Mitä ottelu kertoi Kiteestä?

Ei kovinkaan paljoa. Joukkue oli pahasti unessa ja yleisilmeeltään ihmeellisen aneeminen. Ensimmäisellä jaksolla oli toki pari hyvää kotiutusyritystä, mutta todellisuudessa Kiteen sisäpeli toimi koko ottelussa vain kaksi vuoroparia – toisen jakson viimeisen ja supervuoroparin.

Kiteen ongelmat lähtivät kerimään viime kauden sensaatiosta, ykkösenä pelanneesta Elmeri Purmosesta. Purmosella oli murheellinen ilta, sillä hän pääsi kentälle ensimmäisellä jaksolla lautasen reunasta luiskahtaneen pallon myötä ja toisella jaksolla kerran – kriittisellä hetkellä neljännen tasoittavalla, jonka jälkeen Jesse Eskelisen läpilyönti ratkaisi jakson. Myös supervuoroparissa Purmonen humahti kentälle lyönnillä, joka oli lähellä mennä läpi.

Yhden ottelun perusteella Purmosta on turha sen enempää pöllyttää, mutta totuus on, että Purmosen on pakko mennä kentälle tai muuten Kiteen vahvan pelintekijäosaston ja kotiuttajien ote ja pelaaminen murenevat myös, kuten torstaina nähtiin.

Ulkopeli oli Kiteeltä monta astetta parempaa kuin sisäpeli. Pattijoen ensimmäisen jakson juoksut tulvat hyvillä lyönneillä. Toisella jaksolla Kitee piti Pattijoen hyvin pihdeissään, mitä kuvaa se, että Pattijoki sai vain viisi kolmostilannetta.

Eskelinen ei ollut lautasella parhaimmillaan, mutta etukentän voimahahmot Hannes Pekkinen ja Joni Lehikoinen olivat. Pekkinen oli ratkaisevan hyvä myös takatilanteessa syvässä kakkospussissa. Lehikoinen on kehittynyt talven aikana entisestään ja torjui toisella jaksolla niin kovat kuin pienetkin.

Mitä ottelu kertoi Pattijoesta?

Pattijoki osoitti, että se on vakavasti otettava joukkue taistelussa viimeisistä pudotuspelipaikoista. Ensimmäoisen jakson  sisäpeli oli hyvää ja teki järkevästi tilanteita puhkomalla kovilla lyönneillä Kiteen polttolinjaa.

Kärkimies Severi Piispasen vahvuus tiedetään jo, mutta Pattijoen uusin löytö on kakkoseksi istutettu Tuukka Sarkkinen. Hänen on kehittynyt talven aikana valtavasti ja täyttää erinomaisesti paikkansa kakkosena. Myös kokenut Paavo Pelto on varma mailassa.

Kun kärki kulkee, kotiutustilanteet tulevat juuri niille pelaajille kuin pitääkin. Jari Törmänen ratkaisi ensimmäisen jakson kolmen juoksun arvoisella kunnarilla, mutta häntä ennen Topi Kosonen oli tehnyt Pattijoen toisen juoksun upealla lyönnillä.

Toisella jaksolla Pattijoki oli aseeton ja aneeminen, mutta se ei poista sitä, että sen kärjessä on ainesta ja kotiutusosastolta löytyy voimaa, olettaen, että kaikki kotiuttajat kantavat oman vastuunsa.

Ulkopeli on perusvarmaa, vaikka supervuoroparin toinen Kiteen juoksuista olikin harhaheittosähläys. Piispasen siirtäminen linjasta etukentälle on osoittautunut jo harjoituspeleissä erinomaiseksi ratkaisuksi ja tämä ottelu vahvisti vain tuota kuvaa. Oli myös ilo nähdä, että vanha kunnon Topi Kosonen oli iskussa heti kauden avauksessa – ja miksipä ei olisi ollut. Itse asiassa koko ottelun voisi tiivistää siten, että Kiteen nuorella joukkueella valmistautuminen kauden avaukseen oli mennyt yli tai ali, mutta Pattijoen kokenut joukkue tuli ja oli hyvin lähellä viedä perustason suorituksella täydet pinnat.