Imatra on kauden suurimpia pettymyksiä, mutta samalla myös sarjan suurin mysteeri

Tuomas Jussila on lyönyt 16 ottelussa 99 kärkilyöntiä ja kärkilyöntitilastossa kolmas.

Pesäpallo

Imatra on kauden suurimpia pettymyksiä, mutta samalla myös sarjan suurin mysteeri

Imatran Pallo-Veikot on pelannut alle kaikkien odotusten. Suurin syy löytyy kentän laidalta.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 9.8.2020 | KUVAT Petri Saarelainen / All Over Press

Imatran Pallo-Veikot on yksi miesten Superpesis-kauden suurimmista pettymyksistä, mutta samalla myös yksi kauden suurista mysteereistä. Sen ulkokentästä on tehty Joensuun ja Sotkamon jälkeen kolmanneksi vähiten juoksua, 101. Vastaavasti IPV:n kärki, Teemu Nurmio, on mennyt kentälle useammin kuin kukaan muu pelaaja koko sarjassa, 82 kertaa, ja IPV:n pääpelintekijät Tuomas Jussila ja Sami Partanen ovat kärkilyöntitilastossa sijoilla 3 ja 4.  Lyöjäjokeri Juho Toivola on puolestaan 41 lyödyllä juoksulla lyöjätilastossa viidentenä.

Mikä siis Imatralla mättää?

Aloitetaan helpommasta – mikä ei mätä?

Ensimmäinen iso asia on ulkopeli. Imatran tarina Superissa on viimeiset vuodet ollut se, että jos se tekee kaksi juoksua, se antaa itse kolme juoksua. Tällä kaudella tuo suhde on saatu muutettua sellaiseksi, että IPV:n juoksusuhde on jopa niukasti positiivinen, 106-101. Imatran Pallo-Veikot on viiden kärjen ulkopuolella ainoa seura, jolla on positiivinen juoksusuhde.

IPV:n ulkopelin suurin parannus on tapahtunut luonnollisesti Tuomas Jussilan tulon myötä. Toinen positiivinen muutos on ollut Ville Hämäläisen hankinta. Myös 600. ottelunsa sunnuntaina pelannut Sami Partanen on ollut ulkona takuuvarma, vaikkei enää olekaan nuoruutensa loistossa.

Imatran haasteena on ollut ulkokentän eläminen loukkaantumisten vuoksi. Kolmoskoppariksi hankittu Arttu Vilander on ollut mukana vasta kahdessa viimeisimmässä ottelussa, ja Konsta Hyötyläisen kautta ovat sotkeneet myös loukkaantumiset. Hyötyläinen on pelannut vain 10 ottelua tällä kaudella.

Lukkaritilanne on myös mielenkiintoinen. Joona Sikiö aloitti kauden hyvin, mutta oli sen jälkeen niin aseeton, että Imatra joutui vaihtamaan lukkariksi nuoren Rasmus Surakan. Surakka on toki vielä raakile lukkarina, mutta hänen syöttönsä on erityisen nopea ja yllättänyt selvästi monet vastustajat. Surakka on ollut myös rohkeampi ja yllätyksellisempi kuin Sikiö, ja on todennäköistä, että hän kantaa päävastuun loppukauden aikana lukkaroinnista.

Kokonaisuudessaan Imatran ulkopeli on kestänyt hyvin loukkaantumisista ja lukkariongelmista huolimatta. Tällaisella ulkopelillä IPV:llä pitäisi olla selvästi enemmän pisteitä kuin mitä IPV on saanut.

Ykkösluokan kärki

Sisäpelissä Imatralla on huippukärki, joka kestää vertailun jopa kärkiseurojen kärkien kanssa. Myös lyöjäjokeri Juho Toivola on kantanut vastuunsa erinomaisesti, mutta valitettavasti joukkueessa on Toivolan lisäksi potentiaalisia kotiuttajia vain Partanen ja Mikko Kosonen.

Mutta sitten tullaan niihin ongelmiin.

On totta, että Imatran materiaali sisäpelissä on kapea, eikä kakkoskärjestä kannata edes puhua. Todellinen ongelma on kuitenkin pelinjohtaminen. Jyrki Valle oli kelpo kakkospelinjohtaja, mutta ykköspelinjohtajana hän on epäonnistunut tällä kaudella.

Valle on ymmärrettävästi luottanut kärkeen, mutta hän on epäonnistunut sisäpelin kokonaispeluuttamisessa. Hän on ajanut kapean materiaalin vieläkin kapeampaan rakoon pyörittämällä peliä siten, että lyöntijärjestys on loppunut usein numeroon viisi – ja usein vielä tilanteessa, jossa lyöjät ovat loppuneet kesken ennen kolmatta paloa tai viimeiset lyönnit on jouduttu lyömään ylisuurella riskillä.

Tätä vastuuta Valle ei voi paeta. Hänen pelinjohtamisensa on yksi keskeinen syy Imatran heikkoon kauteen. Valle olisi tarvinnut varmasti rinnalleen kakkospelinjohtajan ja vaikka Jani Valkeapään siirtyminen viikonloppuna kakkospelinjohtajaksi on ratkaisuna erikoinen, siinä on oma logiikkansa. Valkeapäällä on itsellään kokemusta pelinjohtamisesta ja Valle saa hänestä tarpeellisen keskustelukaverin pelimatkoilla ja pelien aikana.

Imatran tilannetta ei ole helpottanut se, että se pelaa itälohkossa, jossa se kohtaa neljästi sekä sarjan suurimman suosikin Joensuun että kauden suurimman yllättäjän Kiteen. Imatra voitti Joensuun kauden avausottelussa Joensuussa 2-1, mutta sen jälkeen pelattujen neljän lohko-ottelun potentiaalisesta 12 pisteestä se ei ole saanut yhtään pistettä. Toki IPV joutuu katsomaan itseään peiliin KiPa-otteluiden häviämisestä, mutta lohkon vaikeutta on silti turha kiistää.

Imatran Pallo-Veikot kohtaa jäljellä olevissa kahdeksassa runkosarjan ottelussa Joensuun vielä kahdesti sekä Kouvolan ja Sotkamon kerran. Sen lisäksi se saa vastaansa Pattijoen, Kempeleen ja Kiteen kotona ja Hyvinkään vieraissa. Kärkiseuroja vastaan IPV:lle ei ole luvassa suuria, mutta neljän muun ottelun onnistumisessa on vielä Imatran sauma päästä kahdeksan sakkiin. Tosin niistäkin otteluista sen olisi pystyttävä naaramaan lähes täydet pisteet. Tehtävä ei ole helppo, mutta ei myöskään täysin mahdoton.

 

 

Elmo

Elokuun Elmo on ilmestynyt.

Osta digilehden irtonumero tästä

tai tilaa Elmo edulliseen tarjoushintaan

4 kk 35 e – ja postiluukkusi heilahtaa.