Kanada-ryöpytys kertoi Antti Pennasen Nuorista Leijonista rajun tosiasian – Tähän menestys kisoissa nojaa
Nuorten Leijonien menestyshaaveet eivät kariutuneet yhteen Kanada-pyörremyrskyyn.
@JukkaRonka
Kanada kylvetti Nuoria Leijonia 4–1. Peli oli kaksi erää hurjaa Kanadan näytöstä. Voitolla Kanada varmisti A-lohkon ykköstilan. Suomi jäi lohkossa toiseksi.
Juuso Kokkonen purkaa Nuorten Leijonien turnauksen ensimmäisen tappion.
Nuoret Leijonat hävisi alkulohkon päätöspelissään Kanadalle tylysti. Kanada oli suvereeni ottelussa. Juuso Kokkonen, mitä peli kertoi Suomen menestymismahdollisuuksista näissä kisoissa?
Kanada-ottelu osoitti rajusti ne seikat, joihin Suomen menestymismahdollisuudet nojaavat tässä turnauksessa. Ne ovat: äärimmäisen tiivis ja yhtenäinen puolustaminen, jolla vastustaja pidetään korkeintaan kahdessa maalissa, ylivoima, alivoima ja maalivahtipelaaminen. Tuttu kuvio Suomen maajoukkueista.
Näiden kriteerien puitteissa Nuoret Leijonat onnistui kelvollisesti Kanadaa vastaan. Mahdollisuudet taistella mestaruudesta ovat edelleen hyvät, ei tämä tappio niitä vesittänyt.
Nyt valmennuksen on poimittava olennaiset kehitettävät seikat pelaamisesta ja tehtävä töitä niiden parissa. Ei ole kyse isoista asioista.
Mutta Suomihan oli kaksi erää täysin Kanadan jaloissa. Miten voi olla mahdollista, että Suomi pelaisi yhä mestaruudesta tässä turnauksessa ja että kyse on vain pienistä asioista?
On totta, että Nuoret Leijonat oli telineissä, mutta itse asiassa pelin edetessä – jo toisessa erässä – oli näkyvissä orastavia askelia eteenpäin. Kyse on tässä kohtaa kiekolliseen pelaamiseen liittyvistä seikoista, joilla on pelin kokonaisuuden kannalta iso merkitys.
Sikäli, kun Antti Pennanen valmennustiimeineen onnistuu poimimaan olennaiset seikat Kanada-pelistä ja seuraavaan ottelusuunnitelmaan tehdään oikeat valinnat, Nuoret Leijonat on valmis puolivälierässä.
Suomi pelasi kolme helpohkoa peliä Saksaa, Sveitsiä ja Slovakiaa vastaan. Oli nyt Suomen kannalta monella tapaa hyvä, että joukkue koki turnauksen kärjen vaatimustason ja näki, missä prosessi menee. Se potkii eteenpäin ja pitää mielen nöyränä.
Ennen kaikkea Suomi lähtee puolivälierään haastajana, mikä sopii sille hyvin.
Palataan tarkemmin Kanada-otteluun. Mistä tuo valtava ero kaukalossa joukkueiden välillä syntyi? Missä asioissa Nuorten Leijonien on parannettava?
Ensinnäkin Kanada pelasi aivan valtavalla intensiteetillä. Pelinopeuden ja temmon vaade ei tuon kovemmaksi tässä turnauksessa todennäköisesti nouse.
Suomen kiekollisen pelin laatukriteerien mukaan ottelu oli katastrofaalinen. Iso määrä siirtokiekkoja omista, liian vähän hyökkäyssiniviivan murtamista kiekon kanssa. Siihen päälle läjä kiekonmenetyksiä. Tuo Kanadan valtava pyörremyrsky saattoi mennä pelaajien henkiseen puoleenkin. Sen verran erikoisia ratkaisuja Suomelta tuli kiekollisena.
Kiekko hävisi kaksinkamppailuiden armoille. Kun materiaalivajaus on näinkin suuri kuin Suomella oli suhteessa Kanadaan, tulisi olla erityisen tarkka siinä, miten ja mihin kiekkoa syötetään. Luodaanko itse itselle kiirettä ja vaikeita tilanteita?
Suomen kiekollisen pelin nopeuden ja rakenteen tulee ottaa nyt sellaisia askelia, että siniviivat kyetään ylittämään puhtaammin kovassakin tila- ja aikapaineessa ja laitojen lähellä tehdään varmempia siirtoja kiekon kanssa. Kanadaa vastaan niissä epäonnistuttiin.
Tullaan pelin rakenteisiin ja pelaajien havainnointiin. Minkälaisissa kulmissa ja minkälaisiin asemiin kiekkoa syötetään? Miten tarjotaan tuet?
Minkä vuoksi juuri nämä seikat nyt korostuvat? Ja onko ne mahdollista korjata näin lyhyessä ajassa?
Puolustussiniviivan puhdas ylittäminen olisi tärkeää paitsi hyökkäyspelin kannalta mutta ennen kaikkea puolustuspelaamisen ja maalin estämisen kannalta. Kun painetilanteissa kiekko jää matkalle, vastustajan hyökkäyksiä ei saada katki.
Näin kävi Kanadan kolmannen maalin kohdalla. Eli jotta Suomi voi toteuttaa pelinsä keskeisintä periaatetta, tiivistä puolustamista, sen on pelattava kiekon kanssa laadukkaammin.
Pennanen on valmennustiiminsä kanssa nyt haastavan paikan edessä. Pelaajien kiekollisiin ratkaisuihin tarvitaan tukea ja turvaa korkean tila- ja aikapaineen pelaamisessa, ja puolivälierä on edessä lauantaina.
Oikeastaan siihen osa-alueeseen nyt kulminoituu pitkälti Suomen menestys näissä kisoissa.