KuPSin on pakko vilkuttaa HJK:lle ja toivottaa sille hyvää matkaa ilman uutta stadionia

Jani Honkavaara nosti KuPSin taistelemaan mestaruudesta tultuaan sen puikkoihin jo kauden alettua. Lopulta käteen jäi kuitenkin vain hopeat.

JalkapalloVeikkausliiga

KuPSin on pakko vilkuttaa HJK:lle ja toivottaa sille hyvää matkaa ilman uutta stadionia

Ari Lahti on ilmoittanut KuPSin leikkaavan ensi kaudella kulujaan. Sanoihin kätkeytyy suurempi viesti mitä Veikkausliigan huipulla on tapahtumassa.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 23.10.2023 | KUVAT Juha Tamminen

KuPSin pääomistaja Ari Lahti ilmoitti Savon Sanomien haastattelussa, että kuopiolaisseuran kuluja leikataan ensi kaudella reilusti.

Lahti on Savon Sanomien laskelmien mukaan rahoittanut 2000-luvulla KuPSia omasta kukkarostaan yli 13 miljoonalla eurolla, eikä hän omien sanojensa mukaan viitsi enää laittaa joka vuosi kahta miljoonaa euroa KuPSin tappioiden kuittaamiseen.

KuPSin liikevaihto liikkuu noin 2-2,5 miljoonan euron suuruusluokassa ja esimerkiksi tällä tilikaudella KuPSin on arvioitu tekevän noin kahden miljoonan euron tappiot.

Jokainen ymmärtää, että tuosta yhtälöstä saisi raapaistua KuPSille julman kuvan tulevaisuudesta. Kun FIM-pankin perustaja Seppo Sairanen veti aikoinaan omat rahansa pois TPS:stä, turkulaisseura lähti luisuun, joka heitti sen Ykköseen, jossa TPS pelaa edelleen.

KuPS voisi mustavalkoisessa maailmankuvassa joutua helposti samalle tielle, mutta kaikista synkimpien värien käytössä kannattaa olla maltillinen. Lahti ei sanonut vetävänsä rahojaan kokonaan pois KuPSista, kuten Sairanen teki aikoinaan TPS:ssä. Lahti ilmoitti vain leikkaavansa tuntuvasti KuPSin rahoitusta ensi kaudella.

Paljonko tuntuvasti on, sen tietää lopulta yksin vain Lahti itse.

***

Lahti on tehnyt komean uran pankkiiri- ja rahoitusmaailmassa. Leppävirralta lähtenyt työläisperheen poika on luonut itselleen tyhjästä mittavan omaisuuden, josta hän on käyttänyt sellaisen siivun KuPSin pyörittämiseen, ettei kenelläkään ole vara syyllistää pienimmässäkään määrin Lahtea, vaikka hän vetäisi kaikki rahansa pois KuPSista.

Kuopio on perinteinen jalkapallokaupunki, jossa pelasi vielä 1980-luvulla pääsarjassa samalla kaudella jopa kolme seuraa. Ne tappelivat toisiaan vastaan niin rajusti, ettei yksikään seura päässyt omin jaloin ulos kehästä.

Koparit lopetti toimintansa oman lipun alla kokonaan ja Elo tekee uutta tulemistaan Kakkosessa, jossa se säilytti tällä kaudella täpärästi sarjapaikkansa.

KuPS kävi Veikkausliigasta pudottuaan synkeimmillään jopa Kakkosessa ja oli kahdesti konkurssin porteilla, mutta pelastui. Uusi nousu alkoi Lahden tultua pelastusoperaatioon mukaan 2006.

Lahti on osoittanut omalla siviiliurallaan, että hän hallitsee talousmatemaattisten yhtälöiden laskemisen jäätävällä tavalla. Myös KuPSin talousmatematiikka on tehty samoista numeroista, joskin mittakaava ja bisneslogiikka ovat täysin erilaiset.

Lahti piirsi aikoinaan KuPSin toiminnan bisneslogiikan perustan. Hän laski, että Kuopiossa ja sen vaikutusalueella asuu noin 100 000 asukasta ja alueella on yritystoimintaa, joka suhteutuu Kuopion talousalueen kokoon. Tästä kokonaisuudesta hyvin hoidetulle ja katsojia ja yhteistyökumppaneita kiinnostavalla KuPSille voisi irrota tietty rajallinen määrä euroja.

Lahden mukaan oleellinen kysymys oli sen jälkeen, mihin asti tuossa kokoluokassa oleva euromäärä riittäisi. Lahden mukaan se riitti siihen, että hyvin hoidettu KuPS voisi pelata Veikkausliigassa, mutta kärkisijoja se kolkuttelisi vain satunnaisesti sellaisilla kausilla, kun kaikki tähdet olisivat kentällä KuPSin kannalta kohdallaan.

***

Lahti sanoi tuolloin, keväällä 2009, että hän on valmis laittamaan omasta kukkarostaan jonkin verran rahaa, jotta KuPS voisi kuroa tuota eroa kiinni, muttei niin paljoa, että KuPSista tulisi oikeasti Veikkausliigan kärkiseura.

Toisin on kuitenkin käynyt. Lahti on jäänyt KuPS-nimiseen koukkuun kiinni ja KuPS on noussut Lahden alaisuudessa Veikkausliigan toiseksi menestyneimmäksi seuraksi HJK:n jälkeen. Rahaakin on palannut moninkertainen määrä siihen, mitä Lahti joskus mielessään suunnitteli.

KuPSin uuden tulemisen upein kruunu oli syksyllä 2019 voitettu Suomen mestaruus. Sen jälkeen KuPS on ollut kolmesti hopealla ja kerran pronssilla. Mestaruus on jäänyt jokaisella kolmella hopeakaudella hiuskarvan päähän. 2021 ja 2022 KuPS jäi HJK:sta vain pisteen päähän ja tällä kaudella seurat päätyivät tasapisteisiin.

***

Lahti tietää itse omat peliliikkeensä ja sen, mitä hän tulevaisuudessa tekee. KuPSin kannattajien ei kannata vaipua kuitenkaan synkkyyteen.

Lahti varmasti leikkaa KuPSin kuluja ja pelaajabudjettia ensi kaudeksi ja KuPS saattaa hyvinkin jopa tuloksellisesti ottaa askeleen tai kaksi alaspäin, mutta Lahden linjauksen voi tulkita toisinkin.

KuPS on ajanut Kuopioon kiivaasti uutta, suurimmassa mallissa jopa 8000 katsojaa vetävää, jalkapallostadionia. Stadionhanke on kuitenkin edennyt Kuopion kaupungin päätöksentekokoneistossa piinaavan hitaasti. Stadionin rakentamisen rahoitusmallin lisäksi Kuopiossa on väännetty kättä siitä, kuka maksaisi stadionin käyttökulut eli käytännössä miten paljon KuPSin pitäisi maksaa niistä joko suoraan tai vuokrien kautta.

***

HJK on viimeisten vuosien aikana siirtynyt liikevaihtovertailussa täysin omaan luokkaansa. Yksi keskeinen veturi tässä kehityksessä on ollut se, että HJK on pelannut jo useampana vuonna eurocupien lohkopeleissä.

KuPSin kannalta kysymys kuuluu, mitä HJK:n juoksussa mukana pysyminen ja Klubin haastaminen oikeasti vaatisi?

Nyt HJK:n haastamiseen on riittänyt se, että Lahti on lyönyt joka kausi kukkarostaan kaksi miljoonaa ylimääräistä, mutta riskinä on, että HJK karkaa väistämättä yhä kauemmaksi maisemaan KuPSilta ja muilta suomalaisseuroilta. Jossain vaiheessa kahden miljoonan heittäminen korttipöytään Klubia vastaan on ilmaan heitettyä rahaa, jos tavoitteena on saavuttaa HJK ja mennä sen ohi.

Tarvitaan toisenlainen rahoitusmalli – ja sitä mallia varten Kuopioon tarvitaan uusi stadion, joka täyttää UEFA:n asettamat kriteerit eurocup-otteluiden pelaamisesta ja jossa on riittävästi kapasiteettia.

On selvää, ettei siinäkään mallissa KuPS automaattisesti saavuttaisi HJK:n tasoa, mutta halusimmepa me tai emme, huippujalkapallosta on tullut yhä selvemmin organisaation välistä kilpailua, jossa ratkaiseva muuttuja on lopulta raha: millä seuralla on eniten rahaa palkata parhaat valmentajat, parhaat pelaajat ja ylipäätään parhaat osaajat organisoimaan ja pyörittämään seuran arkea.

KuPS ei nouse enää Suomen ykkösseuraksi tai eurocupien lohkopelejä säännöllisesti pelaavaksi seuraksi tekemällä erinomaista juniorityötä. Toki tulevilla urhonissilöillä on edelleen käyttöä ja arvoa KuPSin tulevaisuuden rakentamisessa, mutta tässä korttipöydässä vallitsevat erilaiset pelisäännöt.

Myös Lahden ilmoitus KuPSin kulujen leikkaamisesta on nähtävä tätä kuvaa vasten. KuPSille ei riitä enää kaksi miljoonaa euroa tai Curt Lindströmin hokema lite bättre. Tarvitaan useampi kaksi miljoonaa ja mycket bättre – ja sitä varten tarvitaan uudenlainen pohja KuPSin liiketoiminnalle ja tulovirroille.

Uusi stadion ei ymmärrettävästi ratkaise kaikkea, mutta ilman uutta stadionia KuPSin on käytännössä pakko vilkuttaa HJK:lle ja toivottaa sille hyvää matkaa.

Se on myös Lahden sanojen takana oleva viesti.