NHL ilmoitti torstaina suunnittelevansa Maailmacupin järjestämistä helmikuussa 2024. Samuel, miten iso tapaus Maailmancupin pelaaminen olisi?

Massiivinen tapaus. Tässä on menty viimeiset kahdet olympialaiset ilman NHL-pelaajia ja edellinen Maailmacup pelattiin syksyllä 2016. Tässä mielessä Maailmacupin järjestäminen helmikuussa 2024 olisi valtava asia niin kansainväliselle jääkiekolle kuin myös suomalaiselle jääkiekolle ja suomalaiselle jääkiekkoyleisölle.

Leijonat on noussut aivan uskomattomalle tasolle voitettuaan viimeisen kolmen vuoden aikana olympiakultaa ja kahdesti maailmanmestaruuden, mutta Leijonien loistavuutta ei ole päästy punnitsemaan kaikista kovimmassa paikassa eli turnauksessa, jossa ovat mukana kaikki maailman parhaat jääkiekkoilijat.

Colorado won the 1st encounter, but who will win the 2nd? Check the odds at LeoVegas and play!

Tässä mielessä vuoden 2024 Maailmancup olisi Leijonille ja varsinkin Jukka Jaloselle motivaatiota entisestäänkin lisäävä tekijä. Jalosen ei tokikaan tarvitse enää todistaa mitään, mutta Maailmancupin voittaminen olisi hänen kultavyöhönsä se viimeinen puuttuva timantti maajoukkuevalmentajana. Sen jälkeen Jalonen olisi voittanut kaiken, mitä hän voi maajoukkueen päävalmentajana voittaa – maailmanmestaruuden, olympiakultaa ja Maailmacupin toki unohtamatta sitä, että Jalonen on voittanut myös nuorten maailmanmestaruuden.

Jalosen sopimus Leijonien kanssa kattaa ensi kauden ja hänellä on sen jatkeeksi vuoden mittainen molemminpuolinen optiota. Jos NHL ei ymmärrä viedä Jalosta sitä ennen, Maailmancupin voittaminen olisi varmasti sellainen asia, joka kiehtoisi myös Jalosta.

Pidät siis realistisena, että Suomi voisi voittaa Maailmancupin?

Sanoin jo ennen Pekingin olympialaisia, että Suomi voi voittaa olympiakultaa riippumatta siitä, ovat NHL-pelaajat mukana kisoissa vai eivät, eikä se profetia ole mihinkään muuttunut.

Suomella on kaikkien aikojen sukupolvi jääkiekossa ja se on juuri parhaassa iässä tai kypsymässä parhaaseen ikäänsä. Suomella oli toki kovia joukkueita Saku Koivun ja Teemu Selänteen suurudun päivinä, mutta näin leveää tasoa Leijonilla ei ole koskaan ollut.

Mikko Rantanen, Aleksander Barkov ja Sebastian Aho ovat pelipaikoillaan jo nyt NHL:n parhaita pelaajia ja seuraavassa aallossa tulee Roope Hintzin, Artturi Lehkosen ja Mikael Granlundin kaltaisia pelaajia leveällä rintamalla. Suomi saisi Maailmancupiin neljä erinomaista hyökkäysketjua NHL-pelaajien ympärille.

Juuse Saros on jo nyt NHL:n kolmeen parhaan maalivahdin joukossa, eikä Leijonilla ole muutenkaan viime vuosina hitsannut maalivahtipelistä. Puolustajista Miro Heiskanen on NHL:n korkeinta eliittiä, mutta materiaalin leveys puolustajien osalta ei ole yhtä leveä kuin hyökkäyksessä vaikka Heiskasen selän takaa löytyykin Esa Lindellin johdolla hyvän tason NHL-pelaajia.

Ja sitten kaiken kruununa on tietenkin Jukka Jalonen ja hänen pelikirjansa. Siitä, mikä on Suomen maajoukkueen kovin yksittäinen saavutus, voidaan aina keskustella, mutta kovimmasta saavutuksesta ei tarvitse kättä vääntää. Se on se taso, jolla Leijonat pelaa Jalosen alaisuudessa tällä hetkellä maajoukkuekiekkoa. Suomesta on tullut maajoukkuejääkiekossa maailman voittavin kone ja olen edelleenkin vakuuttunut, että vaikka NHL-pelaajat olisivat pelanneet Pekingissä, Leijonat olisi silti juhlinut olympiakultaa.

Ja siksi olen myös vakuuttunut, että jos vuoden 2024 Maailmancup todellakin toteutuu, Leijonien ainoa tavoite on pelata Maailmancupin voitosta – ja siihen Leijonilla on loistavat mahdollisuudet. Suomi olisi suosikki Maailmancupin voittajaksi 2024.