Jukka Jalonen on ollut viime viikkojen aikana otsikoissa esiinnyttyään ainoana eurooppalaisena valmentajana kesäkuun alussa NHL:n valmentajayhdistyksen NHLCA:n seminaarissa. Jalonen esitelmöi menestyvän joukkueen rakentamisesta ja avasi muun muassa Leijonien MM-kultaan päättyneiden kevään 2019 perusperiaatteita.

Jalosen esityksen ympärillä on pohdittu paljon sitä, auttoiko esitys laittamaan leijonaluotsin jalkaa NHL-oven väliin, mutta vähemmän on pohdittu sitä, miksi Suomessa ei järjestetä vastaavia valmentajaklinikoita tai -seminaareja digitaalisessa muodossa?

Liiga- ja Mestis-valmentajat ovat saattaneet epäsäännöllisen säännöllisesti kokoontua toisinaan miesten jääkiekon MM-kisojen yhteydessä ja Vierumäellä on joskus järjestetty suuria jääkiekkoseminaareja, mutta säännöllistä huippuvalmentajaseminaaria ei toistaiseksi ole saatu aikaiseksi – ainakaan digitaalisessa muodossa.

Voisi kuitenkin kuvitella, että vastaavanlaiset seminaarit olisivat omiaan kehittämään ja jalkauttamaan huippuvalmentajien ajatuksia kentälle ja sitä kautta nostamaan Suomi-kiekon valmennuksen tasoa laajemminkin.

”Tätä aihetta pitää ehdottomasti pohtia Suomi-kiekon edun nimissä. Siinä on useita hyviä puolia, sillä omalta koneelta pääsisi livenä katsomaan, kun joku luennoi ja siitä jäisi myös sähköinen muistijälki”, Jalonen pohtii Elmo-lehdelle.

Koska Jukka Jalonen ja alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentaja Antti Pennanen ovat päätyneet uudessa mallissa jakamaan Rauli Uramalta vapautuneet huippu-urheilujohtajan tehtävät, Jalonen on myös asemassa, jossa hän voisi saada vastaavan asian toteutetuksi.

Jalosen tehtäviin kun kuuluu ainakin seuraavan vuoden ajan nuorten maajoukkuevalmennuksen johtaminen, Suomen jääkiekon painopisteiden rakentaminen ja asiantuntijatehtävät Suomen olympiakomiteassa ja Jääkiekkoliiton valmennusvaliokunnassa.

Korona-aikana kun suuria kokoontumisia pyritään välttämään, Jalonen antaakin vihreää valoa etäseminaarien suhteen.

”On hyvä kysymys, onko aina pakko edes kokoontua samaan tilaan. Etäseminaari on kannatettava kehitysidea”, Jalonen sanoo.

Suomalaisella jääkiekolla on pyyhkinyt viime kausina hyvin kansainvälisen tason turnauksissa. Niin miesten maajoukkue kuin nuorten ja naisten maajoukkueet ovat menestyneet viime vuosina hyvin.

Usein esille suomalaisen jääkiekon vahvuudeksi nouseekin osaaminen pelissä.

Jalosen mukaan seuraavat suuret kehitysaskeleet ovat otettavissa kuitenkin fysiikkavalmennuksen parissa.

”Meillä on suomalaisessa jääkiekossa paljon petrattavaa fysiikkapuolella. Se on asia, jossa täytyy nostaa kissaa pöydälle. Esimerkiksi nuorten maajoukkuepelaajien testitulokset eivät ole ihan hirveän hääppöisiä”, Jalonen avaa.

Jalosen mukaan fysiikkavalmennukseen tarvitaan selkeyttä ja linjauksia. Hän kokee, että tällä hetkellä seuroissa harjoitellaan fysiikkaa liian epätasalaatuisesti.

”Fysiikkaa harjoitellaan aika lailla eri tavalla eri seuroissa. Se on aikamoista sekametelisoppaa tänä päivänä. Olen huolissani sen asian suhteen.”

”Varsinkin nuoremmissa maajoukkueikäluokissa jalkojen voimanopeusominaisuuksissa ja kimmoisuudessa on paljon kehitettävää. Jääkiekko on tänä päivänä vahvasti luisteluvoimalaji. Myös aerobisen kestävyyden osa-alueilla riittää työmaata.”