Kouvolan pelasi loistokauden, mutta tulevaisuus näyttää vieläkin paremmalta
Kouvola on pelannut neljän viimeisen kauden aikana kolmesti SM-finaaleissa. Nyt sen tulevaisuus näyttää vieläkin paremmalta.
Kouvolan Pallonlyöjät
Mitä kausi 2021 kertoi Kouvolasta?
Kouvola oli yksi kauden suurista positiivisista yllättäjästä venymällä loppuotteluun joukkueella, joka vaikutti ennen kautta kenties heikoimmalta viidestä kärkijoukkueesta ja jota kauden aikana koettelivat vielä erilaiset loukkaantumiset.
Kouvolan menestymisen taustalla oli useita tekijöitä.
Joukkueen uusista hankinnoista Valtteri Hämäläinen, Jasperi Luoma ja Arttu Ruuska osoittautuivat erinomaisiksi hankinnoiksi ja korvasivat joukkueesta lähteneet Jere Dahlströmin, Toni Laakson, Sasu Toikan ja uransa lopettaneen Anssi Lammilan. Ossi Meriläisen kausi oli sen sijaan vaihteleva, mutta hänenkin kokonaissaldonsa oli lopulta positiivinen.
Kouvolan hankinnat eivät olleet yhtä nimekkäitä kuin Mansella, mutta Kouvolan menestys osoitti, että hyvällä silmällä voidaan tehdä loistohankintoja myös halvemmallakin – varsinkin, kun Kouvola pelinjohto onnistui ajamaan hankinnat onnistuneesti joukkueeseen pelaavaan koosteeseen. Hankintoihin voitaisiin hyvin lukea myös viimeinkin suuren läpimurtonsa tehnyt Kouvolan oma kasvatti Ville Pesu, joka oli kauden paras etenijäjokeri.
Kouvolan menestys osoitti jälleen hyvän ulkopelin merkityksen. Kouvolan sisäpeli ei mitenkään häikäissyt kauden aikana, mutta tiivis ulkopeli vei Koplan lähes tappiin asti. Viime syksyn hankinnat olivat kaikki ensisijaisesti kovia vahvistuksia ulkokentälle, vaikka Ruuska olikin syksyllä kolmosena tärkeässä roolissa myös sisällä ja Meriläinenkin lämpeni sopivasti mitalipeleissä. Kauden ehdoton onnistuja sisäpelissä oli kuitenkin Janne Kivipelto, joka nousi kasvaneen vastuun myötä yhdeksi sarjan parhaista numerolla lyövistä kotiuttajista.
Miten Kouvola muuttuu?
Kouvola hankki ensi kaudeksi kaksi merkittävää vahvistusta – Patrik Vartaman ja Teemu Nikkasen Hyvinkäältä. Tämän kauden joukkueesta Kouvolassa ei jatka ilman sopimusta jäänyt Toni Kohonen.
Vartama on yksi Superin parhaista ulkopelaajista ja parantaa entisestään Koplan polttolinjaa. Sisällä Vartamaa on pidetty vaihtajana, mutta hän on nopeutensa ansiosta myös Joni Rytkösen tasoinen etenijä ja pystyy pelaamaan myös kärkenä.
Nikkanen tuo rajusti lisää tehoja Kouvolan kotiutusosastolle, mutta sen lisäksi hän on huippukoppari. Nikkasen rooli Kouvolassa on mielenkiintoinen, sillä hän pelasi päättyneellä kaudella Tahkossa pääasiassa lyöjäjokerina, ja Kouvolalla on kaksi erinomaista kopparia, Valtteri Hämäläinen ja Tommi Mäentausta.
Kouvolalla on ensi kaudella kovatasoinen 14 pelaajan rinki, jossa käydään läpi kesän kovaa kilpailua jo 12 pelaajan pelaavaan kokoonpanoon pääsystä. Varsinkin linjaan ja takakentälle on tarjolla useampikin vaihtoehto. Etukenttä on ennakolta sen sijaan Valtteri Luoman ja Arttu Ruuskan tontteja ja lukkarina jatkaa ilman muuta Janne Kivipelto, joskin Kouvolan kakkosjoukkueessa Ykköspesistä pelaava Elias Pitkänen on erinomainen varalukkari.
Sisällä Kouvolan voi rakentaa kärkensä monella eri miehityksellä ja esimerkiksi Matti Saukko ja Tommi Mäentausta saattavat pelata osan otteluista jokereina. Kouvola saa myös heittämällä vahvan kakkoskärjen, jota pelinjohtaja Iiro Haimi tulee varmasti myös peluuttamaan. Kouvolalla on ensi kaudella myös kaksi lyöjäjokeria, Nikkanen ja Ossi Meriläinen, mutta se ei välttämättä pelaa läheskään aina automaattisesti kahdella lyöjäjokerilla.
Muutenkin pelinjohtaja Iiro Haimilla on lukuisia erilaisia mahdollisuuksia rakentaa ja peluuttaa joukkuettaan. Kouvola kestää ensi kaudella hyvin myös loukkaantumisia.
Missä hapessa seura on?
Kouvolan tilanne on tällä hetkellä erinomainen. Joukkue on materiaaliltaan vahva ja leveä, ja valtaosa pelaajista on alle 25-vuotiaita. Kaiken lisäksi Superiin on puskemassa Elias Pitkäsen johdolla myös uusia nuoria Kouvolan junioriputkesta.
Myös pelinjohtajatilanne on erinomainen, sillä Iiro Haimi on Superin paras pelinjohtaja ja hän teki kauden jälkeen kaksivuotisen jatkosopimuksen Kouvolan kanssa.
Haimi on osoittanut lahjakkuutensa pelinjohtajana ja pelillisten prosessien vetäjänä, vaikka hän on päätöksissään hieman häilyväinen. Haimi oli esimerkiksi luvannut Toni Kohoselle paikan ensi kauden joukkueessa, mutta muutti mieltään syksyn pelien jälkeen. Sen Kohonen olisi voinut vielä sulattaa, mutta ei sitä, että joutui lukemaan ilman sopimusta jäämisen mediasta. Kohosen tasoisen lajilegendan kohdalla sellaista kohtelua voi pitää perustellusti tökerönä.
