Erikoistilannemaaleista on noussut jalkapallossa kohu, joka tuntuu vain kiihtyvän. Jukka, onko erikoistilannemaalien lisääntyminen tuhoamassa jalkapalloa, kuten on väitetty?

En näe, että ongelmana olisi varsinaisesti erikoistilannemaalit, vaan ainoastaan se, millaisiin tilanteisiin erikoistilannemaalien tekeminen ja niitä vastaan puolustaminen ovat johtaneet.

Kulmapotkuissa ja maalin eteen suuntautuneista sivurajaheitoista on tullut järjettömiä paini- ja puskemisotteluita – ja tässä on se ongelma. Maailma huutaa tänä päivänä viihdyttävyyden perään, mutta tämä on surkeaa ja vastenmielistä viihdettä, johon pitäisi puuttua.

Ongelmana on se, että jalkapallon säännöt laahaavat pelin perässä. Sääntöjen mukaan näihin painimistilanteisiin voidaan puuttua vasta sitten, kun pallo on takaisin pelissä eli kun kulmapotku irtoaa laukojan jalasta tai sivurajaheittäjän kädestä.

Esimerkiksi rangaistuspotkua ei voi tuomita pelin ollessa pysähdyksissä, vaikka siihen olisikin aihetta.

Mitä ongelmalle voidaan tehdä, jos säännöt eivät kerta siihen taivu?

On väistämätöntä, että sääntöjä tullaan tarkistamaan ja muuttamaan, sillä on vain ajan kysymys, milloin ongelma leviää Englannista laajemmalle maailmaan.

Valioliigassa on tehty tällä kaudella 27 prosenttia maaleista erikoistilanteista, mikä on korkein lukema TOP5-sarjoissa Euroopassa. Kehitystä kiihdyttää, että aiemmin kulmapotku- ja erikoistilannetilastojen kärjessä keikkuivat rupujoukkueet, mutta nyt soihtua kantaa Valioliigaa johtava ja Mestarien liigan suurimmaksi voittajasuosikiksi rankattu Arsenal.

Valioliigassa viikkokierros! Tsekkaa kertoimet, nappaa uuden pelaajan bonukset kyytiin ja pistä pelimerkit sisään 247Betillä!

Fifa ei ole maailman notkein organisaatio, mutta uskon, että jo ensi kaudella sääntöjä on tältä osin säädetty.

Yksi ratkaisu, jonka entinen tähtipelaaja Alan Shearer on muun muassa nostanut esille, on se, että peli käynnistyisi siitä hetkestä, kun tuomari antaisi luvan esimerkiksi kulmapotkun antamiseen. Sen jälkeen rikkeistä voitaisiin tuomita rankkari tai vapaapotku, vaikka pallo ei olisikaan vielä pelissä.

Pidän tätä selvästi parempana ratkaisuna kuin esimerkiksi sitä, että hyökkäävän joukkueen pelaajien pitäisi olla maalivahdin alueen ulkopuolella, kunnes kulmapotku on annettu.

Ongelmaan voidaan kyllä puuttua, jos vain halutaan – mutta oleellista tässä sopassa on pitää mielessä se, mikä on ongelma ja mikä ei.

Asiaa voidaan viilata myös sitä kautta, että tuomarit puuttuvat tarkemmin siihen tönimiseen ja puskemiseen, joka tapahtuu pallon ollessa pelissä.

Tämä on mahdollista jo nykysäännöillä. Esimerkiksi viime kaudella Arsenal sai rangaistuspotkun Mestarien liigan ottelussa Real Madridia vastaan, koska Real Madridin pelaaja kaatoi Arsenalin pelaajan blokatessaan tämän boxissa.

Arsenalia pidetään suurimpana syyllisenä nykyiseen kehitykseen. Oletko samaa mieltä?

Erikoistilanteisiin on ennenkin satsattu, ei tämä mikään uusi innovaatio ole.

Muistan hyvin, kun Arsenal käytti 1980- ja 1990-lukujen taitteessa jatkuvasti sellaista kikkaa, jossa iso ja romuluinen toppari Steve Bould oli maalin etukulmalla, josta hän klikkasi päällään pallon taakse päin ja joku toinen Arsenalin pelaaja kävi pistämässä pallon maaliin. Kikka toimi todella hyvin pari kautta, kunnes se opittiin eliminoimaan.

Stoke oli tunnettu Tony Pulisin aikana pitkistä rajaheitoistaan, joita viskoi etenkin Rory Delap. Sekin ilmiö eli hetken, kunnes kuihtui.

Arsenalin palkattua erikoistilannevalmentaja Nicolas Joverin erikoistilanteista maalin tekeminen alkoi saada lisää kierroksia. Joverin taktiikkana oli heti alusta pitäen se, että osa Arsenalin pelaajista otti muutaman askeleen eteenpäin ja blokkasi puolustavan joukkueen pelaajien ja maalivahdin juoksulinjoja sääntöjen puitteissa.

Puolustavien joukkueiden oli vaikea estää näitä blokkeja muuten kuin estämällä tavalla tai toisella Arsenalin pelaajien pääsyn blokkilinjoille. Samalla tavalla he alkoivat torjua kohdepelaajia, joka edelleenkin on useimmiten Gabriel Magalhaes.

Tämä johti sitten käsirysyyn ja painimiseen maalin edessä – ja johtaa jatkossakin, jos sääntöjä ei muuteta ja ongelmaan ei puututa.

Kysymys on kuitenkin pitkässä juoksussa normaalista pelin evoluutiosta. Nyt jylläävät erikoistilanteet, kunnes niitä vastaan kehitetään vastalääkkeitä ja homma tasoittuu.

Kuinka ratkaiseva asia kulmapotkut ovat Arsenalin menestymisen kannalta?

Arsenal on tehnyt tällä kaudella 58 liigamaalia, joista 16 on tullut kulmapotkuista. Kulmapotkumaalien määrä sivuaa jo nyt Valioliigan kaikkien aikojen ennätystä. Lukema on kiistatta kova, sillä Valioliigassa on 13 joukkuetta, jotka ovat tehneet tällä kaudella yli puolet vähemmän maaleja kulmapotkuista kuin Arsenal – ja vain kaksi joukkuetta, Newcastle ja Manchester United ovat tehneet yli kymmenen kulmapotkumaalia.

Kysymys on kuitenkin laajemmin erikoistilannepelaamisesta ja niistä tehdyistä maaleista, ei vain kulmapotkuista.

Arsenal on tehnyt tällä kaudella Valioliigassa 19 erikoistilannemaalia pois lukien rangaistuspotkut, kun toiseksi eniten erikoistilannemaaleja tehnyt Newcastle on tehnyt vain 14 erikoistilannemaalia – ja esimerkiksi Manchester City vain kuusi erikoistilannemaalia.

Nicolas Jover on palkkansa ja bonuksensa ansainnut, mutta kysymys on silti kokonaisuudesta. Se, että Arsenal johtaa Valioliigaa, voitti Mestarien liigan sarjavaiheen puhtaalla pelillä, pelaa Liigacupin loppuottelussa ja on vahvoissa hyökkäysasemissa myös FA Cupissa, johtuu siitä, että Arsenalia vastaan on äärimmäisen vaikeaa luoda maalipaikkoja ja tehdä maaleja – ja sitä kautta on sitä on äärimmäisen vaikea voittaa.

Arsenal on pelannut tällä kaudella kaikki kilpailut mukaan lukien 44 ottelua, joista se on hävinnyt vain kolme – ja niistäkin otteluista Aston Villan voittomaali syntyi lisäajan viimeisellä sekunnilla ja Liverpoolin 1-0-voittomaali kauden alussa Anfieldilla Dominik Szoboszlain satumaisesta vapaapotkusta pelin lopussa.

Kulmapotkut ja erikoistilanteet ovat osa Arsenalin palettia, mutta tämän kauden menestyksen syyt ovat syvemmällä kuin kulmapotkuissa.