaisiin. Suomen laki ei tunne porttikieltoa, mutta tilaisuuden järjestäjällä on oikeus kannattajan aiemman käyttäytymisen perusteella estää hänen pääsemisensä otteluihin.

Miksi HJK ei puutu sitten järeämmin kannattajiensa käytökseen?

Ymmärrän HJK:ta, sillä asia ei ole mustavalkoinen. Se haluaa tunnustaa kannattajiensa arvon ja varmasti moni myös toivoo sitä, että katsomoissa olisi tunnetta ja tunnelmaa. Kysymys on kuitenkin oikeanlaisen tasapainon löytämisestä kannattamisen ja tunnelman ja sunnuntaisen kaltaisten tapahtumien välillä.

On myös hyvä kysymys, miksi kannattajat protestoivat sunnuntaina ja miksi kannattajien käyttäytymisessä on nähty myös rikollisuuden rajat selkeämmin ylittäviä ilmiöitä, kuten väkivaltaisia yhteenottoja kannattajien välillä?

Kannattajilla on täysi oikeus protestoida HJK:n johtoa, mutta kysymys on tavasta, miten se tehdään.

HJK:ssa varmasti tunnistetaan kannattajien tyytymättömyys ja se pitää vain kohdata. HJK:lla olisi varmasti monenlaisia keinoja parantaa seurajohdon ja kannattajien välistä kommunikointia, mikä voisi osaltaan lieventää vastakkainasettelua.

Vaikeus tulee sitä kautta, missä kohtaa kysymys ei ole enää HJK:hon liittyvästä ongelmasta vaan yhteiskunnallisesta ongelmasta.

Huliganismi oli jalkapallossa 1970- ja 1980-luvuilla jättiläismäinen ongelma Englannissa. Huliganismiongelmaa katsottiin pitkään läpi sormien eikä jalkapallo itse uskaltanut ja halunnut puuttua siihen tarpeeksi järein keinoin, koska se pelkäsi puuttumisen tarkoittavan tulojen menettämistä.

Vasta kun tilanne muuttui päinvastaiseksi eli huliganismin ymmärrettiin vähentävän jalkapallotuotteen arvoa ja vievän siltä tuloja, jalkapallo puuttui asiaan viranomaisten tukemana ja huliganismiongelma saatiin ratkaistua – mutta vain jalkapallon kannalta.

Huliganismin juurisyitä ei kuitenkaan saatu ratkaistua. Ongelma jäi olemaan ja elämään, mutta ei enää jalkapallostadioneilla, vaan muualla yhteiskunnassa.

HJK:n ja suomalaisten jalkapallokannattajien käyttäytymisestä on vielä pitkä matka siihen, mitä Englannissa ja muualla Euroopassa jalkapallohuliganismin pahimpina vuosina tapahtui, mutta myös Suomessa on oltava tarkkana ja puututtava ongelmiin silloin, kun niihin on vielä helppo puuttua.

Pitäisikö myös Palloliiton ja Veikkausliigan rangaista HJK:ta?

Pitäisi. Koska HJK ilmoitti sulkevansa fanikatsomon viideksi otteluksi, Palloliitto ja Veikkausliiga tuskin lähtevät sulkemaan stadionia tai sen osia. Sen sijaan tuntuva sakko pitäisi sunnuntain tapahtumien seurauksena ilman muuta tulla – ja varoitus tulevasta.

Esimerkiksi sunnuntaina tilanne saatiin rauhoitettua, kun lopulta uskallettiin ilmoittaa, että seuraava savu tai raketti tarkoittaa ottelun keskeyttämistä ja pelaamista toisena ajankohtana.

Olisi mielenkiintoista nähdä, miten HJK varmistaisi jatkossa tällaisten häiriöiden kitkemisen, jos sille ilmoitettaisiin, että seuraavasta vastaavanlaisesta rikkomuksesta Klubi joutuisi pelaamaan kaksi ottelua tyhjille katsomoille.

Mutta ei mennä asioiden edelle ja maalailemaan piruja seinälle. Toivottavasti HJK löytää talven aikana keinot, jolla se saa tilanteen rauhoittumaan muuta kautta.