Kempele voi kaatua yhden miehen sokeuteen ja toisen kokemattomuuteen

Teemu Körkkö liittyi Kempeleen jymyläissiirtokuntaan.

Pesäpallo

Kempele voi kaatua yhden miehen sokeuteen ja toisen kokemattomuuteen

Kempele on koonnut mielenkiintoisen joukkueen, mutta KeKin kaudessa on yksi suuri kysymysmerkki - pelinjohtaja Teemu Körkkö.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 25.5.2021 | KUVAT All Over Press

Kempele on rakentanut Oulun kupeeseen erikoisen pikku-Sotkamon. Joukkueen tärkeimmät avainpelaajat, Antti Korhonen, Onni Määttä, Jussi Korhonen ja Topi Korhonen, ovat kaikki entisiä jymyläisiä. Samoin 18-vuotias Aappo Savikoski on hiottu Jymyn juniorimyllyssä. Ja kaiken kruunaa uusi pelinjohtaja Teemu Körkkö, joka myös Sotkamon koulukunnan kasvatti.

Kempeleen Sotkamo-vetoisuudelle ei kannata naureskella. Manageri Sami Saloranta on saanut viimeinkin pelaajapolitiikkansa järkeä. Toissa syksynä Sotkamosta hankittu Jussi Korhonen on valtakunnan ehdotonta kopparieliittiä ja Antti Korhosen kaappaaminen Kempeleeseen oli raskaansarjan peliliike Salorannalta. Myös Topi Korhosessa on paljon potentiaalia, mutta hänen uraansa ovat varjostaneet sitkeät selkävaivat.

Vaikka Salorannan joukkueen rakentamisprosessi onkin järkevöitynyt, Salorannalla on edelleen yksi iso musta piste – pelinjohtajat.

Salorantaa maksaa parhaille pelaajille kilpailukykyisiä palkkioita, mutta pelinjohtajille ei hänen maailmassaan tarvitse maksaa. Siksi Kempele on saanut haaviinsa viime vuosina lähinnä vain b-luokan halpoja pelinjohtajia, eikä Teemu Körkkö ole tässä mielessä poikkeus.

Saloranta on toki ymmärtänyt, ketkä ovat Suomen parhaita pelinjohtajia ja hän on kysellyt syksyisin Mikko Korhosen ja Tomi Niskasen kaltaisten pelinjohtajien perään, mutta ne neuvottelut ovat yleensä päättyneet silloin, kun neuvotteluissa on sanottu ensimmäisen kerran eurot.

Yksi tähtihankinta

Kempele on muuttunut viime kauteen verrattuna jonkin verran. Lyöjäjokeri Ossi Meriläinen lähti Kouvolaan, mutta Antti Korhonen korvaa kotiuttajana hänet täysin. Topi Korhonen on hyvä hankinta ja Seinäjoelta tulleessa Sami-Jukka Korvolassa on potentiaalia parempaan.

Kempeleen tämän vuoden joukkue on materiaaliltaan sellainen, että sillä pitäisi taistella pudotuspeleihin pääsystä.

Kempele oli viime kaudella runkosarjassa 10:s. Eroa pudotuspelipaikkaan oli viisi pistettä. Tämän kauden ensimmäinen tavoite on nostaa pistekohtainen keskiarvo viime kauden 1,1 pisteestä 1,3 pisteen tuntumaan. Se nostaisi matemaattisesti laskettuna Kempeleen pistemäärän 36 pisteeseen, jolloin pudotuspelipaikka olisi realistinen tavoite.

Joukkueet himoitsevat jopa ylikorostuneella tavalla pudotuspelipaikkoja, vaikka todellisuudessa kyse on pudotuspeleihin jämäsijoilta päässeillä joukkueilla yhdestä ainoasta ottelusarjasta.

Myös Kempeleen kohdalla jopa tärkeämpää on, että sen pistemäärä nousisi tällä kaudella, sillä se kertoo kehityksestä ja eteenpäin menemisestä. Jos nytkähdystä ylöspäin pistemäärissä ei tapahdu, silloin voidaan kysyä, mikä kiven kovassa ryhmässä on vikana. Paikallaan polkeminen ei ole kehitystä, vaan paikallaan polkemista.

Kaksi kärkeä

Kempeleen vahvuus on sisäpeli.

KeKi saa viimeinkin purettua heikosti toimivan yhtälön, jossa Jani Lassila joutui pelaamaan lukkarina ja kärkenä. Nyt kärkimieheksi istutetaan joko Tommi Koivistoa tai Sami-Jukka Korvolaa. Koivisto on roikkunut jo pitkään mukana, muttei ole saanut suurta roolia. Myös Korvolan vastuut Seinäjoella kärkimiehen roolissa olivat ohuet.

Koivisto ja Korvola ovat molemmat kärkimiehinä kokemattomat. Kaksikosta toinen ottaa hihaansa ykkösen ja toinen lähtee kakkoskärjen veturiksi. Pelasi kärkenä kumpi tahansa, paineet hänen harteillaan ovat valtavat, sillä kakkosena pelaavan Onni Määtän eteen on saatava mies kentälle. Määttä on Superin parhaita kakkosia ja Kempeleen sisäpelin johtohahmo.

Kolmosena pelaa Kempeleen ehdoton suosikkipelaajani, pienikokoinen Markus Keski-Petäjä. Monet vaihtajat kuvittelevat, että heille riittää lyhyet vaihtolyönnit ja pehmeä pystäri. Ei riitä. Keski-Petäjä on hyvä esimerkki siitä, mitä nykyaikaiselta vaihtajalta vaaditaan. Hänelläkin on hyvät lyhyet ja tarkka pystäri, mutta sen lisäksi Keski-Petäjä pystyy ja ennen kaikkea uskaltaa lyödä kovaa myös saumoihin ja luukkuihin ja jopa rajaleikkureita. Se tekee Keski-Petäjästä yhden sarjan vaarallisimmista kolmosista – ja yhden Kempeleen sisäpelin kulmakivipelaajista.

Nelosena pelaava kohuhankinta Antti Korhonen on Superin paras saranapelaajia. Hän on huippuvaihtaja ja huippukotiuttaja, joka oli viime kaudella yksi Sotkamon Jymyn yllätysmestaruuden ratkaisupelaajia.

Sen jälkeen Kempele käyttää kotiutustilanteissa kahta lyöjäjokeria, Marko Pelkosta ja Matti Korhosta. He muodostavat yhdessä Antti Korhosen kanssa vahvan kotiuttajakolmikon, joka varmasti takoo juoksuja kesän aikana. Kempeleen kolmas jokeri, Heikki Savikoski, on etenijä ja vaihtaja.

Kempeleen kakkoskärki lähtee jo numerosta viisi. Sen käynnistää Korvola tai Koivisto riippuen siitä, kumpia pelaa ykkösenä. Sen jälkeen lyöntijärjestyksessä tulee kaksi perusvahvaa vaihtajaa, Jani Lassila ja Topi Korhonen. Lassila on pelannut pitkään myös kärkenä, joten häneltä löytyy myös nopeutta. Jussi Korhonen pystyy kasina kotiuttamaan. Ysinä pelaa Valtteri Kleemola.

Ulkona epätasaisempaa

Vaikka Kempeleen ulkopelin parhaat osat ovat Superia kärkitasoa, ulkokenttä on kokonaisuudessaan epätasainen. Tilannetta vaikeuttaa se, että tärkeissä rooleissa pelaavat Onni Määttä ja Topi Korhonen ovat kärsineet uransa aikana erilaisista vammoista, eivätkä he välttämättä pelaa kaikissa otteluissa. Jos Määttä tai Korhonen ei pysty pelaamaan, vaihtoehtona eteen on Aappo Savikoski. Linjaa paikkaa tarvittaessa Juhani Ojala.

Lukkari Jani Lassila on korkeintaan Superin keskitasoa. Etukenttä on sen sijaan huippuvahva ja vertautuu hyvin Superin parhaisiin etukenttiin. Antti Korhonen ja Onni Määttä ovat erinomaisia etumiehiä. He lukevat peliä hyvin ja molemmilla on hyvä heittokäsi.

Myös linja kestää hyvin vertailun keskikastin joukkueiden kanssa. Markus Keski-Petäjä pelaa ykkösvaihdossa ykköskulmaa ja kakkosvaihdossa kakkoskulmaa – ja takatilanteissa kakkosvahdin tonttia. Toista kulmaa pelaa Sami-Jukka Korvola.

Valtteri Kleemola pelaa suuressa roolissa etulukijana ja takatilanteissa kolmospolttajana. Topi Korhonen hoitaa vaihtotilanteissa takalukijan tonttia ja takatilanteissa syvintä pussia.

Kolmoskoppari Jussi Korhosta voi pitää jopa Superin parhaana kopparina. Tommi Koivistoa mitataan kesän aikana kunnolla, sillä hänelle lyödään Jussi Korhosta kierrettäessä paljon vapaita kumuroita.

Kysymysmerkki

Kempeleen suurin kysymysmerkki löytyy kuitenkin viuhkasta.

Superiin on noussut nuorten pelinjohtajien koulukunta, joita yhdistää vähäinen tai olematon oma peliura ja valtava teoreettinen tietomäärä. Näistä pelinjohtajista kirkkaimmat ja samalla kirkasotsaisimmat esimerkit ovat Kempeleen Teemu Körkkö, Siilinjärven Riku Tolonen ja Haminan Juho Kaikko. He kaikki debytoivat Superissa tulevalla kaudella.

Se, että pelinjohtajalla on valtava teoreettinen tietomäärä pesäpallosta ja pelin nyansseista, on arvokas asia – mutta vain, jos teoreettisen tiedon pystyy siirtämään kentälle. Sotkamon Jymyn entinen mestaripelinjohtaja Juha Tanskanen pystyi sen tekemään, mutta Körkkö, Tolonen ja Kaikko ovat tässä suhteessa kysymysmerkkejä. Samoin kuin siinä, miten he pystyvät johtamaan joukkuetta sen hyvinä ja vaikeina hetkinä.

Nämä epäilykset sanat eivät tarkoita, etteikö Körkkö, Tolonen tai Kaikko voisi onnistua. Voivat toki, mutta heidän näyttönsä ja kokemuksensa on niin vähäistä – myös joukkueen johtamisessa –, että heistä jokainen on riskivalinta.

Niin myös Körkkö.

Riskejä ei pidä pelätä, mutta kysymys kuuluu, missä kohdassa niitä kannattaa tai niitä pitää ottaa. Sami Saloranta otti jälleen kerran riskin siinä kohtaa, missä sitä ei välttämättä olisi kannattanut ottaa. Kukaan pelinjohtaja ei pysty tekemään paskasta konvehtia – mutta kuka tahansa voi tehdä konvehdista paskaa.

Ja juuri siinä on myös särmikkään Körkön valinnan riski.

Lue myös: Oulun lihassa on ilkeä piikki, jolla on nyt Liposta niskalenkki, mutta ei kauan

Katso miesten Superpesiksen otteluohjelma tästä.